Matti Laurinpoika Stutaeus

Is your surname Stutaeus?

Research the Stutaeus family

Matti Laurinpoika Stutaeus's Geni Profile

Records for Matti Stutaeus

4,121 Records

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Matti Laurinpoika Stutaeus (?)

Finnish: Ilmajoen kirkkoherra Matthias (Matti) Laurentii (Stutaeus ei es. aikakauslähteissä)
Birthdate:
Birthplace: Ei tiedetä, not known
Death: January 24, 1597
Ilmajoki, Finland (Klaus Flemingin sotamiehet löivät kirkonavaimilla)
Immediate Family:

Son of Tammelan Kappalainen Laurentius Matsson Stuut
Husband of N.N. Matinvaimo Stutaeus and Sofia Gregoriusdotter Stutaeus
Father of N Matsdotter Stutaeus; Erkki Stutaeus; Jaakkima Joachim Mattsson Stutaeus; Matts Mattsson Lahti; Antti Matinp Lahti and 1 other

Occupation: Ilmajoen kirkkoherra 1571-97, maakauppias, omisti Lahden tilan vuodesta 1580 jota hänen poikansa viljelivät., Kirkkoherra, isäntä, Ilmajoen kirkkoherra 1571/97, omisti Lahden tilan vuodesta 1580 jota hanen poikansa viljelivat, Ilmajoen kirkkoherra
Managed by: Senja Lopac
Last Updated:

About Matti Laurinpoika Stutaeus

Aikalaislähteissä ei esiinny sukunimeä ollenkaan, vaan herra tms (ei siis Stuut) , syntyperä tuntematon."Isää" ei löydy pappisluetteloista.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2399

Matthias Laurentii Ilmajoen kirkkoherra 1571-1572. Allekirjoitti (”Matth. Lau. pastor Seuraaja oli Henricus Strigelius, Matin måg eli vävy. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9491059

http://www.netikka.net/tapio.piirto/origo/lista.htm#Taulu%20344

Matti Laurinpojan syntyperää ei tunneta, mutta mahdollisesti hän oli kotoisin Lounais-Suomesta niin kuin monet muutkin Pohjanmaan 1500-luvun papit. Ilmajoelle tultuaan hän näyttää valvoneen tarmokkaasti sekä omia että nuoren seurakuntansa etuja. Niinpä hän kävi kesällä 1574 Tukholmassa anomassa viljapalkkaansa korotusta ja saikin Juhana III:n myöntämään puoli lästiä (24 tynnyriä) sen yhden lästin lisäksi mikä hänelle entuudestaan pitäjän viljakymmenyksistä kuului. Nelisen vuotta myöhemmin kirkkoherra Stuut sai hankituksi lisäjyviä kirkon ylläpitoon. Melko usein hän kirjoitti anomuksia ja todistuksia seurakuntalaistensa puolesta.

Tukholman matkoillaan hän lienee käynyt ahkerasti kauppaa sillä hänet on merkitty virallisesti mm. vuoden 1591 maakauppiasluetteloon. Hänen hallussaan oli tällöin koko manttaalin talo, jossa oli 2,3 punnanalaa (2,4 ha) peltoa 1 hevonen, 10 lehmää ja 6 eläintä nuorta nautakarjaa.Kuten useimmat Etelä-Pohjanmaan papit kirkkoherra Stuut asettui nuijasodan aikana sanankuulijainsa puolelle, mutta sai maksaa rohkean kannanottonsa hengellään. Helmikuun 5. päivänä 1597 eli vajaat kolme viikkoa ennen Santavuoren taistelua marski Klaus Fleming lähetti Tammerkoskelta Ilmajoelle muutamia huoveja tiedustelemaan ja tuomaan kirkkoherra Stuutille varoitusta, ettei hän johtaisi laumaansa yhtä huonosti, kuin Rautalammin pappi, joka oli joutunut Flemingin vangiksi. Seuranneet tapahtumat osoittavat, ettei Stuut ottanut marskin varoituksesta vaarin.

Heti Santavuoren taistelun jälkeen hän joutui perheineen rartsumiesten pahoinpitelyn kohteeksi. Pohjanmaan vanhojen pappisluetteloiden mukaan kuningas Sigismundin puoluelaiset löivät kirkkoherra Stuutin kuoliaaksi hänen tullessaan omassa eteisessään heitä vastaan toisessa kädessään olutkannu ja toisessa kirkonavain. Näyttää siltä kuin hän olisi yrittänyt hyvittää vainoajiaan oluella, mutta ei saanut enää armoa.

Eivätpä Flemingin huovit säästäneet hänen vaimoaankaan. Majaillessaan joulukuussa 1601 Turun linnassa Kaarle herttua myönsi kirkkoherra Stuutin leskelle Sofia Grelsintyttärelle kymmenen vuoden verovapauden nimenomaan siksi, ettei hän muuten kyennyt sotamiesten rammaksi lyömänä elättämään pieniä lapsiaan.

Myöhemmin eräästä näistä lapsista, Jaakkima Matinpoika Stutaeuksesta tuli Turun koulun rehtori ja kaupungin kirkkoherra.

Ilmolensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Matthias Laurentii Ilmoilasa”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Ilmajoen pitäjän vuoden 1571 hopeaveroluettelossa mainitaan sekä edellinen kirkkoherra Petrus Erici että hänen seuraajansa ”Her Mattz Laurenti Pastor”, jolla oli omaisuutta 10 markkaa rahaa, 10 luotia hopeaa, 2,5 leiviskää kuparia, 2 lehmää, 5 lammasta ja tammahevonen arvoltaan 5 markkaa. Hopeaveroa herra Matthias joutui maksamaan 10 markkaa. Maakirjan mukaan hän omisti Lahden kylässä Lahden (numero 3) tilan vuodesta 1580. Hänet (”Her Mattz i Ilmola”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 16 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. K Ilmajoki ilmeisesti viimeistään 1600. Strandbergin mukaan ”kuningas Sigismundin miehet” löivät hänet kuoliaaksi nuijasodan aikana 1597 oman pappilansa eteisessä (Blomstedtin mukaan oli kirkkoherrana 1600 asti).

Pso Sofia Grelsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja isännöi maatilaa Lahden kylässä 1604–1607, sai (”Sophia Grelsdotter framlednne Här Mattz Kirckieheerde I Ilmola Sochnn–”) Kaarle-herttuan kirjeellä 5.12.1601 kolmeksi vuodeksi vapautuksen asumastaan ”torpasta” maksettavista vakinaisista ja ylimääräisistä veroista kyetäkseen köyhyyden ja sotaväen lamauttamana ruokkimaan köyhät pienet lapsensa.

Julkaistu 19.1.2011.

Matti Laurinpoika Stuteus e. Stutaeus, Kirkkoherra 1571-1597, maakauppias, kirkkoherra, s. ennen 1543 Lounais-Suomi, k. 24.1.1597 Ilmajoki. Lahden talon isäntä 1580-97,maakauppias.Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Matin omaisuudeksi luetellaan 10 markkaa rahaa, 2 lehmää, 5 lammasta ja yksi tamma. Matti oli kotoisin Lounais-Suomesta. Huovit tappoivat hänet nuijasodan aikana, heti Santavuoren taistelun jälkeen helmikuun lopulla 1597. (Köykän suku, Eteläpohjalaisia elämänkertoja) Omisti vuodesta 1580 Ilmajoen Lahden kylässä Lahden talon. 1597 Ilmajoki. Ilmajoen toinen kirkkoherra oli kevät kesällä 1574 Tukholmassa kuningas Juhanna 3:n luona valittamassa, ettei hän tullut toimeen hänelle myönnetyillä palkkaeduilla, sillä hänen seurakuntansa oli vähäinen ja sen talonpojilta saatavat antimet pienet. Kuningas myönsi kirkkoherralle puolen lästiä jyviä lisäksi siihen yhteen lästiin, mikä hänelle oli Ilmajoelta kannettavista kymmenyksistä annettu. Kirkkoherra näyttää muutenkin pyrkineen valvomaan niin hyvin seurakunnan kuin seurakuntalaisten etuja. Arvatenkin hänen toimesta kävi syksyllä 1578 lähetystyö Tukholmassa valittamassa kirkon viini- vaha- ja öylättikassaan saadun avun riittämättömyyttä. Kuningas myönsi 2 tynnyriä jyviä niiden 6 tynnyrin lisäksi, mitkä seurakunnalle siihen asti oli mainittuun tarkoitukseen annettu kymmenysjyvistä. Nimismiehen ja kuude "siivon miehen" kanssa hän v 1575 todistaa 28 Ilmajoen verotalollisen niin köyhtyneen ja heikontuneen, etteivät kyenneet maksamaan vaadittua ylimääräistä ruokaveroa, eivätkä myöskään ruisveroa kurjuutensa ja köyhyytensä vuoksi. Muulloinkin hän kirjallisilla todistuksillansa puoltaa seurakuntalaistensa saamaan verohelpotuksia, milloin siihen raesateen, myrskyn t.m.s. vuoksi oli aihetta. Nähtävästi kirkkoherra on yrittänyt kohta Ilmajoelle tultuansa kasvattaa seurakuntalaisiansa järjestykseen v 1574 hän käräjillä vaati rengiltä Heikki Matinpojalta takaisin palkkarahaa 12 markkaa, kun renki oli karannut talosta. Rahat tuomittiin kirkkoherralle, ellei renki palannut taloon töihin. Kirkkoherra Matti Laurinpojan kovasta kohtalosta on Peldon tavannut Kauhajoen uttilassa vanhan muistiinpanon, mikä nyttemmin on hävinnyt. Sen mukaan kirkkoherran surmasivat Nuijasodan aikana "Kuningas Sigismundin miehet" joita Klaus Fleming johti. Kun kirkkoherra pappilan eteisessä tuli miehiä vastaan kannu toisessa ja kirkonavain toisessa kädessä, niin he löivät avaimilla hänen päänsä mäsäksi. Hengettömänä hän lyyhistyi portaillensa. Hänen leskensä Sofia Grelsintyttärelle Kaarle herttua v 1601 myönsi. Köyhyyden vuoksi 3:ksi vuodeksi vapauden vakinaisesta ja ylimääräisistä veroista hänen asumansa "torpan" puolesta Kauhajoen historia, esihistoriasta vuoteen 1918, painettu vuonna 1987, sivu 102: Ilmajoen toinen kirkkoherra oli Dominus Matthias Laurentii Stutaeus (1571-1597) eli Herra Matti Laurinpoika Stuut, jonka aikana meidänkin maamme kirkollista elämää sävytti luterilaisuuden ja hallitsijain katolisuuteen taipuvaisten pyrkimysten ristiriita. Juhana III julkaisi 1577 uuden jumalanpalvelusjärjestyksen eli Punaisen kirjan, jonka kannattajiin kuului mm. Isonkyrön kirkkoherra Jaakko Geet (hno: 24507) (1550-1586), Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan kontrahtirovasti. Piispa Eerik Sorolaisen (1583-1625) maltillisesti johtamassa Turun hiippakunnassa käytettiin kuitenkin edelleen Juusteenin 1575 laatimaa suomalaista messua vähäisin muutoksin. Vuonna 1593 Upsalan kirkolliskokous hylkäsi Punaisen kirjan ja tämän päätöksen allekirjoitti Turussa pidetyssä pappeinkokouksessa myös kirkkoherra Stutaeus. Ilmajoen kappalaisina mainitaan hänen aikanaan Dnus Clemeth (1571) eli Herra Klemetti, Dnus Ericus (1583!) eli Herra Eerik ja Dnus Thomas Laurentii (1593.1602,1606) eli Herra Tuomas Laurinpoika. Santavuoren taistelun jälkeen Klaus Flemingin sotilaat löivät kirkkoherra Stutaeuksen raa'asti kuoliaaksi pappilan portaille, kun tämä tuli heitä vastaan porstuaan kannu toisessa ja kirkonavain toisessa kädessään. Samassa yhteydessä hänen puolisonsa Sofia Grelsintytär halvautui., STUUT (Stutaeus), Matti Laurinpoika, kirkkoherra 1571—97, maakauppias. — Ilmajoen toisen kirkkoherran Matti Laurinpoika Stuutin syntyperää ei tunneta, mutta mahdollisesti hän oli kotoisin Lounais-Suomesta niin kuin monet muutkin Pohjanmaan 1500-luvun papit. Ilmajoelle tultuaan hän näyttää valvoneen tarmokkaasti sekä omia että nuoren seurakuntansa etuja. Niinpä hän kävi kesällä 1574 Tukholmassa anomassa viljapalkkaansa korotusta ja saikin Juhana III:n myöntämään puoli lästiä (24 tynnyriä) sen yhden lästin lisäksi mikä hänelle entuudestaan pitäjän viljakymmenyksistä kuului. Nelisen vuotta myöhemmin kirkkoherra Stuut sai hankituksi lisäjyviä kirkon ylläpitoon. Melko usein hän kirjoitti anomuksia ja todistuksia seurakuntalaistensa puolesta. Tukholman matkoillaan hän lienee käynyt ahkerasti kauppaa sillä hänet on merkitty virallisesti mm. vuoden 1591 maakauppiasluetteloon. Hänen hallussaan oli tällöin koko manttaalin talo, jossa oli 2,3 punnanalaa (2,4 ha) peltoa 1 hevonen, 10 lehmää ja 6 eläintä nuorta nautakarjaa.—Kuten useimmat Etelä-Pohjanmaan papit kirkkoherra Stuut asettui nuijasodan aikana sanankuulijainsa puolelle, mutta sai maksaa rohkean kannanottonsa hengellään. Helmikuun 5. päivänä 1597 eli vajaat kolme viikkoa ennen Santavuoren taistelua marski Klaus Fleming lähetti Tammerkoskelta Ilmajoelle muutamia huoveja tiedustelemaan ja tuomaan kirkkoherra Stuutille varoitusta, ettei hän johtaisi laumaansa yhtä huonosti, kuin Rautalammin pappi, joka oli joutunut Flemingin vangiksi. Seuranneet tapahtumat osoittavat, ettei Stuut ottanut marskin varoituksesta vaarin. Heti Santavuoren taistelun jälkeen hän joutui perheineen rartsumiesten pahoinpitelyn kohteeksi. Pohjanmaan vanhojen pappisluetteloiden mukaan ”kuningas Sigismundin puoluelaiset” löivät kirkkoherra Stuutin kuoliaaksi hänen tullessaan omassa eteisessään heitä vastaan toisessa kädessään olutkannu ja toisessa kirkonavain. Näyttää siltä kuin hän olisi yrittänyt hyvittää vainoajiaan oluella, mutta ei saanut enää armoa. Eivätpä Flemingin huovit säästäneet hänen vaimoaankaan. Majaillessaan joulukuussa 1601 Turun linnassa Kaarle herttua myönsi kirkkoherra Stuutin leskelle Sofia Grelsintyttärelle kymmenen vuoden verovapauden nimenomaan siksi, ettei hän muuten kyennyt sotamiesten rammaksi lyömänä elättämään pieniä lapsiaan. Myöhemmin eräästä näistä lapsista, Jaakkima Matinpoika Stutaeuksesta tuli Turun koulun rehtori ja kaupungin kirkkoherra. A. L. Vanhemmat taulusta 623 Laurentius Matsson Stuut, s. noin 1520 ja -. Puoliso: Sofia Grelsintytär ? , Taulusta 621, 764, Isännöi 1604-1607, k. 1607. Turun linnassa Kaarle herttua myönsi kirkkoherran leskelle Sofia Grelsintyttärelle kymmenenvuoden verovapauden nimenomaan siksi, ettei hän muuten kyennyt sotamiesten rammaksi lyömänä elättämään pieniä lapsiaan. Myöhemmin eräästä lapsesta tuli Jaakkima Matinpoika Stutaeuksesta, Turun koulun rehtori ja kaupungin kirkkoherra. Vanhemmat Gregorius Michaelis Stuut (Stuth, Stut), s. noin 1510, k. noin 1561 ja -. Lapset: Joakim Stutaeus e. Stuteus, Tuomiokapitulin jäsen 1606-1633, Kirkkoherra, s. 1580 Ilmajoki, k. 1633 Turku Matti Lahti e. Stuut, s. 1583 Ilmajoki, Erkki Stuteus, s. 1585 Ilmajoki Antti Stuteus, Lahden isäntä 1594-1503, s. Ilmajoki Barbro Stuteus ?, s. noin 1595 Ilmajoki. (;Lisännyt tutkijoiden erilaisista lähdetiedoista:Jari Laurila:6.1.2018)

view all 13

Matti Laurinpoika Stutaeus's Timeline

1543
1543
Ei tiedetä, not known
1570
1570
Age 27
1580
1580
Age 37
Ilmajoki
1583
1583
Age 40
Ilmajoki, Finland
1585
1585
Age 42
1597
January 24, 1597
Age 54
Ilmajoki, Finland
????
????