Martinus Johannis Skytte

Martinus Johannis Skytte

Swedish: Mårthen Jönsson Skytte, Finnish: Martti Skytte
Also Known As: "Martinus Johannis"
Birthdate:
Birthplace: Hauho, Finland
Death: December 30, 1550 (69-77)
Turku, Finland
Place of Burial: Turku domkyrka, Turku, Finland
Immediate Family:

Son of Jöns Olofsson Skytte and Karin Jakobsdotter Kurki
Half brother of Hebla Jönsdotter Skytte; Jöns Jönsson Skytte; Kristin Jönsdotter Skytte; Margareta Jönsdotter Skytte; Elseby Jeppesdotter and 1 other

Occupation: bishop, Piispa, Biskop
Managed by: Jaakko Sakari Helleranta
Last Updated:

About Martinus Johannis Skytte

https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Skytte

http://www.blf.fi/artikel.php?id=332

http://runeberg.org/frfinl/0424.html

http://www.arkkihiippakunta.fi/historia/turun-piispat/katolisuuden-aika/martti-skytte-martinus-johannis/

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Skytte_i_Finland_nr_81

http://runeberg.org/frfinl/0426.html

Suomen viimeinen katolinen piispa, Mikael Agricolan edeltäjä.

Ei vaikuttaisi olevan lainkaan selvää, josko Martti Skytän äiti todellakin on Birgitta Kurki kuten Juhan suku-uutiset (29.5.2012, ks. [1] alla) esittää.

Duplikaatti-profiilissa Martinus Johannis Skytte Martin äidiksi on merkitty Brita Eriksdotter til Näs:iä Toisaalta https://web.archive.org/web/20071026220651/http://www.genealogia.fi/vsk/44/v35-77.pdf (n. s44-45) esittää äidiksi Birgittaa (mitä myös Juhan Suku-uutiset siteeraa)...

Tähän kaikkeen ei ilman parempaa perehtymistä voi oikein arvata kovin vahvasti...

[1] Juhan Suku-uutiset: 29.5.2012

Birgitta Jakobintytär 1400-luvulta Birgitta Jakobintytär, s. noin 1440-luvulla, oli naimissa jo 1460-luvulla. Hän esiintyy vain kerran asiakirjoissa. Sukuasema on selvä, vaikka isännimeä ei mainita. Birgitta omisti 1/3 Nousiaisten Nyynäisistä. Myös Sauvon Päisterpäässä ja Lemun Mannassa sekä Nousiaisten Köönikkälässä hänellä oli perittyä maata. Birgitan ensimmäinen puoliso 1460-luvulla oli Jöns Olofinpoika (Skytte), Sääksmäen kihlakunnan tuomari, joka tunnetaan ajalta 1466–73. Birgitan toinen mies oli Henrik Tavast. Tämä avioliitto on jäänyt lyhytaikaiseksi, sillä Jöns Olofinpoika eli vielä 1473, mutta kuoli ennen vuotta 1477, ja Henrik Tavast tunnetaan viimeksi elossa olevana 1474. Henrik Tavast oli ollut aviossa Johanna Bengtsdotterin kanssa 1453–65 ja hänen seuraavan vaimon nimi on ollut Anna. Aikaisintaan 1474 hän on voinut solmia avioliiton Birgitan kanssa, edellyttäen, ettei Jöns Olofinpoika elänyt viimeksi tunnetun esiintymisvuotensa 1473 jälkeen ja että Henrik Tavast puolestaan on elänyt vuoden 1474 jälkeen.

(...)

Täyttä selvyyttä Birgitan lapsistaan ei ole saatavissa, koska mitään perinnönjakosopimuksia ei ole säilynyt. Piispa Martinus Skytten sisarusparveen kuuluivat vanhojen sukukirjojen mukaan piispa itse (Mårten), Hebla, Margareta, Kristina, Jöns, Barbro ja Elseby, mutta niissä ei ole ilmaistu, mistä Birgitan avioliitoista he olivat. Ensimmäisestä liitostaan Jöns Olofinpojan kanssa olivat varmasti Mårten ja Margareta sekä ristimänimestä päätellen myös Jöns. Barbro ja Elseby lienevät Birgitan viimeisestä avioliitosta.

1. Martinus Skytte (saman niminen setä toimi 1485–88 Turun kaniikkina), teki laajoja ulkomaisia opintomatkoja, valittiin Turun piispaksi 1528 ilman paavin vahvistusta. (...)

[3] http://www.hamewiki.fi/wiki/Martti_Skytte

Martti Skytte (n. 1460 – 30. 12. 1550) syntyi Kyttälän eli Skyttälän aiemmin Broddnäs’in säteritilalla Hauholla. Hän kuoli Turussa ja on haudattu Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin. Ulvilassa oli aatelistoon kuuluva pappi Olaus Skytte 1300-luvun puolivälissä. Sieltä tämä keskiaikainen aatelissuku levisi ilmeisesti Tammisaaren kautta Hauholle. Martti Skytten isä oli luultavasti Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Skytte. Skytte teki pitkän elämänsä aika merkittävän kirkollisen uran, joka korostui hänen toimiessaan suuren murrosvaiheen, eli uskonpuhdistuksen alkuvaiheen piispana. Koulunsa hän kävi Turussa, opiskeli Rauman luostarikoulussa ja munkkina Ruotsin Sigtunan dominikaaniluostarissa sekä Napolin dominikaanikorkeakoulussa Italiassa. Hän suoritti myös opintoja Saksassa. Vuodesta 1508 lähtien hän toimi Sigtunan dominikaaniluostarin priorina. Vuonna 1522 kuningas määräsi hänet kenraalivikaarioksi ja vuodesta 1524 hän toimi dominikaaniveljeskunnan tarkastajana. Turun hiippakunnan piispaksi hänet vihittiin ilman paavin antamaa vahvistusta 5. tammikuuta 1528 ja tässä virassa hän toimi kuolemaansa saakka. Hänen aikanaan Turun tuomiokirkko oli mahtavimmillaan. Kirkkoruhtinaiden lahjoitusten avulla oli rakennettu alttareita ja kuoria piispojen ja ylhäisten hautakappeleiksi, ja Skyttekin haudattiin suurimpaan Tawastin kappeliin. Martti Skytten piispankausi osui katolisuuden ja luterilaisuuden taitekohtaan. Kustaa Vaasa vaati uskonpuhdistuksen nimissä kirkolta omaisuutta ja veroja. Martti Skytte oli sovitteleva ja maksoi nurkumatta verot, lahjoitti rahaa ja luovutti piispanistuimen lampuodit kruunulle. Paavali Juusteenin kronikan mukaan ”Herra Martti” oli hurskas ja kohtuullinen, levitti totista Jumalan oppia ja oli arvossapidetty elämänsä puhtauden takia. Martti Skytteä pidetään Suomen hiippakunnan viimeisenä katolisena piispana. Kuitenkin hän piispana toimiessaan edisti uskonpuhdistusta, joka henkilöityi Pietari Särkilahteen, kustantamalla omalla kustanuksellaan nuoria opiskelijoita opiskelemaan Saksan yliopistoissa ja eritoten Wittenbergin yliopistossa. Myös Mikael Agricola toimi Skytten apulaisena tämän korkean iän johdosta ja tämän viimeisinä elinvuosina. Hän myös oli Skytten seuraaja piispanvirassa. Skytten suvun miespuolinen linja päättyi Marttiin hänen selibaattilupauksensa takia. Aateliskalenterin mukaan Skytten aatelissuku jatkui piispa Martti Skytten sisaren Margaretan kautta, mutta kun Jönsin poika Axel Skytte haki aateluutta vuonna 1628, niin Ruotsin ritarihuone eväsi hakemuksen. Hauhon kirkon vieressä on Martti Skytten patsas ja aukio.

[4] http://www.skytat.fi/skytat-suomessa/aatelinen-skytte-suku

Aatelinen Skytte-suku


Uudella ajalla oli vaikutusvaltaisia aatelisia Skyttiä. Martti Skytte oli Turun piispa 1528-1550 ja hänen sisarenpoikansa Jöns Skytte Hämeen linnan isäntä ja valtionhoitaja 1579-1591. Myöhemmin 1620-luvulla kenraalikuvernööri Johan Skytte ja ratsumestari Gert Skytte palvelivat molemmat kuningas Kustaa II Aadolfia, mutta eivät olleet sukua keskenään. 200 ulvilan kirkkoAatelisen Skytte-suvun ensimmäinen tunnettu edustaja oli pappi Olaus Skytte Ulvilassa 1300-luvun puolivälissä. Ulvila sai kaupunki-oikeudet vuonna 1365 Suomen toisena kaupunkina Turun jälkeen. Pyhän Olavin kirkko oli samalla paikalla kuin viereisen valokuvan nykyinen 1400-luvun lopulla rakennettu keskiaikainen kivikirkko. Kuva: Wikipedia Ulvila Ulvilasta suku levisi ilmeisesti Tammisaaren Broder Skytten kautta Hauhon Broddernäsiin, jota myöhemmin ruvettiin kutsumaan Skyttäläksi.


Hurskas Martti -piispa 200 martti skytte muistokiviHauhon sukuhaaran tunnetuin henkilö on Turun piispa Martti Skytte. Hän syntyi 1400-luvun loppupuolella Hauhon Kyttälän kartanossa ja hänen isänsä lienee ollut Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Skytte. Juhannuksena 1958 Hauhon kirkolla paljastettiin Martti Skytten muistokivi ja aukio. Hautausmaa-arkkitehti Ilmari Wirkkalan suunnittelemassa muistokivessä on korkokuva ja teksti ”Uskonpuhdistuksen murrosajan piispa 1528-1550”. Kuva: Häme-Wiki Martti opiskeli Rauman luostarikoulussa, Sigtunan dominikaaniluostarissa ja Napolin dominikaanikorkeakoulussa. Ruotsiin palattuaan hänet nimitettiin Turun piispaksi 1528 ja hän oli piispana kuolemaansa 1550 saakka. 300 turun tuomiokirkko engelHänen aikanaan Turun tuomiokirkko oli mahtavimmillaan. Kirkko-ruhtinaiden lahjoitusten avulla oli rakennettu alttareita ja kuoria piispojen ja ylhäisten hauta-kappeleiksi. Martti Skytte on haudattu suurimpaan Tavastin kappeliin. Kuvassa C.L. Engelin akvarelli Turun tuomiokirkosta vuonna 1814. Lähde: Wikipedia Turun tuomiokirkko. Martti Skytte oli piispana katolisuuden ja luterilaisuuden taitekohdassa. Kustaa Vaasa vaati uskonpuhdistuksen nimissä kirkolta omaisuutta ja veroja. Martti oli suvaitsevainen ja sovitteleva, maksoi nurkumatta verot, lahjoitti rahaa ja luovutti piispanistuimen lampuodit (vuokraviljelijät) kruunulle. Paavali Juusteenin kronikan mukaan ”Herra Martti” oli hurskas ja kohtuullinen, levitti totista Jumalan oppia ja oli arvossapidetty elämänsä puhtauden takia. Katolisuuden aika oli kuitenkin loppumassa ja Martti Skytten kuoltua Kustaa Vaasa nimitti Turun piispaksi Mikael Agricolan, joka oli ollut Martti Skytten apulaisena ja sihteerinä kahteen otteeseen ja jonka tehtäväksi tuli viedä uskonpuhdistus loppuun. 200 hauho kyttl 7Martti Skytten samanniminen setä oli suorittanut ylioppilastutkinnon Saksassa ja oli Turun kaniikkina (tuomiokirkon pappina) 1485 ja pappina Kalannissa 1488. Vieressä Hauhon kartta, jossa Kyttälä on aivan keskellä. Kyttälä on nykyisin maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja siellä on sekä Martti Skyttentie että Kyttäläntie. Kartta suurenee näpäyttämällä. Lähde: Hämeen liitto (...)


Wikipedia:

Martti Skytte (n. 1480– 30. joulukuuta 1550)[1] toimi Turun piispana vuosina 1528–50. Skytten nimitti tehtäväänsä Kustaa Vaasa. Hänen valintansa oli vailla paavin hyväksyntää, samoin kuin häntä edistäneen Svenoniuksen. Skytteä kutsutaan joskus Suomen keskiajan viimeiseksi katoliseksi piispaksi, vaikka varsinainen paavin vahvistama viimeinen piispa oli Arvid Kurki.[2] Piispana Skytte edisti reformaatiota maltillisesti muun muassa lähetämällä pappiskandidaatteja Wittenbergiin.

Paavali Juusten kertoo piispainkronikassaan, että Martti Skyten aikana papiston asema alkoi heiketä erilaisten kruunun rasitteiden vuoksi. Yksityiset ja nurkkamessut lakkautettiin, vihkivesi, tuhkan ja palmunoksien pyhittäminen poistettiin ja kirkkolaulua muutettiin. Messu vietettiin ensimmäisen kerran ruotsiksi Turun tuomiokirkossa ja vuoden 1540 paikkeilla poistettiin myös paavillinen öljy ja krisma.

Mikael Agricola toimi Skytten apulaisena tämän viimeisinä vuosina. Skytten patsas sijaitsee Hauholla.


Turun piispa 1527-1550

Uppfostrad först i klosterskolan i Raumo, sedan i Åbo. Ingick i Sigtuna dominikanerkloster i Sverige, och företog som dominikanermunk långvariga studieresor i Tyskland och Italien. Prior i Sigtuna kloster 1522. Av konung Gustav I år 1524 utsedd till generalvikarie och till visitator för dominikanorden i Sverige. Blev efter reformationen Finlands förste evangeliske biskop och invigdes till detta ämbete den 12/1 1528 vid konungens kröning i Uppsala. Anhöll 1544 om förbättrar underhåll, lovade då att avstå till konungen Gammelgård i Lampis sn, som har tillhört hans syster Margareta. Erhöll 11/7 1545 tillstånd att för egen räkning bruka Niity gård i Lemo och Jäänessaari i St.Marie som tidigare lydit under biskopsstolen, på begäran entledigad från sin tjänst 22/2 1548 då Mikael Agricola insattes till hans coadjutor. Mårten underhöll och gynnade delvis med egna medel fattiga finländska studenter, bland vilka var Mikael Agricola och Paulus Juusten. Han testamenterade sin kvarlåtenskap till konungen.

view all

Martinus Johannis Skytte's Timeline

1477
1477
Hauho, Finland
1550
December 30, 1550
Age 74
Turku, Finland
????
Turku, Finland