Leopold August Leopoldsson Krohn

Is your surname Krohn?

Research the Krohn family

Leopold August Leopoldsson Krohn's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Leopold August Leopoldsson Krohn

Birthdate:
Birthplace: Sankt Peterburg, г. Санкт-Петербург, Russia (Russian Federation)
Death: May 17, 1892 (54)
Helsinki, Finland
Place of Burial: Helsinki, Finland
Immediate Family:

Son of Leopold Vilhelm Abrahamsson Krohn and Juliana (Julie) Dorothea Friedrichsdotter Krohn
Husband of Johanna Matilda Selimsdotter Ekbom
Father of Leopold Edward Leopoldsson Krohn and Erik August Leopoldsson Krohn
Brother of Julius Leopold Fredrik Leopoldsson Krohn; Emilie Leopoldsdotter Schreck; Ottilie Elisabeth Leopoldsdotter Krohn and Adèle Leopoldsdotter Rullman

Occupation: Patalj.lääkäri, hovineuvos., med. lic., Sotilaslääketieteen uranuurtaja
Managed by: Reijo Mitro Savola, Geni Curator
Last Updated:

About Leopold August Leopoldsson Krohn

Lääkäri, kirurgian dosentti, hovineuvos. Helsinki. Aiemmin: Viipurin maalaiskunta ja Turku.

Syntyisin: Pietari. г. Санкт-Петербург.


Syntymä / Birth / Рождение:

Leopold August Krohn syntyi Pietarissa 22.12.1837.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Vaasan evankelisluterilainen kaupunkiseurakunta, vihityt v. 1868: Vaasa Town Evangelical Lutheran Parish, Marriages year 1868: Вааса Городской евангелическо-лютеранскый приход, браки 1868 г.:

Vihkipvm 29.09.1868. Medicine doktor Leopold August Krohn och Mamsell Johanna Matilda Ekbom. Vigde af Prosten Eksström, Med eller utan skrud: med.

Vaasa > vihityt, 1863-1888 > Sivu 18 11: vuosi 1868 > MKO1076-1079 [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=210...]

Kuolema / Death / Смерт:

Helsingin evankelisluterilainen kaupunkiseurakunta, kuolleet v. 1892: Helsinki Town Evangelical Lutheran Parish, Deaths year 1892: Хельсинки Городской евангелическо-лютеранскый приход, смертей 1892 г.:

Kuol. 17.05.1892. Namn och stånd. August Leopold Krohn, Med. dr., gift, Sjukdom. sockersjuka, Födelse. 23.12.1837. Ålder. 54 år 4 m 24 d. Pag i Kyrkoboken. 3 - 179.

Helsinki > kuolleet, 1886-1906 > 152: > MKO23-36 [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=153...]

Elämäkerta / Biography / Биография:

Lapsuus ja nuoruus

Leopold August Krohn syntyi Pietarissa 1837 oluttehtailija Leopold Vilhelm Abrahamsson Krohnin ja hänen vaimonsa Juliana (Julie) Dorothea Friedrichsdotter Dannenbergin perheeseen toiseksi vanhimpana lapsena. [1, 2] Krohn-suku on lähtöisin Rügenin saarelta. Isä oli oluttehtailija, joka avioliiton takia muutti myöhemmin Suomeen isännöimään perheen omistamaa Kiiskilän kartanoa Viipurin lähellä. Kiiskilä osoittautui lahjakkaan kulttuurisuvun kodiksi. Leopoldin vanhempi veli oli Julius Krohn, suomen kielen ja kirjallisuuden professori, runoilija ja kirjailija Suonio, jonka kahdesta pojasta tuli professoreita ja kolmesta tyttärestä kirjailijoita. [3, 2]

Leopoldin vanhempien kotikieli oli saksa, kotiopettajat opettivat venäjää ja ranskaa, ja Viipurin koulussa puhuttiin ruotsia. Krohn oppi lapsena Kiiskilässä myös suomen kielen. Perheyhteisö oli vahvasti suomenmielinen. Äiti oli perustanut kartanoon suomalaisen kansakoulun, johon veljekset Julius ja Leopold kulkivat värväämässä oppilaita. Fennomanian aate näyttää kuitenkin jääneen Leopoldille vieraaksi. Hänen lapsuudenystäviään Kiiskilästä oli myöhemmin tunnettu arkkitehti ja kirjailija Johan Jacob (Jac.) Ahrenberg. [3, 2]

Leopold Krohn sai perusopetuksen kotonaan ja jatkoi sitten Viipurin kymnaasissa. Hän tuli ylioppilaaksi 1854. Levoton verenperintö lienee ajanut nuorukaisen ensin merille. Välimerta kauempana hän ei kuitenkaan käynyt vaan palasi opintojen pariin. [3, 2] Hän lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Hän valmistui fyysillis-matemaattisesta tiedekunnasta filosofian kandidaatiksi vuonn 1858 ja promovoitiin maisteriksi vuonna 1860. Sinä aikana hän toimi eläintieteen laitoksen amanuenssina vuosina 1859–1860. Viime mainittuna vuonna hänestä tuli myös lääketieteen kandidaatti. [4, 2] Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1864 ja samana vuonna hän sai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon, puolustettuaan väitöskirjaa Om tuberkulos i testis [5]. Se oli ensimmäinen kirurgian alaa koskeva tohtorinväitös. [4, 2]

Krohnin opiskeluaikaisiin tovereihinsa kuuluivat A. E. Nordenskiöld, sittemmin Koillisväylän löytäjä, ja J. L. Runebergin kolmesta lääkäripojasta vanhin, sisätautiopin professoriksi sittemmin nimitetty Johan Wilhelm Runeberg. [3, 2]

Lääkärinuran alku

Lääkäriksi valmistuttuaan Krohn oli vuodesta 1864 lähtien kaksi vuotta Haminan kaupunginlääkärinä. Sen jälkeen hän toimi vuodesta 1866 vuoden ajan ylimääräisenä lääkärinä lääkintätoimen ylihallituksessa. Samanaikaisesti hän aloitti työnsä assistenttilääkärinä Helsingin yleisen sairaalan kirurgian osastolla, jossa hän oli vuoden 1873 alkuun saakka. Krohn nimitettiin kirurgian dosentiksi vuoden 1869 lopulla julkaistuaan dosenttiväitöskirjan Om bukhinnans användande i kirurgin [6]. Kirurgian osastolla toimiessaan hän laati useina vuosina tapana olleen katsauksen osaston sairaanhoitoon. Hän osallistui myös vuonna 1861 avatulla silmätautien osastolla parina ensimmäisenä vuonna oftalmologian kurssien pitämiseen ja refraktio-opin opettamiseen. Lisäksi Krohn piti vuodesta 1865 vastaanottoa professori Jakob August Estlanderin (1831–1881) perustamassa yksityissairaalassa "Helsingfors sjukhem" Wladimirinkatu (myöh. Kalevankatu) 54:ssä ja toimi sen silmäpoliklinikan vastuullisena lääkärinä. Laitos oli alun perin tarkoitettu parantumattomasti sairaiden kodiksi. [4, 2]

Preussin-Itävallan sota

Kun kesäkuussa 1866 puhkesi sota Preussin ja Itävallan välillä, Krohn lähti mukaan ja ehti saada ensimmäiset kokemuksensa kenttäkirurgiasta, vaikka Preussi kukistikin Itävallan vajaassa kahdessa kuukaudessa. [3, 2] Krohn toimi sodassa lääketieteellisenä tarkkailijan Preussin puolella. [4, 2]

Krohn jatkoi syksynä 1866 erikoistumistaan apulaislääkärinä Kirurgisessa sairaalassa. Seuraavana vuonna hän teki opintomatkan Wieniin ja Baden-Badeniin. Hänet nimitettiin 1869 yliopiston kirurgian dosentiksi. [3, 2]

Perhe

Krohn solmi 1868 avioliiton Vaasan hovioikeuden presidentin tyttären Johanna Mathilda Ekbomin kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa; Leosta tuli vuori-insinööri ja Erikistä lääkäri. [3, 2]

Ranskan-Preussin sota

Kun Preussin ja Ranskan välillä alkoi sota 1870, Krohn lähti taas mukaan. Amputaatiovälineiden kanssa hän saapui syyskuun alussa Elsassiin, missä hän joutui Strasbourgin pohjoispuolella hoitamaan vaikeasti haavoittuneita ranskalaisia sotavankeja. Krohn teki polvi- ja lonkkaresektioita ja amputoi raajoja. Potilaat olivat vammautuneet jo kuukautta aikaisemmin, ja primaarioperaatiot oli laiminlyöty. Kirjeessään ystävälleen ja esimiehelleen, kirurgian professorille Jakob August Estlanderille Krohn antaa lohduttoman kuvan Ranskan armeijan lääkintähuollosta varsinkin verrattuna saksalaisten saniteettitoimeen. Strasbourgin piirityksen aikana hän kävi tutustumassa myös sidontapaikkoihin etulinjassa ja totesi haavoittuneitten evakuoinnin Saksan armeijassa hyvin järjestetyksi. [3, 2]

Rautatielääkäri

Krohn oli rautatielääkärinä Helsingissä vuodesta 1872 [4, 2] ja teki opintomatkan Pariisiin 1873. Hän muutti 1874 Turkuun, mistä hän oli saanut rautatielääkärin viran. [3, 2]

Turkin sota ja Suomen Punainen Risti

Venäjän ja Turkin välille syttyi sota huhtikuussa 1877. Se johti ensin Venäjällä ja sitten Suomessakin kansanliikkeeseen sairaitten ja haavoittuneiden sotilaitten auttamiseksi. Yhdistys, jota sittemmin ruvettiin kutsumaan Suomen Punaiseksi Ristiksi, perustettiin 7.5. Helsingissä, ja alaosastoja syntyi heti monille paikkakunnille. Tehtäväksi otettiin "sotalasaretin" varustaminen ja lähettäminen rintamalle. Sitä johtamaan valittiin Krohn. Hän lähti Pietariin hankkimaan varusteita ja neuvottelemaan Venäjän viranomaisten kanssa. Nämä ehdottivat yhteistä ambulanssia, mutta ajatus torjuttiin ja päädyttiin itsenäisen suomalaisen sairaalan lähettämiseen. [3, 2] Venäjän Punainen Risti oli perustanut Suomeen alaosastonsa, joka ei saanut suomalaisten tukea. Ilman omaa yhdistystä olisi ollut vaara, että avustustyö olisi suuntautunut vain Venäjän armeijan lääkintähuollon tukemiseen. Omalla suomalaisella yhdistyksellä varmistettiin, että voitiin toimia kotimaan siviilikatastrofeissa. [7, 2]

Pariisista tilattiin moderni kirurginen välineistö 50-paikkaiseen sairaalaan, joka kaikkine varusteineen, lääkkeineen, sidostarpeineen, vuodevaatteineen ja huonekaluineen saatiin nopeasti pystyyn varsinkin Diakonissalaitoksen perustajan Aurora Karamzinin taloudellisella tuella. Mukaan tulivat myös puusepän ja pajan työkalut, paloruisku sekä erityinen ylpeyden aihe, jäänvalmistuskone. [3, 2]

Krohnin avuksi lähtivät matkaan lääketieteen kandidaatit Per Bäckwall – sittemmin Oulun kaupunginlääkäri – ja Fredrik Karl Runeberg, runoilija Runebergin nuorin poika, sekä kaksi välskäriä. Muun henkilökunnan muodostivat kuusi sairaanhoitajaa, yksi diakonissa, talouspäällikkö, keittäjä, pesijä ja kaksi kirvesmiestä. [3, 2] Retkikunta sai mukaansa runsaasti elintarvikkeita ja 40 pulloa konjakkia. [7, 2]

Suomalainen sairaala, ambulanssi, määrättiin Kaukasian rintamalle. Itse keisarinna Maria Aleksandrovna toivotti sille Pietarissa hyvää matkaa. Lähdettyään Suomesta 9.7. ambulanssi saapui Tbilisiin 22.7. Krohnin toivomuksesta sairaala sijoitettiin vuoristoon Araratin kupeeseen, missä kesän helle ahdisti vähemmän. Sairaala majoittui telttoihin, mutta töitä sille ei tullut. Hoitoon saatiin vain yksi haavoittunut kasakka. Krohn pyysi ja sai luvan siirtää sairaalansa Evianin kaupunkiin käytetymmän huoltoreitin varteen. Rintama oli kuitenkin edelleen hiljainen, ja haavoittuneita tuli vähän. Sen sijaan sairaala täyttyi elokuussa punatautipotilaista, ja vasta syyskuun lopulla alkoi saapua haavoittuneita, lokakuun alkuun mennessä kaikkiaan 67. Hoito oli tehokasta, ja vain kaksi potilasta kuoli, mutta Krohnilla oli muita hankaluuksia. Postin ja tiedon kulku kotimaahan oli perin hidasta. Potilas- ja muitten kuljetusten järjestäminen oli työlästä, koska Venäjän armeija ei avustanut, vaan ajoneuvot ja hevoset oli hankittava itse. [3, 2]

Talven lähestyessä sairaala siirrettiin Tbilisiin, missä se telttojen asemesta sai käyttöönsä hyvän ja tilavan talon, jossa oli 30 huonetta. Aluksi ei ollut potilaita, mutta Krohnin esityksestä sairaalaan siirrettiin ympäristön parakkimajoituksesta kirurgisen jatkohoidon tarpeessa olevia. Sitten tuli talvesta huolimatta lavantautiepidemia, ja Krohn joutui itsekin joksikin aikaa vuoteenomaksi. [3, 2]

Turkin sodan loputtua ambulanssi palasi Suomeen helmikuussa 1878. Viiden toimintakuukautensa aikana Krohnin ambulanssissa oli hoidettu yhteensä 110 haavoittunutta ja noin 50 muuta potilasta. Itse hän arveli, että sen lisäksi sairaalan resurssein olisi voitu hoitaa vielä viitisenkymmentä haavoittunutta lisää. Erityisesti hän kritisoi oman ensiapu- ja kuljetusosaston puuttumista. Punainen Risti pyrki toimintaansa suunnitellessa hyödyntämään saatuja kokemuksia, ja Krohn kutsuttiin asiantuntijatoimikuntaan ja yhdistyksen johtokuntaan. [3, 2]

Uudenmaan tarkk'ampujapataljoonan lääkäri

Venäjän ja Turkin välisen sodan kokemukset saivat aikaan sen, että Krohn siirtyi kokonaan sotilaslääkärin alalle. Suomessa annettiin vuonna 1878 laki yleisestä asevelvollisuudesta ja sen perusteella maahan luotiin alueellisia joukko-osastoja. [4, 2] Krohn nimitettiin 1881 uuden 1. Uudenmaan tarkk'ampujapataljoonan lääkäriksi. Rauhanaikaisen armeijan lääkintähuolto poikkesi melko lailla kenttäsairaalatoiminnasta, ja se oli Suomessa luotava tyhjästä asevelvollisen nuorukaisen terveyden- ja sairaudenhoidon vaatimuksia vastaavaksi. Tätä varten armeijan ylilääkäri Georg Gustaf von Winther sai aikaan stipendin sotilaslääkärien lähettämiseksi ulkomaille oppia saamaan. Ensimmäinen stipendi annettiin Krohnille syksyllä 1882. Hänet lähetettiin Dresdeniin sotilaslääkärikurssille tutustumaan nimenomaan sellaisiin asioihin, jotka eivät sisältyneet tavanomaiseen yliopistolliseen lääkärikoulutukseen. Hän kirjoitti matkastaan raportin, jonka Finska Läkaresällskapets Handlingar julkaisi.Kurssin pääpaino oli hygieniassa, josta sen opettaja, lääkintäkenraali Roth oli kirjoittanut oppikirjan. Toinen tärkeä oppiaine oli bakteriologia, joka Louis Pasteurin ja Robert Kochin keksintöjen ansiosta oli kehittymässä nopeasti. Tutustuminen mikroskooppitekniikkaan, antiseptiikkaan ja desinfektiomenetelmiin kuului niin ikään ohjelmaan. [3, 2]

Uudelle sotaväelle rakennettiin 1880-luvun alussa kasarmit. Niissä toteutettiin uutta arkkitehtonista näkemystä. Hygienian asiantuntijoina sotilaslääkärien osuus oli merkittävä. Uusien näkemysten välittäjänä oli Winterin rinnalla Krohn, joka oli matkallaan tutustunut asiaan. Niin sanottu paviljonkisysteemi rakentui juuri hygienisille tavoitteille: ei enää jättiläiskasarmeja, vaan pienempiä erillisiä rakennuksia, jotka mahdollistivat eristämisen epidemioitten uhatessa. Tämän ideologian mukaisesti syntyivät läänien pääkaupunkien liepeille puutarhakaupunkimaiset kasarmialueet, jotka monin paikoin, esimerkiksi Kuopiossa, Oulussa ja Mikkelissä, ovat yhä 2000-luvun alussa jäljellä. Nämä yksikerroksiset puurakennukset tehtiin kaikki samojen piirustusten mukaan. Poikkeuksen muodostivat Lappeenrannan Rakuunarykmentin kasarmit ja Helsingin Uudenmaan kasarmit, jotka tehtiin tiilestä. Elisabetin torin varrelle, sittemmin Liisankadun ja Maurinkadun rajoittamalle tontille, kohosi kaksi punatiilistä kasarmirakennusta [8]. Arkkitehti oli Evert Lagerspetz ja hänen kuoltuaan Theodor Höijer. Samoihin aikoihin valmistui Hietalahteen moderni varuskuntasairaala. [3, 2]

Krohn oli jäsenenä komiteassa, joka suoritti Uudenmaan kasarmien käyttöönottokatselmuksen 1883. Hän kirjoitti asiasta lausunnon, jossa hän – arvostaen rakennuksen monia erinomaisia puolia – vaati korjauksia saniteettioloihin. Alueen viemäröintiä oli parannettava, ja piha-alueelle oli rakennettava erillisiä käymälöitä päiväsaikaan käytettäviksi. Siten ilma itse kasarmirakennuksissa pysyisi parempana. Lisäksi hän esitti, että kasarmin käytävät päällystettäisiin hygienisistä syistä asfaltilla. Sitä oli käytetty Pietarissa Henkikaartin jääkärien kasarmissa ja myös Helsingissä Uudella klinikalla ja Lapinlahden sairaalassa. [3, 2] Lisäksi Krohn käytti tietojaan myös lääkärien kokouksissa yleisen terveydenhuollon kehittämiseksi. Asevelvollisten katsastuslääkärinä hän pyrki vaatimattomalla ja sivistyneellä persoonallisuudellaan tasoittamaan asevelvollisuusjärjestelmän toimeenpanossa ilmenneitä vaikeuksia. [4, 2] Sotilaslääkärin viran ohella Krohn avasi yksityispraktiikan Helsingissä. Hän hankki pätevyyden myös silmätautien hoidossa. Krohn sai ensin kollegiasessorin ja sitten everstiluutnantin arvoa vastaavan hovineuvoksen arvonimen. [3, 2]

Musiikki

Ihmisenä Leopold Krohnia pidettiin veljeensä Juliukseen verrattuna sulkeutuneena. Hän oli hyvin musikaalinen. Hänellä oli komea bassoääni, ja hän oli yksi niistä, jotka niin sanottujen kakstoistikkojen matkoilla keräsivät laulamalla rahaa Vanhan Ylioppilastalon rakentamiseksi. Hän soitti selloa ja fagottia ja oli koko ikänsä innokas kvartettisoittaja, myöhemmin muun muassa yhdessä Richard Faltinin (1867–1952) kanssa, josta sitten Krohnin lailla tuli kuuluisa ambulanssikirurgi. [3, 2] Leopoldin Helsingin-kodissa pidettiin säännöllisiä kvartetti-iltoja, joissa Leopold soitti selloa ja konserttimestari Sitt ensiviulua. [9, 2] Leopold asui Helsingissä Mariankadun upseerikasarmissa 1881-1892. Komeassa kivitalossa on nyt maa- ja metsätalousministeriön toimistoja. [10, 2]

Tunnollisuus ja hienotunteisuus

Kesken sotilaslääkäriuraansa Leopold Krohn kuoli keväällä 1892 vain 55 vuoden ikäisenä. Muistosanoissaan Finsk Militär Tidskriftissä kollega Ferdinand Wahlberg tähdentää Krohnin tunnollisuutta ja hienotunteisuutta sekä sitä merkitystä, joka hänen työllään oli ajanmukaisen kasarmi- ja leirihygienian sekä sotilasterveydenhuollon luomisessa ja kehittämisessä. [3, 2] Krohnia oli Suomen modernin sotilaslääketieteen uranuurtaja. [10, 2]

Julkaisuja [11]

  • Om tuberkulos i testis. 1863. (väitöskirja)
  • Om bukhinnans användande i kirurgin. 1869. (dosenttiväitöstutkimus)
  • 1870–1871 års krig, resebrev. Finska Läkaresällskapets Handlingar, Band 13: 44–49, 1871.
  • Reseberättelse. Finska Läkaresällskapets Handlingar, Band 25.

Viitteet:

Lisätietoja - More information - Больше информации:

Perukirjamateriaalia

Helsingin raastuvanoikeuden arkisto - Perukirjat 1892-1892 (Ec:47, Nrot 9717-9973), jakso 539: August Leopold Krohn; Kansallisarkisto: [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77798642]


Tämä profiili oli Karjalan 279. viikkoprofiili (11.04.2021-17.04.2021).

Leopold August Krohnin isä Leopold Vilhelm Krohn oli Karjalan 280. viikkoprofiili, veli Julius Leopold Fredrik Krohn oli Karjalan 274. viikkoprofiili ja veljentytär Aino Julia Maria Kallas o.s. Krohn oli Karjalan 282. viikkoprofiili.

view all

Leopold August Leopoldsson Krohn's Timeline

1837
December 22, 1837
Sankt Peterburg, г. Санкт-Петербург, Russia
1871
November 21, 1871
Helsinki / Helsingfors, Finland
1876
January 23, 1876
Turku, Finland
1892
May 17, 1892
Age 54
Helsinki, Finland
????
Helsinki, Finland