Lucia

Ilmajoen Palonkylän talon emäntä. Hänen patronyymiään, synnyinkotiaan tai tulosuuntaansa ei tiedetä. Talo tunnettiin myöhemmin nimellä Kahma

Matti Niileksenpoika merkittiin tilansa isännäksi Ilmajoen Palonkylässä ainakin vuodesta 1546 vuoteen 1553. Talon nimi Kahma kirjattiin vasta vuonna 1628.
Pentti Matinpoika isännöi vuosina 1554-1557 ja 1560-1590. Vuonna 1585 Bengt Mattss i Palu sai sakon Ilmajoen talvikäräjillä. Samana vuonna 1585 tila oli veronmaksukyvytön.
Välillä tilaa isännöi leski Lucia vuosina 1558-1559.
Yrjänä Pentinpoika isännöi vuosina 1591-1634. Vuonna 1585 Jören Bengtss i Palu sai sakon Ilmajoen talvikäräjillä. Vuonna 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa hänen iäkseen merkittiin 70 vuotta.
Talosta varustettiin drabantti vuosina 1614-1615 ja ratsumies vuosina 1627-1633.
Vuoden 1618 ruodutusluettelon mukaan talossa oli poika.
Antti Yrjänänpoika merkittiin vuonna 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa, ikä 40 vuotta. Hän saattoi olla vuonna 1618 kirjattu poika.
Ratsumies Samuel Klemetinpoika merkittiin vuonna 1627.
Tuomas Yrjänänpoika merkittiin isännäksi vuonna 1629, 1630 ja 1633 ruotu- ja väenottoluetteloissa.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634)

Matti Niilonpoika oli tilan Kahmala isäntä Palonkylässä Ilmajoella vuosina 1546-1553.
Pentti Matinpoika isännöi vuonna 1554 ja uudelleen vuosina 1557-1589.
Välillä tilaa isännöi leski Lusia vuonna 1556.
Yrjö Pentinpoika isännöi vuosina 1590-1641.
Tuomas Yrjönpoika isännöi vuosina 1642-1647.
Taneli Tuomaanpoika isännöi vuosina 1648-1681.
Vävy Sipi Yrjönpoika Alavuden Härkösestä isännöi vuosina 1683-1697. Hänen vaimonsa Aune Tanelintytär isännöi vuonna 1698. (Jaakko Sarvela, Täydennyksiä Niilo Liakan teokseen "Ilmajoen Pitäjä", Ilmajoen kunta, Vaasa 1986. Niilo Liakka, Ilmajoen pitäjä, Helsinki 1934, näköispainos Ilmajoen kunta, Vaasa 1986, s.59)