Maksim Andreinpoika Kyyrönen

Is your surname Kyyrönen?

Research the Kyyrönen family

Maksim Andreinpoika Kyyrönen's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Maksim Andreinpoika Kyyrönen

Birthdate:
Birthplace: Muuanto, Suistamo, Finland
Death: April 01, 1934 (78)
Muuanto, Suistamo, Finland
Place of Burial: Suystamo, Suoyarvskiy rayon, Kareliya Republits, Russia
Immediate Family:

Son of Andrei Kirilinpoika Kyyrönen and Mavra Savastianintytär
Husband of Agrippina Antonintytär Vilokki
Father of Anna Maksimantytär Lillunen; Andrei Maksimanpoika Kyyrönen; Jeudokia Maksimantytär Kyyrönen and Natalia Maksimantytär Mäkinen
Brother of Jegor Andreinpoika Kyyrönen; Kosma Andreinpoika Kyyrönen; Pelagia Andreintytär Kyyrönen; Dimitrei Andreinpoika Kyyrönen; Ivan Andreinpoika Kyyrönen and 2 others

Managed by: Sari Orvokki Saarinen
Last Updated:

About Maksim Andreinpoika Kyyrönen

http://www.karjalatk.fi/katiha2//tiedot.php?henk=R031c0002207&srk=1052


(Lisäys/ Lea Tajakka):

Maksin Kyyrönen oli maanviljelijä Suistamon Muuannossa. Kyyrösten talo oli kylän keskeisimpiä . Talossa toimi 1900-luvun alussa Suistamon maanviljelyskoulu ja Karjalaisen osakunnan perustama lukutupa.

Laatokka-lehdessä kerrottiin Maksim Kyyrösestä. Hän sanoo naisille soittelewansa ja todellakin naisten piiraita walmistaessa ja muulloinkin päivällä hän soittelee, waan miehisiäkin kuulijoita kokoontuu soittajan ympärille”.

A.O. Väisänen tapasi Kyyrösen veljekset Muuannossa 1916. Hän taltioi Maksimilta yhden kantelesävelmän ja kiinnitti huomiota melodiasäkeiden ja säestysaiheiden muunteluun.

Kesällä 1920 Muuannossa pidetyissä raittiuspiirin kesäjuhlissa käytiin Iivana Shemeikan haudalla. Puheiden jälkeen ”wanha kanteleensoittaja Maksima Kyyrönen näppäili kanteleestansa esille surumielisiä säweliä lausuen soittonsa lopuksi: ”Nousisit sie Iiwan, ize hauastas, niin toisenluaduist olis soitto”.”Viimeisten kanteleensoittajien” luona käynneistä kertovat monet 1930-luvun alun lehdet ja kirjat. Erkki Tanttu on tavannut Kyyrösten ”valkotukkaiset vanhukset”. R.E. Nirvi keräsi Suistamolta karjalaismurteen sanastoa. Maksim Kyyrönen oli yksi hänen erikoisen hyvistä ja rikastietoisista ”kielimestareistaan”. Heikki Hyppönen omisti Kyyrösille useita sivuja teoksessaan ”Siellä, missä kultakäköset kukkuvat”. Maksim Kyyrönen oli ennen ollut vilkas ja puhelias mies, joka tunsi paljon ihmisiä, kuten Akseli Gallen-Kallelan. Iän myötä mies oli hiljentynyt, eikä kantelekaan enää soinut entiseen malliin”.

Lähde:

KK Karjalainen osakunta pöytäkirjat, Laatokka 1905, Uusi Suometar 1915, Laatokka, 1908, A. O. Väisänen, Laatokka 1920, Itsenäinen Suomi 1929, Hyppönen, Pelkonen, Kyyrönen, Arjatsalo, Koti 1933, Nuori Voima 1933, Suomi V, Hyppönen 1934 teoksessa Arja Kastinen & al.: Kizavirsi karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa (2013).

Anna-Liisa Tenhunen teoksessa Arja Kastinen, Rauno Nieminen, Anna-Liisa Tenhunen: Kizavirzi : karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa (2013).

Heikki Hyppönen muistelee Kyyrösten tapaamista myös teoksessa Me kerromme itsestämme:

Suistamon Muuannossa oli Kyyrösten talo. Isäntänä Maksima Kyyrönen, mutta hänen rinnallaan vetreät veljekset Arttimei ja Miitrei. Maksima oli veljiään päätään pitempi henkisessä pirteydessä ja maailman asioiden arvioimisessa. Arttimei ja Miitrei saattoivat pyörästää kymmenen kertaa lattialla sillä aikaa, kun Maksima otti rauhallisen askeleen, mutta jokainen taloon tullut saattoi päätellä heti, että Maksima siinä talossa piti hallitusohjaksia käsissään. Tuo tasatukkainen, valkohapsinen mies on kirjoittanut oman lukunsa runo-Karjalan matkailun ja sivistystyön kylvön historiaan. Kyyrösten talo oli nimittäin kylän keskus ja kaikkien kylään saapuvien vieraiden majapaikka. Sinne tuli matkamies kuin kotiinsa. Siellä kävi pippiä ja pappia, maisteria ja professoria, metsäherraa ja henkiherraa. Ja kaikki otti Kyyrösten talon vastaan ystävällisin ovenavauksin. Sen tuvassa oli Gallen-Kallela taiteensa syntyjä syviä suunnitellut, pirteä Lauri Hannikainen tarinoinut ja professori Setälä ulkomaalaisine vieraineen obrosanurkassa aterioinut. Vain eräitä mainitakseni. Maksima Kyyrönen oli kuin luotu seurustelemaan herrojen kanssa. Sellaista salon viisautta kuin hänen sanansa tarjosivat, sai kuulla vain harvoin. Siihen aikaan, kun Jehkin Iivana, Iivana Shemeikka, vielä eli kylässä, hänet haettiin kuuluisampien vieraiden saavuttua melkein heti Kyyrösten perttiin. Silloin siinä saneli kaksi hiljaista miestä säyseitä sanoja vieraiden kuultavaksi. Jehkin Iivanakin oli kaino ja hiljainen, mutta ruhtinaallisen hienosieluinen. Mutta annas olla, kun Maksima otti esille kanteleensa ja Jehkin Iivanallekin hänen pojanpoikansa kiikutti omansa, pertissä putosi kuin kahle ukkosten kaulalta. Soiton jälkeen ukoilla oli hämmästyttävän paljon haastamista. Taloon saapuneella tarkkailijalla oli työ ja tuska saada se kaikki kiintoisa havainnoiduksi, jota Kyyrösten pertissä silloin tapahtui. Sillä naisväki jo puuhaili keitinpiiraiden laitossa ja ukkoset ehtivät syvälle saloon ja runoon tarinoidessaan.

Lienen tuolla matkallani, jolloin Kyyrösten pertti myöskin eli, ottanut viimeisen valokuvan Maksima Kyyrösestä ja hänen oivista velimiehistään. Kävin laskemassa myöskin kukkaset Jehkin Iivanan haudalle.

(Iivana Shemeikan kättä puristin jäähyväisiksi Suojärven Seurahuoneella gramofonin rääkyessä tarjoiluhuoneen nurkassa ja tämän maailman hyvyyden muutenkin hyökyessä ympärillemme...).


(Heikki Hyppönen: ”Kappale kultakäkösten syntymäsijoilta” teoksessa (toim.) Ensio Rislakki: Me kerromme itsestämme, 1946.)


Juttu ”Muuannosta”: http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/668370#?page=3

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1178_26

Artemian Kyyrönen, Maksim Kyyrösen veli: Artemian eli naimattomana veljensä Maksim Kyyrösen ja hänen perheensä kanssa. Veljeksistä nuorin, Dimitri, asui perheineen samassa talossa 1930-luvulle saakka.

Sävelmienkerääjä A.O. Väisäselle Artemian soitti kappaleet Maanitus, Letska ja Poloinen poika. ”Nyt siin on kotvaks hyppiä siell helsingiss”, arveli Artjamei Kyyrönen.

Anna-Liisa Tenhunen teoksessa Arja Kastinen, Rauno Nieminen, Anna-Liisa Tenhunen: Kizavirzi : karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa (2013).

view all

Maksim Andreinpoika Kyyrönen's Timeline

1855
April 22, 1855
Muuanto, Suistamo, Finland
1883
December 21, 1883
Suistamo, Finland
1885
October 1, 1885
Suistamo, Finland
1888
September 22, 1888
Suistamo, Finland
1890
July 31, 1890
Suistamo, Finland
1934
April 1, 1934
Age 78
Suistamo, Finland
????
Suystamo, Suoyarvskiy rayon, Kareliya Republits, Russia