Maija (Maria) Ivanintytär Aranto-Sutinen

Is your surname Aranto-Sutinen?

Research the Aranto-Sutinen family

Maija (Maria) Ivanintytär Aranto-Sutinen's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

About Maija (Maria) Ivanintytär Aranto-Sutinen

Valokuvaaja. Suonenjoki.

Syntyisin: Kaitajärvi, Suojärvi.


Syntymä / Birth / Рождение:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1902: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Births year 1902: Суоярви православный приход, метрические книги, рождений 1902 г.:

Nro - 14. synt. 08.03., kast. 16.04. Marija. Vanhemmat: Kaitajärven kylän populi Joann Iljin Pullo ja hänen laillisesti vihitty vaimonsa Anastasija Iljina, molemmat uskonnoltaan ortodokseja, miehen toisessa ja vaimon ensimmäisessä avioliitossa. Kummit: Varpakylän kylän populi Pavel Grigorijev Prjahko ja Aunuksen kuvernementin ja ujestin Tulemajärven seurakunnan Kolatselän kylän populi Joann Timofejev Jelkinin tytär neito Marfa.

Suojärven ortodoksinen seurakunta > Suojärven ortodoksisen seurakunnan arkisto > Metrikat > Metrikka 1902-1904 (I Ca:19) [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4112851]

Avioliitto / Marriage / Брак:

  • I: Maija avioitui Adam Fredrik Sutisen kanssa 09.06.1924.
  • II: Maija avioitui Aleksander Arannon kanssa 06.01.1948.

Kuolema / Death / Смерт:

Maija Aranto-Sutinen kuoli 29.09.1989 Suonenjoella.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Lapsuus

Maria (Maija) Pullo syntyi Suojärven Kaitajärvellä metsänvartija Ivan Iljanpoika Pullon ja hänen toisen vaimonsa Anastasia Iljantytär o.s. Härkkimen perheeseen toiseksi nuorimmaisena lapsena. [1, 2] Hänellä oli pikkuveli Feodor, ja isosisaret Aleksandra, Nasti, Santeri ja Matrona. Anna, Ivan vanhempi ja Ivan nuorempi kuolivat lapsina. Isän ensimmäisestä avioliitosta olivat vielä sisarpuolet Ahri, Petter ja Jelena, sekä lapsena kuolleet Glikeria ja Jekaterina.

Maija kasvoi karjalaisessa suurperheessä. Runonlaulanta ja värikkäät rajakarjalaiset ihmiset kuuluivat Maijan lapsuuden ja nuoruuden elinympäristöön. [3, 2] Perhettä johti useimmiten tuuheapartainen ja harmaatukkainen ”patriarkka”. Jokaisella oli omat työt. Miehistä joku osasi rakentaa, joku ommella vaatteita, joku teki kenkiä, joku oli oppinut kyntämään palopeltoa jne.. Jos omassa talossa ei mitä osattu, tekijät löytyivät kylästä. Sellaisia olivat esimerkiksi seppä, hevosen länkien tekijät ja uunin tekijät. Kulttuuri oli ainoalaatuista. Asukkaat elivät karjalantaloissa ja puhuivat karjalan kieltä. [4, 2]

Sortavalaan valokuvausoppiin

Jo 14-vuotiaana Maijalle selvisi elämänura. [5, 2] Vuonna 1917 Maija lähti maailmalle, Sortavalan kaupunkiin Laatokan rannalle. Siellä hän hakeutui valokuvausoppiin Sortavalan kuuluun Maijala-valokuvaamoon. [3, 2] Valokuvaamo Maijala sijaitsi Sortavalassa Karjalankatu 26:ssa, Syrjäkadun ja Karjalankadun kulmauksessa. [4, 2] Vuonna 1923 liikkeen palkoilla oli kolme naistyöntekijää, joista yksi oli vuonna 1916 palvelukseen tullut Maija Palovaara, myöhempi Aranto. [6, 2] Oppiaika oli tiukkaa ja työntäyteistä. Kuri oli ankara, eikä vapaa-aikoja paljonkaan ollut. Mutta Maija sai hyvän, perusteellisen ja monipuolisen valokuvausalan koulutuksen. Valokuvaamo Maijalassa Maija toimi oppiajan jälkeen valokuvausapulaisena. Hänellä oli tilaisuus työskennellä saman omistajan valokuvausliikkeessä myös Salmissa. [3, 2]

Kuva: Maija valokuvaamo-opissa Salmissa.

Avioliitot

Vuonna 1924 Maija muutti avioiduttuaan Adam Fredrik Sutisen kanssa Karjalasta muualle Suomeen. Valokuvausura jatkui. Hän työskenteli eri valokuvaamoissa, kunnes vuonna 1932 perusti oman liikkeen Pieksämäelle.

Kuva: Maija 1930-luvulla.

Hän oli kaksi kertaa naimisissa, mikä oli siihen aikaan poikkeuksellista. [7, 2] Toinen aviomies oli Aleksander Aranto. [2]

Suonenjoen kuvaamot

Vuonna 1934 Maija perusti Suonenjoen Pihlajakadulle oman kuvaamon. Sitten kuvaamo siirtyi saman kadun varrella eri paikkaan. Kolmas ja viimeinen liike sijaitsi Ratakadulla. Liikerakennus oli varta vasten valokuvaamoksi suunniteltu. [3, 8, 2] Maija Aranto keskittyi mustavalkoisiin kuviin ja erityisesti muotokuvaukseen. [3, 2] Maija Aranto kehitti ammattitaitoaan osallistumalla jatkuvasti erilaisiin valokuvausalan kursseihin ja seminaareihin. Monet opintomatkat ulkomaille antoivat työhön uusia virikkeitä. [3, 2] Maija otti valokuvia Suonenjoella vuosikymmenten ajan. [7, 2]

Kuvien aiheet

Maijan Karjala-kuvissa oli aiheina mm. kylien merkkihenkilöitä, kuten karhunkaatajia, ja arkielämää ja juhlaperinteitä. [8, 2] Valtiovalta palkitsi Maija pitkän uran [5, 2] Vuonna 1978 hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke. [3, 2] Eläke tuli työstä, joka käsitti 50 000 otosta. Mukana on paljon kuvia vanhasta Suojärvestä. Sukulaisrakkaana hän ei unohtanut synnyinpitäjäänsä. Hän vietti siellä lomansa ja kuvasi niin häät, hautajaiset, ihmiset kuin maisematkin. [9, 2]

Maija Aranto kuului Marttoihin ja harrasti kuoro- ja yksinlaulua sekä teki mielellään neuletöitä. [11, 2]

Työsuhteet kuvaamoissa [10]

1. Valokuvaamo Pallas, Tampere (valokuvaaja 1922-1924). 2. Valokuvaamo Maijala (harjoittelija, apulainen 1916-1923). 3. Aug. Gustafson (valokuvaaja vv. 1924-1934 2 v.).

Omat kuvaamot [10]

Suonenjoen Kuvaamo (omistaja 1934-1988).

Yksityisnäyttelyt [10]

Muotokuvanäyttely, Suonenjoki 1971 ja 1981, Kuopio 1971. Karjala-aiheisia kuvia, Kellarikalleria, Suonenjoki 2014.

Yhteisnäyttelyt [10]

Osallistui yhteisnäyttelyihin.

Museot ja arkistot [10]

Maija Arannon negatiiviarkisto 1952-1987, noin 17600 luetteloitua negatiivia, lisäksi mustavalkovalokuvia ja lasinegatiiveja, Maija Aranto -kuvakokoelma, Suonenjoen kotiseutuarkisto, Suonenjoen kaupungin kulttuuritoimisto.

Viitteet

Lisätietoja - More information - Больше информации:

Tämä profiili oli Karjalan 204. viikkoprofiili (03.11.2019-09.11.2019).

view all

Maija (Maria) Ivanintytär Aranto-Sutinen's Timeline

1902
March 8, 1902
Suojärvi, Finland
1989
September 29, 1989
Age 87
Suonenjoki, Finland