Martinus Mattiae Mattiæ Aboensis Brennerus

Mustasaaren kirkkoherra

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Brenner_nr_762 TAB 1 Matts. Bonde i Nerpis (sannolikt Nerpis by i Nyby socken i Finland) 1480–1516.

Barn: Martinus Mattiae Aboensis, född 1516 i Nerpis, mumera Närpes. Antog namnet Brennerus. Klockare i Korsholm (Mustasaari) socken i Österbotten 1557. Kyrkoherde i Korsholm (Mustasaari) socken i Österbotten 1567. Prost i Sydösterbotten. Underskrev Uppsala mötes beslut 1593. Död 1595 i Korsholms (Mustasaari) prästgård. Barn:

• Ingevald Mårtensson (far till Mårten Ingevaldsson adlad Brennerfelt nr 520) Förare under Lasse Nilssons fana. Kom 1608 från Reval till Viborg med ståthållaren Anders Larssons till Botila brev och drog tillbaka igen [Rf].
• Henricus Martini Brennerus, se tab 1

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=292

Brennerus, Martinus Matthaei (1516–1595) S Marttila 1516. Talollisenpoika Karinaisten Närpin (Närppi) kylästä. Mustasaaren lukkari 1557, asui Mustasaaren kylässä. Kuningas Kustaa Vaasa oikeutti Brenneruksen kirjeellään 9.6.1558 nauttimaan palkkana puolet pitäjän lukkarinverosta; hänet mainitaan lukkarina vielä 1564. Mustasaaren kirkkoherra piispa Paulus Juustenin kollaatiokirjeellä 1567 ja Kuninkaallisen Majesteetin virkaanvahvistamana 1569. Eräiden tietojen mukaan Brennerus oli Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan maarovasti, mutta Paarman mukaan ”hänen sijoittamisensa rovastien sarjaan on vaikeaa”.

Brennerus (”hederlig man Her Mårthen Kyrckoherde i Mustesår”) osallistui inventaarioon Korsholman kartanossa 5.10.1567. Hänen elatustaan käsiteltiin kuninkaan kirjeissä 5.3.1569 ja 20.11.1571. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Mustasaaren kirkkoherralla (”Her Morthen Pastor Mustsarensis”) oli omaisuutta 120 luotia hopeaa, 358 markkaa rahaa, leiviskä tinaa, 4 leiviskää kuparia, 5 leiviskää messinkiä, härkä, 15 lehmää, nuorta karjaa 3 eläintä, 8 lammasta, 6 sikaa ja 4 hevosta yhteisarvoltaan 73 markkaa. Hopeaveroa hänelle määrättiin maksettavaksi 66 markkaa 20 taalaria ja 4 ¼ luotia hopeaa.

Neljä ruotsinkielistä Mustasaaren pitäjänmiestä esittäytyi pitäjän valtuuttamina edustajina ja esitti Tukholmassa 5.7.1571 valituskirjelmän herra Martinusta vastaan. He syyttivät kirkkoherraa kohtuuttomasta ankaruudesta kirkkokurin ylläpitäjänä ja palkkasaataviensa perijänä sekä yrityksistä murtaa katoliselta ajalta periytyvä sakramentteihin liittyvä taikausko. He väittivät myös suomenkielisessä pitäjässä syntyneen ja kasvaneen Brenneruksen ruotsin kielen taitoa niin heikoksi, etteivät he pystyneet ymmärtämään hänen saarnoistaan enempää kuin joka toisen sanan.

Kirkkoherran syytettynä ollessa muuan ruotsalainen pappismies Benedictus Anthonii Värmdöstä Tukholman läheltä onnistui väärillä tiedoilla saamaan kuningas Juhana III:lta kollaatiokirjeen Mustasaaren pastoraattiin. Kun Brennerus sitten 8.11.1571 pääsi Kalmarissa kuninkaan puheille selittämään asiaansa, kuningas samana päivänä antamallaan päätöksellä vapautti herra Martinuksen syytteistä ja antoi hänelle virkansa takaisin. Asian käsittely jatkui laamanninoikeudessa, ja 19.2.1572 pidetyillä laamanninkäräjillä herra Martinus vapautettiin täydellisesti kaikista syytteistä.

Allekirjoitti (”Marthinus Mathaei pastor ex Mustsar”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Martinus Matthiae Mustasaresa.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.

K Mustasaari 1595.

P1 Beata N.N.; P2 Helga N.N., eli leskenä ainakin vielä 1598.

Julkaistu 19.1.2011.

(1) 1557-1564 Mustasaaren lukkari Kustaa Vaasa oikeutti Brenneruksen 9.6.1558 kirjeessään nauttimaan palkkana puolet pitäjän lukkarinverosta.

(2) 1567 Mustasaaren kirkkoherra Piispa Paulus Juusteenin kollaatiokirjeellä 1567. Kuninkaallisen majesteettin virkaanvahvistama 1569.

(3) 5.7.1571 Tukholmassa kirkkoherraa vastaan esitettiin syytöksiä kohtuuttoman ankarasta kirkkokurista, palkkasaatavien perimisestä ja katolisen ajan sakramenttien liittyviä erimielisyyksiä sekä heikosta ruotsinkielen taidosta.

(4) Joutui viralta vehkeilyn seurauksena. 8.11.1571 Kalmarissa oli itse kertomassa asiaansa kuninkaalle ja sai virkansa takaisin.

(5) 19.2.1572 laamanninkäräjillä vapautus syytöksistä

https://www.adelsvapen.com Adliga ätten Brenner nr 762. Adlad 16640516 introducerad 1668 utdöd 1692. Ätten har gemensam ursprung med adliga ätten Brenner nr 1464. Blev adlad 17120310 introducerad 1719 utdöd efter 1828.Ätten har samma Ursprung som adliga ätten Brenner. En gren av ätten kallade sig de Brenner.