Maria Jaakontytär Karhapää, Mustonen

public profile

Is your surname Karhapää, Mustonen?

Research the Karhapää, Mustonen family

Maria Jaakontytär Karhapää, Mustonen's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Maria Jaakontytär Karhapää, Mustonen (Sissonen)

Birthdate:
Birthplace: Ilomantsi, Finland
Death: October 01, 1922 (61)
Ilomantsi, Finland
Place of Burial: Ilomantsi, Finland
Immediate Family:

Daughter of Jaakko Semeninpoika Sissonen and Marfa Ivanintytär Sissonen, Timoskainen
Wife of Jegor Ivaninpoika Mustonen and Johannes Feodorinpoika Kuusela
Mother of Yrjö Jegorinpoika Mustonen and Olga Jegorintytär Jeskanen
Sister of Jaakko Jaakonpoika Sissonen; Jeudokia Jaakontytär Sissonen; Ivan Jaakonpoika Sissonen, vanhempi; Nikolai Jaakonpoika Sissonen; Pelagia Jaakontytär Sissonen and 1 other
Half sister of Filip Staheinpoika Timoskainen; Aleksanteri Staheinpoika Timoskainen; Anna Staheintytär Timoskainen and Olga Staheintytär Timoskainen

Managed by: Private User
Last Updated:

About Maria Jaakontytär Karhapää, Mustonen

Senni Timonen mainitsee Maria Jaakontyttären, Simana Sissosen vanhimman pojan tyttärenä, runoa laulavaan jälkipolveen kuuluvana. Maria on elänyt Pahkavaarassa.

A. R. Niemi on kerännyt Marian esittämiä runoja. Senni Timonen mm. analysoi, kuinka Marian laulussa ”Kukkupa ennen miun käköne…” menetetyn miehen tematiikka, käkiaihe, liu´utetaan leskenlauluun. Lisäksi Marialla on kuultavissa ”irosissottarlainen naisen ääni”. Iron lailla Maria esittää mm. intensiivisen lähtölaulun, missä löytyy lesken, orvon ja kodittoman tuntoja, myös perheettömyyttä ja rakkaudettomuuden kokemusta.

Marialta on merkitty muistiin myös itkuvirsi lasten viemisestä maailmalle.

Ei kuulu kiurulintusinnak kisertelemässä/ ommiini kannettusiaini/ kun on viettynehen itseni viihytettyset/ viereksimässä vierahilla rantasilla./

(KRA, Niemi A.R., 1:199)

Maria Mustosen runojen joukossa on myös uusimittaisia kansanlauluja.

Maria jäi isänsä Jaakon kuoltua 7-vuotiaana orvoksi ja joutui isänsä serkun holhoukseen. Lapsuuden kodin menetys oli hänelle suuri suru. Avioiduttuaan hän jäi pian leskeksi. Oman ja lastensa elannon hän oli hankkinut kiertäen taloissa kankaita kutomassa. (Jetsu, 1995, KRA A.R. Niemi, Senni Timonen: Minä, tila tunne…)

Lähde: Senni Timonen: Minä, tila, tunne. Näkökulmia kalevalamittaiseen kansanlyriikkaan (2004).

---

Marialta kerättyjä runoja Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa:

SKVR VII2 1230. Ilomantsi. Niemi n. 295. -6/7 09. Pahkavaara. Maria Mustonen, o.s. Sissonen. Jaakko Sissosen tytär Megrijärveltä; elänyt 17 v. leskenä. Miesvainaan nimi Yrjö. Annikki, Turulan neito, Istupa Turun sillan peässä, Sekä istu, jotta itki; Vaan vuottipa miestä mielehistä, 5 Sulhasta sulosanasta. Mies merestä näytteleksen, Oallosta ylenteleksen, Rauta suuna, r[auta] piän[ä]. Rautahattu hartahilla|!], 10 Rautakintahat kähdess[ä] [!], Rutakihlat kukkarossa: "Tuletkos, Annikki, minullen?" "En tule minä sinullen, Ei oo suotu, [eikä] luotu 15 Eikä heimon' heiluttanna, Vanhempani vaaputtanna Rautamiehe[lle]n minua, Rautamiehen puolisoksi." A[nnikki], T[urulan] n[eito], 20 I[stupa] T[urun] s[illan] peässä, S[ekä] i[stu], jotta i[tki]; V[uotti] m[iestä] miel[ehistä], S[ulhasta] sulosanasta. M[ies] m[erestä] näytteleksen, 25 Aallosta ylenteleksen, Vaski suuna, v[aski] piänä, V[aski]hattu hartehilla, V[aski]kint[ahat] kädessä#1, V[aski]kihl[at] kukkarossa: 30 "Tul [etkos], A [nnikki], minullen?" "E[n] t[ule] m[inä] sin[ullen], E[i oo] s[uotu], e[ikä] l[uotu], E[ikä] h[eimon] heiluttanna, V[anhempani] voaputtanna 35 Vaskimiehellen minua, [Vaskimiehe]n puolisoksi." A[nnikki], T[urulan] neito, I[stu] T[urun] s[illan] p[eässä], S[ekä] i[stu], j[otta] i[tki]; 40 V[uotti] m[iestä] miel[ehistä], S[ulhasta] sulosanasta. M[ies] merestä näytteleksen, Aallosta yl[enteleksen], Hopee suuna, h[opee] p[iänä], 45 Hopee h[attu] h[artehilla], Hopee kint[ahat] k[ädessä], Hopee kihl[at] k[ukkarossa]: "T[uletkos], A[nnikki], minullen?" "E[n] t[ule] m[inä] s[inullen], 50 E[i] o[o] suotu, [eikä luotu], E[ikä] o[o] heimon heil[uttanna], V[anhempani] voaputt[anna] Hopeemiehellen m[inua], H[opeemiehen] on puolis[oksi]." 55 A[nnikki], T[urulan] n[eito], I[stupa] T[urun] s[illan] p[eässä], S[ekä] i[stu], jotta i[tki]; V[uotti] m[iestä] miel[ehistä], Sulhasta sulos[anasta]. 60 M[ies] m[erestä] näyttel[eksen], Aall[osta] ylent[eleksen], Kulta suuna, k[ulta] p[iänä], K[ulta] h[attu] hartehilla, Kultakihlat on [kukkarossa], 65 [Kulta] kint[ahat kädessä]: "T[uletkos], A[nnikki], m[inullen]?" "E[n] t[ule] m[inä] s[inullen], E[i] o[o] s[uotu], e[ikä] l[uotu], Eikä h[eimon] h[eiluttanna], 70 V[anhempani] voap[uttanna] Kult[a]m[iehellen] m[inua], K[ultamiehen] on puolis[oksi]." A[nnikki], T[urulan] n[eito], I[stupa] T[urun] s[illan] p[eässä], 75 S[ekä] i[stu], j[otta] i[tki]; V[uotti] m[iestä] m[ielehistä], S[ulhasta] sulos[anasta]. M[ies] merestänäytt[eleksen], Aall[osta] ylent[eleksen], 80 Leipä suuna, l[eipä] p[iänä], Leipäh[attu hartehilla], Leipäkihl[at] k[ukkarossa], Leipäkint[ahat] k[ädessä]: "Tul[etkos], A[nnikki], m[inullen]?" 85 "Jo tulen minä sinulle[n], Jo on heimon heil[uttanna], Vanh[empani] voaputt[anna] Leipämieh[ellen] miuua, Leipämiehen puolisoksi."

SKVR VII2 1778. Ilomantsi. Niemi n. 294. -6/7 09. Pahkavaara. Maria Mustonen, o.s. Sissonen. Megrijärvestä kotoisin. Tunnep[!] on minä pilonen, Tun̄enp on minä polonen, Vaan tunnen orpona olennat, Tunnen vahvat vastarannat, 5 Vaan tunnen vahvat tuulen tuiskut, Tuulet on vahvat tukenani, Oallot piänalasina, Meren tyrskyt on tyynynäni. Vaan eipä on milma veikko itkek, 10 Vesittele ei veikon nainen, Vaikkapa vierisin vetehen, Kuatusin kalojen syyväk, Sisareksi siikasille, Veikoksi veden kaloille; 15 Vaan siik' on silmäni pesisi, Hauk' on piäni harjoaisik, Särinlittii liukostaisi.

SKVR VII2 1882. Ilomantsi. Niemi n. 297. -6/7 09. Pahkavaara. Maria Mustonen, o. s. Sissonen. Empä luullut luopuvani, Uskot en eron tulevan Tämän linnan liepehiltä, Tämän harjun hartehilta, 5 Tämän kunnasen kukuilta, Vierelt' on tämän vetosen. Miepä luovun kuin on loinen, Miepä vierin kuin on vieras, Luovun loisen luojuhulla, 10 Vierin on vierahan tavalla. Heitin suoni, heitin muani, Heitin hienot hiekkarannat, Heitin pellot päivärinnat, Heitin suot sorehtijille, 15 Aitopavieret astujille, Kujovieret kulkijille, Pellot petran piehtaroija.

SKVR VII2 2124. Ilomantsi. Niemi n. 296. -6/7 09. Pahkavaara. Maria Mustonen, o.s. Sissonen. Kun oisin kuollut 6 öissä, Katonna kapalolassa, Vuaksap ois vuatetta pitännä, Kyynärä pyhiä maita, 5 Kertapa kellon helkähystä, Vaan pari pappien sanoja, Kuusi lukkarin lukua. Vaan mahoit silloin miun emoni Pannap saunan salpa piälle, 10 Kun pesit minunni peion, Kun kapaloit miun katalan Tällen suurellen surulle, Apiallen on mielalalle, Ijäksehen itkemähän, 15 Siksipä ilmöista[!] ikejä, Kuuksipa kullan valkijaksi.

SKVR VII2 2353. Ilomantsi. Niemi n. 293. -09. Pahkavaara. Maria Mustonen, o.s. Sissonen. Käen laulu. Kukkupa ennen miun käköne, Kukku illoin, k[ukku] aam[uin], Kerran keskipäivälläki. Vaan nyjpä ei kuullu[!] kukkumassa, 5 Illoilla iloitsemassa, Kuin on tullut turpehesen, Kuin on mennyt mättähäsen Turvehta tukejamahan, Hiekan on peätä hieromahan, 10 Vaan turveh turvan peäll⌈ä⌉, Pajupehko on parran piälle. Vaan minun turva turpehessa, Vaan minun armo on aijan alla Turvehta tukejamassa, 15 Hiekan on pietä hieromassa.

SKVR VII2 2939. Ilomantsi. Niemi n. 306. -6/7 09. Pahkavaara. Maria Mustonen, o.s. Sissonen. Kutti, kutti, neito nuori, Luulitko yöksi lähteväsi, Päiväksi käkeäväsi? Siellä viivyt viikommaksi, 5 Kavot kaikeksi ijäksi.

SKVR VII2 2964. Ilomantsi. Niemi n. 305. -6/7 09. Maria Mustonen, o.s. Sissonen. Voi minuva, piloinen piika, Voi minuva, poloinen poika, Kun polin puullen pyörivällen, Oksallen osattomalle, 5 Varvulle varattomalle! Oisippa minuksi ollut Puita pyörimättömiä, Oksia oksallisia,#1 Varpuja varallisia. 10 Ois pität minun piloisen, Ois pität piloisen piian Ylipä piäni ymmärrelläk, Ennenkuin tupahan tullak, Käyä(p) kättä antamahan, 15 Sormusta sovittamahan.

SKVR VII2 3012. Ilomantsi. Niemi n. 298. -6/7 09. Pahkavaara. Maria Mustonen, o.s. Sissonen. Sulhanen kun mors[iamen] kot[iin]: Sopiiko vävy tupahan Ilman orren ottamatak, Sivuseinän siirtämätäk, Peräseinän penkomatak, 5 Oviseinän ottamatak, Kamanan kohottamak? Jo tiellä tämän nätälin Suvet on ollut suihti suussa, Karhut on [ollut] kahlehissa. 10 Onkopa teiän sulhollanne Purnupa puituja jyviä, Toinen purnu puimatonta, Sata suatuja rahoja, Toinen sata suamatonta? 15 Ompa meiän morsimella Tirkatuita, tarkatuita, Kesäkuussa kuivatuita, Vilahukset on villavaipat, Humahukset on liinahurstit. 20 Ompa meiän sulhollammek Rehetyinen on reen perässä. Nousek ilman nostamatak, Ylenek ylentämätäk, Jo se on nuori nostajasi, 25 Ylpiä ylentäjäsi. Pole jalka jallakselle, Toinen poikkipuoliselle, Astu hanhen askelilla, Taputa tavijaloilla! - - - (Kaikissa häissä laulettiin; eänellä itkettiin)

SKVR VII2 3128. Ilomantsi. Niemi n. 301. -6/7 09. Maria Mustonen, o.s. Sissonen. Häälaulussa. Morsiin kotiin männessä: Kun menet veille, Älä kato kaivon kauneutta Eläkä vein verevyttä, Jos siellä appes ajattelloo, 5 Kumppanis kuvattelloo.

Koonnut: Lea Tajakka

view all

Maria Jaakontytär Karhapää, Mustonen's Timeline

1861
May 9, 1861
Ilomantsi, Finland
1889
March 28, 1889
Age 27
Taipale, Finland
1893
January 22, 1893
Age 31
Ilomantsi, Finland
1922
October 1, 1922
Age 61
Ilomantsi, Finland
????
Ilomantsi, Finland