Mikko Mikonpoika Heikura

Valtiopäivämies, kunnallismies, maanviljelijä. Nurmes.

"Putsolainen"

Syntymä / Birth / Рождение:

Nurmeksen evankelisluterilainen seurakunta, syntyneet v. 1825: Nurmes Evangelical-Lutheran Parish, Births year 1825: Нурмес лютеранский приход, рождений 1825 г.:

Födde och Döpte 1825.

Nro 190. synt. 19.11., kast. 04.12. Michel. Mich. Heikura Margr. Mustoin, 36. Henr. Salström, Alma Neval., Höljäckä.

[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6458156]

HisKi: [http://hiski.genealogia.fi/hiski/7e6jxx?fi+0361+kastetut+4337]

Avioliitto / Marriage / Брак:

Mikko Heikura ja Anna Mustonen vihittiin 30.06.1848 Nurmeksessa.

Kuolema / Death / Смерть:

Mikko Heikura kuoli Nurmeksen Lipinlahdella 16.02.1902.

Kuolinilmoitus Pohjois-Karjala -lehdessä 19.12.1903:

Pohjois-Karjala, 19.12.1903, nro 145, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/681187?page=1
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Elämäkerta / Biography / Биография:

Mikko Mikonpoika Heikura syntyi 19.11.1825 Nurmeksen pitäjän Höljäkän Putsonvaarassa. Hän ponnisteli nuoruudessaan karun luonnon keskellä taloudellisen aseman ja sivistyksen saavuttamiseksi. Ja mitä hänen tiedoistaan puuttui, sen korvasi tavattoman selvä synnynnäinen äly, kekseliäs mieli ja palava edistymisenhalu. Heikuralla oli erittäin sulavat puheenlahjat - hänen puheensa oli mehevää ja harvinaisen rikasta, täynnä sanasutkautuksia. [1, 2] Heikura oli paikkakunnallaan ensimmäinen sanomalehtien tilaaja-asiamies. Suometar ja Tapio levisivät hänen toimestaan verrattain runsaslevikkisesti Pohjois-Karjalaan. [3, 2]

Kotipitäjässään Nurmeksessa Mikko Heikura oli etävä maanviljelijänä: kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa Pohjois-Karjalan maanviljelysseura nimitti hänet kunniajäsenekseen, tunnustaen hänen suuret ansionsa maanviljelyksen alalla, ja samasta syystä myös hallitus kunnioitti häntä hopeamitalilla [1, 2] Heikura edisti alueen maataloutta monin tavoin. Hän kutsui Nurmekseen kynnön ja ojituksen opettajia, karjakoita ja käsityöneuvojia. Heikura otti omalla tilallaan Putsossa käyttöön monia uudistuksia, joita ei vielä muilla alueen tiloilla tunnettu. Putsossa oli alueen ensimmäinen kivinavetta, tilan pellot salaojitettiin ja mm. separaattori ja öljylamppu kertoivat edistyksestä. Mikko Heikura muutti Putson tilalta Hevoslahteen vuonna 1870. [4, 2]

Varsinaisen kuuluisuuden hän saavutti kotipitäjänsä ulkopuolella talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana. [1, 2] Valtiopäivillä oli hän, jos kukaan, älykkyytensä ja hyvien puhelahjojensa takia mies paikallaan. [3, 2] Hän oli jäsenenä jo tammikuun valiokunnassa v. 1863, ja sen jälkeen melkein kaikilla valtiopäivillä siihen asti kun ikä ja heikontunut terveys paikoittivat hänet vetäytymään syrjään. [1, 2] Hän edusti Pielisjärven tuomiokuntaa 1863-64, 1872, 1882, 1885, 1888 sekä Pielaveden tuomiokuntaa 1891 ja Liperin tuomiokuntaa 1894. [3, 2] Talonpoikaissäädyn keskuudessa hänellä oli vaikuttava asema, ja hän oli usein lakivaliokunnan jäsenenä. Myös suomenmielisten piireissä Helsingissä Heikura oli hyvin tunnettu ja leikkisän luonteensa takia hyvin pidetty. [1, 2] Hänen valtiopäivillä nauttimastaan suuresta luottamuksesta kertoo myös hänen valintansa puhemiesneuvostoon vuosina 1891-94. Vuodesta 1890 lähtien Heikura edusti nuorsuomalaista puoluetta. [4, 2] Heikura esitti talonpoikaissäädylle Pielisjoen kanavoimista vuoden 1863 valtiopäivillä. Kanavoimishanke toteutettiiin myöhemmin. Heikura toimi aktiivisesti muissakin hankkeissa ja yhteiskunnallisissa tehtävissä. [5]

Mikko Heikura oli naisten oikeuksien puolustaja ja kannatti mm. naisten oikeutta suorittaa ylioppilastutkinto ja opiskella yliopistossa. Heikura oli raittiustyön edistäjä ja vastusti viinan kotitarvepolttoa. Hän teki aloitteita mm. tullilainsäädännöstä, painovapaudesta, koululainsäädännöstä sekä suomenkielisen oppikoulun perustamisesta Kuopioon. Heikura ajoi vahvasti rautatien rakentamista Pohjois-Karjalaan sekä maanviljelyskoulun perustamista Nurmekseen. [4]

Mikko Heikura toimi myös kotikuntansa kunnalliselämän uranuurtajana. Hän toimi kunnallislautakunnan esimiehenä vv. 1866-68, aikana jolloin koko Pohjois-Karjalassa oli nälänhätää. Kuntakokouksen puheenjohtajana hän oli vv. 1879-83, jona aikana perustettiin Nurmekseen ensimmäinen kansakoulu. Koulukokoukset vaativat puheenjohtajalta erityistä taitoa ja tarmoa, sillä vastustajat tuottivat suurta häiriötä, tottumattomina yleisen kokouksen menettelytapoihin. Heikura valistuksen ystävänä oli siis ensimmäisten joukossa puuhaamassa kotikuntaansa kouluja. Nurmeksen kirkonkylän kansakoulun johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana hän joutui etupäässä valvomaan koulutalon rakentamista - talon, joka ei ollut niinkään helppo rakennettava, sillä tällaiset rakennukset olivat vielä siihen aikaan Pohjois-Karjalassa vähän tunnettuja. [3, 2]

Mikko Heikura oli sanan täydessä merkityksessä eturivien mies, joka ei säästänyt aikaansa ja vaivojaan silloin, kun oli joku yhteinen, yleishyödyllinen asia ajettavana. [3, 2]

Heikuralle sivistys oli sisäistä viisautta, ei ulkoista koreutta:" Valtiopäivillä Putsolainen esiintyi aina harmaassa sarkapuvussaan. Kerran valtiopäivämiesystävät keräsivät hänelle rahat verkakangasta varten: hän vastaanotti rahat, mutta seuraaville valtiopäiville hän saapui ystäviensä yllätykseksi entisessä sarkapuvussa. Verkakankaan kohtaloa kyselleille hän avasi takkinsa, jonka vuoreksi verka oli ommeltu. "Herra sisältä, talonpoika päältäpäin", putsolainen myhäili ääneen". [4]

Viitteet:

• [1] Karjalatar 19.12.1903, nro 145, s. 3. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1043908?page=3]
• [2] Kooste Reijo Savola
• [3] Pohjois-Karjala, 22.12.1903, nro 146, s. 2 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/681188?page=2]
• [4] Nurmes.fi: Höljäkän kyläsuunnitelma.
• [5] Ylä-Karjala 28.3.2015

  ---

Rippikirjamuistiinpanoja:

Nurmeksen seurakunta > Nurmeksen seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirjat 1841-1852 (I Aa:16) jakso 183 syntymäaika 5.6.1825

Syntymäaika muuttuu siirryttäessä lastenkirjaan 1841-1852 (5.6.1825), tultaessa rippikirjaan 1887-1893 syntymäaika muuttuu 16.4.1822, hautamuistomerkisssä 16.4.1825.

Mikko Mikonpoika Heikura ja Anna Mikontytär Mustonen Nurmeksen rippikirjassa 1853-1862:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/rippikir...

Pielisjärven tuomiokunta > Pielisjärven tuomiokunnan arkisto (JoMA) > Nurmeksen käräjäkunnan perukirjat > Nurmeksen käräjäkunnan perukirjat 1899-1907 (Ec II:7a) [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77099581]

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Nurmeksen paikkakuntaprojekti
• Hannu Heikura: Aikaansa edellä ollut kehittäjä : nurmekselainen Mikko Heikura edusti lähes 30 vuotta talonpoikaissäätyä valtiopäivillä. Ylä-Karjala. 24.12.2013, ss. 12-13.

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 146. viikkoprofiili (23.09.2018-29.09.2018).