Arkkiatri Lars Henrik Törnroth

Lars Henrikin syntymämerkintä, vanhemmat ja kummit: Köyliö > syntyneet-vihityt-kuolleet, 1796-1811

Lars Henrik Törnroth, synt. Köyliössä 24.11.1796. Vht: Eurajoen kirkkoherra, FM Henrik Törnroth 9057 (yo 1772, † 1820) ja hänen 2. puolisonsa Sofia Albertina Demoën. Porin triviaalikoulun oppilas 1.9.1809 (cl. syntact. #325) – 17.6.1814. Pääsykuulustelu 20.6.1814. Ylioppilas Turussa kl. 1814 [T%C3%B6rnrot] Laurent. Henr. Satac. _ 1045. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 22.6.1814 [1814 Jun. XXII] Laurentius Henricus Törnroth, EuraÅminnensis natus in Kjula die 24/11 1796. | Prom. Philos. Mag:r A:o 1819. | Med. Licent. 1822. | Stads Läkare i Lovisa 1/3 1823. | Provinc. Läkare i Saarijärvi 1824. | Prov. Läkare i Tammerfors 6/4 1829. | Promotus Medicinæ Doctor 20/6 1832. | Adjunct i Chirurgien och Barnförlossnings Konsten 12/7 1834. | Chirurg. & Art. Obstetric. Professor 1838. | Satakunda Afdelnings Inspector 1841. Arctiater 1844. Respondentti 15.3.1817 pro exercitio, pr. Gustaf Renvall 11522. FK 20.4.1819. Respondentti 26.6.1819 pro gradu, pr. Gustaf Gabriel Hällström 10699. FM 28.6.1819. LK 6.1821. Palveli Tukholman serafiimilasaretissa ja synnytyslaitoksessa 1821. LL 12.1822. Väitöskirja 15.6.1832 pro doctoratu, pr. Nils Abraham af Ursin 11946. LT 20.6.1832. Preeses 30.4.1834 pro munere. Opintomatka Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan 1835–36. Preeses 30.9.1837 pro munere. — Satakuntalaisen osakunnan kuraattori 1834–38, inspehtori 1841–46. Lääket. tiedek. dekaani 1853–55, promoottori 1860. — Loviisan kaupunginlääkäri 1822, samalla ylim. pataljoonanlääkäri 2. Suomen jalkaväkirykmentissä 1822–24. Saarijärven piirin piirilääkäri 1824, Tampereen piirin 1829. Viipurin linnan- ja lasaretinlääkäri 1833. Turun kaupunginlääkäri s.v. Aleksanterin yliopiston kirurgian ja synnytysopin apulainen Helsingissä 1834, kirurgian ja synnytysopin professori 1838, ero täysinpalvelleena 1857. Yliopiston vararehtori 1848–55. Arkkiatri 1844. Lääkintöylihallituksen jäsen 1838, vt. päätirehtööri 1855, vakinainen 1857, ero 1863. Valtioneuvos 1857. Käytti ensimmäisenä Suomessa leikkauksessa eetterinarkoosia 1847. Tunnettu taitavana kirurgina, teki mm. menestyksellisiä kaihileikkauksia. † Helsingissä 13.8.1864.

Lars Henrik Törnroth (24. marraskuuta 1796 Köyliö – 13. elokuuta 1864 Helsinki) oli Helsingin yliopiston kirurgisen synnytysopin professori, lääkintöhallituksen pääjohtaja ja arkkiatri.

Törnroth valmistui filosofian maisteriksi (tohtoriksi) 1819, lääketieteen lisensiaatiksi 1822 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1832.

Toimittuaan lääkärinä Loviisassa, Viipurissa ja Turussa sekä Saarijärven ja Tampereen alueilla hän tuli 1834 Helsingin yliopistoon kirurgisen synnytysopin apulaiseksi. Tämän alan professoriksi hänet nimitettiin 1838. Vuonna 1855 Törnrothista tuli lääkintötoimen ylihallituksen vt. ylitirehtööri ja kun hän erosi professorin toimestaan, vakituinen ylitirehtööri eli pääjohtaja 1857-1863. Arkkiatrin arvo Törnrothille myönnettiin 1844.

Kirurgina Törnrothin suorittamat kaihileikkaukset herättivät huomiota. Hän käytti ensimmäisenä Suomessa leikkauksessa eetteriä nukutuksessa vuonna 1847. Hän myös otti ensimmäisenä lääkärinä Suomessa käyttöön von Helmholtzin kehittämän silmäpeilin. Tutkijana Törnroth edusti empiiristä ja luonnontieteellistä koulukuntaa. Törnroth kirjoitti myös paljon käytetyn oppikirjan kätilöitä varten 1843.

Lääkintöhallituksen pääjohtajana hän kehitti erityisesti piirilääkäri-, ja kätilö- ja rokotustoimintaa. Hän toimi useaan otteeseen Suomen Lääkäriseuran puheenjohtajana ja oli useiden ulkomaisten lääkäriseurojen jäsen.

Lars Henrikin syntymämerkintä, vanhemmat ja kummit: Köyliö > syntyneet-vihityt-kuolleet, 1796-1811

Lars Henrik Törnroth, synt. Köyliössä 24.11.1796. Vht: Eurajoen kirkkoherra, FM Henrik Törnroth 9057 (yo 1772, † 1820) ja hänen 2. puolisonsa Sofia Albertina Demoën. Porin triviaalikoulun oppilas 1.9.1809 (cl. syntact. #325) – 17.6.1814. Pääsykuulustelu 20.6.1814. Ylioppilas Turussa kl. 1814 [T%C3%B6rnrot] Laurent. Henr. Satac. _ 1045. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 22.6.1814 [1814 Jun. XXII] Laurentius Henricus Törnroth, EuraÅminnensis natus in Kjula die 24/11 1796. | Prom. Philos. Mag:r A:o 1819. | Med. Licent. 1822. | Stads Läkare i Lovisa 1/3 1823. | Provinc. Läkare i Saarijärvi 1824. | Prov. Läkare i Tammerfors 6/4 1829. | Promotus Medicinæ Doctor 20/6 1832. | Adjunct i Chirurgien och Barnförlossnings Konsten 12/7 1834. | Chirurg. & Art. Obstetric. Professor 1838. | Satakunda Afdelnings Inspector 1841. Arctiater 1844. Respondentti 15.3.1817 pro exercitio, pr. Gustaf Renvall 11522. FK 20.4.1819. Respondentti 26.6.1819 pro gradu, pr. Gustaf Gabriel Hällström 10699. FM 28.6.1819. LK 6.1821. Palveli Tukholman serafiimilasaretissa ja synnytyslaitoksessa 1821. LL 12.1822. Väitöskirja 15.6.1832 pro doctoratu, pr. Nils Abraham af Ursin 11946. LT 20.6.1832. Preeses 30.4.1834 pro munere. Opintomatka Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan 1835–36. Preeses 30.9.1837 pro munere. — Satakuntalaisen osakunnan kuraattori 1834–38, inspehtori 1841–46. Lääket. tiedek. dekaani 1853–55, promoottori 1860. — Loviisan kaupunginlääkäri 1822, samalla ylim. pataljoonanlääkäri 2. Suomen jalkaväkirykmentissä 1822–24. Saarijärven piirin piirilääkäri 1824, Tampereen piirin 1829. Viipurin linnan- ja lasaretinlääkäri 1833. Turun kaupunginlääkäri s.v. Aleksanterin yliopiston kirurgian ja synnytysopin apulainen Helsingissä 1834, kirurgian ja synnytysopin professori 1838, ero täysinpalvelleena 1857. Yliopiston vararehtori 1848–55. Arkkiatri 1844. Lääkintöylihallituksen jäsen 1838, vt. päätirehtööri 1855, vakinainen 1857, ero 1863. Valtioneuvos 1857. Käytti ensimmäisenä Suomessa leikkauksessa eetterinarkoosia 1847. Tunnettu taitavana kirurgina, teki mm. menestyksellisiä kaihileikkauksia. † Helsingissä 13.8.1864.

Lars Henrik Törnroth (24. marraskuuta 1796 Köyliö – 13. elokuuta 1864 Helsinki) oli Helsingin yliopiston kirurgisen synnytysopin professori, lääkintöhallituksen pääjohtaja ja arkkiatri.

Törnroth valmistui filosofian maisteriksi (tohtoriksi) 1819, lääketieteen lisensiaatiksi 1822 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1832.

Toimittuaan lääkärinä Loviisassa, Viipurissa ja Turussa sekä Saarijärven ja Tampereen alueilla hän tuli 1834 Helsingin yliopistoon kirurgisen synnytysopin apulaiseksi. Tämän alan professoriksi hänet nimitettiin 1838. Vuonna 1855 Törnrothista tuli lääkintötoimen ylihallituksen vt. ylitirehtööri ja kun hän erosi professorin toimestaan, vakituinen ylitirehtööri eli pääjohtaja 1857-1863. Arkkiatrin arvo Törnrothille myönnettiin 1844.

Kirurgina Törnrothin suorittamat kaihileikkaukset herättivät huomiota. Hän käytti ensimmäisenä Suomessa leikkauksessa eetteriä nukutuksessa vuonna 1847. Hän myös otti ensimmäisenä lääkärinä Suomessa käyttöön von Helmholtzin kehittämän silmäpeilin. Tutkijana Törnroth edusti empiiristä ja luonnontieteellistä koulukuntaa. Törnroth kirjoitti myös paljon käytetyn oppikirjan kätilöitä varten 1843.

Lääkintöhallituksen pääjohtajana hän kehitti erityisesti piirilääkäri-, ja kätilö- ja rokotustoimintaa. Hän toimi useaan otteeseen Suomen Lääkäriseuran puheenjohtajana ja oli useiden ulkomaisten lääkäriseurojen jäsen.

Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto - Rippikirja I 1856-1869, jakso 940, sivu 917: 2:dra Stadsdelen. Qv. Gazellen. Gården n:o 9 Norra Esplanad gatan.; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5896283919&aineistoI... / Viitattu 17.9.2023

Helsinki kuolleet 1854-1885 (MKO14-23) 1864; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1537... / Viitattu 17.09.2023

Lars Henrikin syntymämerkintä, vanhemmat ja kummit: Köyliö > syntyneet-vihityt-kuolleet, 1796-1811

Lars Henrik Törnroth, synt. Köyliössä 24.11.1796. Vht: Eurajoen kirkkoherra, FM Henrik Törnroth 9057 (yo 1772, † 1820) ja hänen 2. puolisonsa Sofia Albertina Demoën. Porin triviaalikoulun oppilas 1.9.1809 (cl. syntact. #325) – 17.6.1814. Pääsykuulustelu 20.6.1814. Ylioppilas Turussa kl. 1814 [T%C3%B6rnrot] Laurent. Henr. Satac. _ 1045. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 22.6.1814 [1814 Jun. XXII] Laurentius Henricus Törnroth, EuraÅminnensis natus in Kjula die 24/11 1796. | Prom. Philos. Mag:r A:o 1819. | Med. Licent. 1822. | Stads Läkare i Lovisa 1/3 1823. | Provinc. Läkare i Saarijärvi 1824. | Prov. Läkare i Tammerfors 6/4 1829. | Promotus Medicinæ Doctor 20/6 1832. | Adjunct i Chirurgien och Barnförlossnings Konsten 12/7 1834. | Chirurg. & Art. Obstetric. Professor 1838. | Satakunda Afdelnings Inspector 1841. Arctiater 1844. Respondentti 15.3.1817 pro exercitio, pr. Gustaf Renvall 11522. FK 20.4.1819. Respondentti 26.6.1819 pro gradu, pr. Gustaf Gabriel Hällström 10699. FM 28.6.1819. LK 6.1821. Palveli Tukholman serafiimilasaretissa ja synnytyslaitoksessa 1821. LL 12.1822. Väitöskirja 15.6.1832 pro doctoratu, pr. Nils Abraham af Ursin 11946. LT 20.6.1832. Preeses 30.4.1834 pro munere. Opintomatka Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan 1835–36. Preeses 30.9.1837 pro munere. — Satakuntalaisen osakunnan kuraattori 1834–38, inspehtori 1841–46. Lääket. tiedek. dekaani 1853–55, promoottori 1860. — Loviisan kaupunginlääkäri 1822, samalla ylim. pataljoonanlääkäri 2. Suomen jalkaväkirykmentissä 1822–24. Saarijärven piirin piirilääkäri 1824, Tampereen piirin 1829. Viipurin linnan- ja lasaretinlääkäri 1833. Turun kaupunginlääkäri s.v. Aleksanterin yliopiston kirurgian ja synnytysopin apulainen Helsingissä 1834, kirurgian ja synnytysopin professori 1838, ero täysinpalvelleena 1857. Yliopiston vararehtori 1848–55. Arkkiatri 1844. Lääkintöylihallituksen jäsen 1838, vt. päätirehtööri 1855, vakinainen 1857, ero 1863. Valtioneuvos 1857. Käytti ensimmäisenä Suomessa leikkauksessa eetterinarkoosia 1847. Tunnettu taitavana kirurgina, teki mm. menestyksellisiä kaihileikkauksia. † Helsingissä 13.8.1864.

Lars Henrik Törnroth (24. marraskuuta 1796 Köyliö – 13. elokuuta 1864 Helsinki) oli Helsingin yliopiston kirurgisen synnytysopin professori, lääkintöhallituksen pääjohtaja ja arkkiatri.

Törnroth valmistui filosofian maisteriksi (tohtoriksi) 1819, lääketieteen lisensiaatiksi 1822 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1832.

Toimittuaan lääkärinä Loviisassa, Viipurissa ja Turussa sekä Saarijärven ja Tampereen alueilla hän tuli 1834 Helsingin yliopistoon kirurgisen synnytysopin apulaiseksi. Tämän alan professoriksi hänet nimitettiin 1838. Vuonna 1855 Törnrothista tuli lääkintötoimen ylihallituksen vt. ylitirehtööri ja kun hän erosi professorin toimestaan, vakituinen ylitirehtööri eli pääjohtaja 1857-1863. Arkkiatrin arvo Törnrothille myönnettiin 1844.

Kirurgina Törnrothin suorittamat kaihileikkaukset herättivät huomiota. Hän käytti ensimmäisenä Suomessa leikkauksessa eetteriä nukutuksessa vuonna 1847. Hän myös otti ensimmäisenä lääkärinä Suomessa käyttöön von Helmholtzin kehittämän silmäpeilin. Tutkijana Törnroth edusti empiiristä ja luonnontieteellistä koulukuntaa. Törnroth kirjoitti myös paljon käytetyn oppikirjan kätilöitä varten 1843.

Lääkintöhallituksen pääjohtajana hän kehitti erityisesti piirilääkäri-, ja kätilö- ja rokotustoimintaa. Hän toimi useaan otteeseen Suomen Lääkäriseuran puheenjohtajana ja oli useiden ulkomaisten lääkäriseurojen jäsen.