Mikko (Mihail) Jegorinpoika Vilokkinen

Is your surname Vilokkinen?

Research the Vilokkinen family

Mikko (Mihail) Jegorinpoika Vilokkinen's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Mikko (Mihail) Jegorinpoika Vilokkinen

Also Known As: "Mihail", "Mikael"
Birthdate:
Birthplace: Timinänselkä, Tolvajärvi, Korpiselkä, Finland
Death: February 26, 1992 (88)
Iisalmi, Finland
Immediate Family:

Son of Jyrki (Jegor) Feodorinpoika Vilokkinen and Irina Andreintytär Vilokkinen
Husband of Outi (Jeudokia) Jaakontytär Mönttinen
Brother of Lauri (Laurenti) Jegorinpoika Vilokkinen; Maria Jegorintytär Vilokkinen; Anna Jegorintytär Vilokkinen; Matrona Jegorintytär Vilokkinen; Aleksandra Jegorintytär Vilokkinen and 1 other

Managed by: Reijo Mitro Savola, Geni Curator
Last Updated:

About Mikko (Mihail) Jegorinpoika Vilokkinen

Uudistilallinen, Tolvajärvi, Korpiselkä. Maanviljelijä, kirjailija. Iisalmi.

Kotoisin: Timinänselkä, Tolvajärvi, Korpiselkä.

"Mikko Korventaus"


Syntymä / Birth / Рождение:

Korpiselän ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1903: Korpiselkä Orthodox Parish, metrics books, Births year 1903: Корписелкя православный приход, метрические книги, рождений 1903 г.:

Nro 12. -. synt. 23.05.1903, kast. 06.06.1903. Mihail. Vanhemmat: Tolvajärven kylän populi Georgij Feodorov Vilokkinen ja hänen laillisesti vihitty vaimonsa Irina Andrejeva, molemmat uskonnoltaan ortodokseja, ensimmäisessä avioliitossa. Kummi: Haukivaaran kylän talonpojan poika Petr Andrejev Vornanen ja Tolvajärven kylän populin tytär Olga Joannova Vornanen.

Korpiselän ortodoksinen seurakunta > Korpiselän ortodoksisen seurakunnan arkisto > Metrikat > Metrikka 1898-1903 (I Ca:10) > s. 250 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3912037

Avioliitto / Marriage / Брак:

Mikko Vilokkinen avioitui Outi Jaakontytär Mönttisen kanssa 1927.

Kuolema / Death / Смерт:

Mikko Vilokkinen kuoli Iisalmessa 26.02.1992.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Kalevalaisen hengen perintö on meidän, jotka viimeksi asuimme siinä maanosassa, missä runotaattojemme ja virsimaammojemme ääni on soinut. Meille ovat tutut ne monet herkät sävelmät, sanat ja hetket, joissa kalevalainen henki niin kirkkaana kuvastui. Sen hengen värähtelyn tunnemme edelleenkin lähellämme, kuin kanteleen väräjävä, kaihoisa sävel soi.

Kalevalaisen hengen perintö seuraa meitä edelleenkin, sekä siirtyy kauttamme uusille sukupolville. Se puhuu yhäkin vakaasti meille. Vai yritämmekö vaientaa sen äänen silloin, kun se meitä hiljaisina hetkinämme lähestyy. Voimmeko me sen soinnin hukuttaa ajan levottomaan hälinään ja rihkamaan. Voimmeko pettää oman sisimpämme, oman sukumme toiveet ja unohtaa kalliin Karjalan.

Mikko Korventaus (Mikko Vilokkinen) [1]

Korpiselkä

Mikko (Mihail, Mikael) Vilokkinen syntyi Korpiselän Tolvajärven Tiiminänselässä metsänvartija Jegor Feodorinpoika Vilokkisen ja Irina Andreintytär o.s. Vornasen perheeseen viidentenä lapsena 23.05.1903 vanhaa ajanlaskua. [2, 3]

Perhe asui Tolvajärven Timinänselässä, joka sijaitsi n. 5 kilometriä Tolvajärven kylästä [4]. Kyöpelinkankaan laidalta lähti polku Rautaveräjien särkkien yli Timinänvaaralle. [5, 3]

Mikon isä eli Timinän ukko-Jyrki oli O. A. Hainarin hyvä ystävä, ja laumasieluisuudesta vapautunut yksilö, joka ajatteli omilla aivoillaan ja rohkeni toimia sen mukaan. Ohittaessaan hautausmaan tai kirkon hän ohjautui syrjään tieltä, pysähtyi, paljasti päänsä ja hartaana ristinmerkkejä tehden kumartui, näin osoittaen vähäpätöisyytensä sekä Jumalan että kuoleman Majesteetin edessä. Ukko-Jyrki ei ehtinyt evakoksi, vaan haudattiin kotikalmistoon. [5, 3]

Mikon äiti Irina oli karjalainen tervaskanto, jonka kädessä nuorena kuokka ja kirveskin heilui samassa tahdissa miesten kanssa. [5, 3]

Ukko-Jyrkin kuoleman jälkeen Lauri alkoi Timinän isännäksi, kun taas Mikko raivasi uudistilan vähän pohjoiseen Timinästä. Tosin hänet tunnettiin kuitenkin Timinän Mikkona. [5, 3]

Tolvajärven maamiesseura

Tolvajärven maamiesseuran perustava kokous pidettiin 01.05.1927 Tolvajärven kansakoululla. Sen oli kutsunut koolle maanviljelijä Mikael Vilokkinen, joka valittiin myös kokouksen puheenjohtajaksi. Yksimielisesti päätettiin perustaa kylään maamiesseura, jolle annettiin nimeksi Korpiselän Tolvajärven maamiesseura. Ensimmäiseksi seuran esimieheksi valittiin Mikael Vilokkinen. Seuran toiminta oli vilkasta huolimatta siitä, että se joutui toimimaan ilman omaa taloa ja muutenkin epäedullisissa olosuhteissa. Erilaiset kilpailut kuuluivat osana seuran toimintaohjelmaan. Seuralla oli muutamia maanviljelysvälineitä, kuten hankmo, aura ja turnipsinkylvökone. [6, 3]

Iisalmi

Karjalasta Mikko Vilokkinen tuli Iisalmelle maanviljelijäksi. Hän myös kirjoitti kirjoja, joiden aihepiirinä olivat rajakarjalaiskylän elämän ja perinteen kulttuurillinen kuvaus ja muistelmat. [3] Hän otti kirjoissaan kantaa karjalaisten perinteiden vaalimiseen, hän oli huolissaan perinteiden jatkuvuudesta. Selostaessaan Karjala-lehdessä Sonkajärvellä asuvien, pääasiassa korpiselkäläisten toimintaa Mikko Vilokkinen kirjoittaa seuraavasti [7, 8, 3]:

Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava, että toiminta karjalaisuuden merkeissä laimenee vuosi vuodelta. Vaikeaa on ylläpitää ja säilyttää karjalaisia perinteitä, kun nuoret, toimintatarmoiset karjalaiset, siirtyvät pois täältä maaseudulta. Sitäpaitsi monet nuoret viittaavat kintaalla karjalaisuuden säilyttämiseen, jopa eräissä tapauksissa tuntuvat häpeävän karjalaisuutta. Vanhat kasvot väsähtävät, vaikka toiminnanhalua olisikin. Valistusta kaivattaisiin kipeästi, karjalaisuuden arvo ja sen säilyttämisen tärkeys olisi saatava mieliin. Heidät olisi saatava ymmärtämään, ettei karjalaisten perinteiden vaaliminen ole häpeällistä, vaan se on kunniakas velvollisuus, jonka arvo on tunnustettu jopa rajojemme ulkopuolellakin.

Korpi-säätiö

Korpi-säätiö perustettiin 24.10.1948 tarkoituksenaan entisten Korpiselän kuntalaisten ja heidän jälkeläistensä taloudellisen ja henkisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Säätiön hallitukseen kuuluivat Johannes Jeskanen, Johannes G. Vornanen, Konon Naumanen ja Johannes Koivunen, ensin mainittu puheenjohtajana. Hallintoneuvostoon kuuluivat edellämainittujen lisäksi Juho Pyy, Mikael Vilokkinen, Mikko Patronen ja Boris Sairila, puheenjohtajana Johannes Koivunen. Säätiön asiamiehenä toimi Viktor Palviainen ja säätiön kotipaikkana oli Iisalmen kaupunki. [9, 3]

Kylä erämaassa

Kylä erämaassa -kirjassa on yhdistelty Mikon nuoruuden asuinseudun historiaa ja kertomuksia. Kirjan henkilönnimet ovat keksittyjä, eivät liitoksissa todellisiin henkilöihin [3]. Kirja [1] alkaa:

- Katsopas tuonne, mikäs siellä on! Johora tarkkailee terävin katsein Riviniemen kainalossa syvänteen reunalla olevan kiven päälle ilmaantunutta olentoa. Toisellä kädellään melaa pidellen hän toisella varjostaa silmiään vedenpintaan niin kirkkaana vipajavalta auringon valolta. Hänen kasvonsa ovat vakavat, ja katse on kuin naulautunut yhteen paikkaan. [1]

Soutaja, Johoran vaimo Nasto, pysäyttää airot ja katsahtaa miehensä kasvoihin. Hän vavahtaa, väristys kulkee läpi hänen ruumiinsa. Jotakin vallan tavatonta on Johora nähnyt, sillä hänen kasvonsa ovat tavattoman totiset ja suupielissä värähtelee nykäisyjen tavoin. Tuo ilme Johoran kasvoilla on ennenkin tietänyt aina jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Hän kääntää katseensa takaviistoon, siihen suuntaan, johon Johorakin tuijottaa, ja kauhistaa - Vetehinen! [1]

- Vetehisen akka. Nasto melkein parkasi, ja airot luiskahtivat huomaamatta hänen käsistään. - Saat olla aivan varma siitä, ettäjotakin odottamatonta ja hyvin pahaa tapahtuu meille lähiaikoina. Akka on aina paljon pahemmaksi kuin ukkovetehinen. [1]

Korpiselkä-kirja kertoo Tolvajärven ja sen ympäristön kuvauksessa [10, 3]: Hevossalmen sillan läheisyydessä aikaisempina aikoina aina Vetehinen näyttäytyi kylässä tapahtuvan onnettomuuden edellä. Yksin kaunis vedenneitokin pitkine hiuksineen tiesi onnettomuutta, mutta jos itse Vetehisen akka näyttäytyi, niin se tiesi vähintäänkin jonkin kyläläisen tapaturmaista kuolemaa.

Mikko kertoo Kylä erämaassa -kirjassa kirjan tapahtumien paikasta näin [1]:

Pieni kylä, jossa Johora ja Nasto asuivat, oli kaukaisen salojärven idänpuoleisella rannalla. Seutu oli pohjaltaan hiekkaperäistä kangasta, mutta kaskituksen ansiosta olivat suuret alat muuttuneet lehtimetsää kasvaviksi alueiksi. Maanviljelyä ajatellen seutu oli liian karua, mutta eivätpä ne esi-isät tänne olleet tulleet maanviljelijä silmälläpitäen, vaan metsästys ja kalastus olivat ollleet ne tekijät, jotka saivat heidät tänne muuttamaan. Sen sijaan luonnonihanalla paikalla kylä kyllä oli. Maasto vietti loivasti järvenrantaan päin ja jyrkän rantatöyrään alla oli ihana hiekkaranta. Järvi ei ollut suuren suuri, mutta kaunis kalmistosaarineen, monine niemekkeineen ja lahtineen. Järven takana siinti sininen salo, vihertävine vaarojen kohoutumineen ja tummine korpineen. [1]

Kylän yhteinen mylly - härkinmyllyksi sitä sanottiin - oli puolen virstan päässä kylästä, siinä putouksessa, josta järvi laski vetensä seutua halkovan harjanteen toiselle puolelle. Siellä se tasaantui putouksettomaksi virraksi, laskien parin virstan päässä suurempaan järveen. [1]

Korpiselkä-kirja kertoo houkuttelevista hiekkarannoista ja Myllyjärven idyllisestä lahden poukamasta. [10, 3] Korpiselällä kruununmailla on kaskeamista harjoitettu erityisesti Vieksingin järven takana ja Hirvasjärven rannoilla sekä Timinänselässä ja Tšikin ja Mysysvaaran talojen välisellä alalla ja nk. vaaroilla koko hoitoalueessa. [11, 3]

Teoksia [12]

  • Kylä erämaassa. Rajakarjalainen kyläkuvaus. Korpiselän pitäjäseura, Suistamon pitäjäseura. Iisalmen Sanomain kirjapaino. 1956. 209 s.
  • Kahdesti kulkurina. Romaani. Iisalmi. Omakustanne, 1976. 208 s.
  • Savotan laulu. Iisalmi. Omakustanne, 1982. 149 s.
  • Tolvajärven tuntumassa : muistelmia menetetystä koti-Karjalasta. Iisalmi. Omakustanne, 1985. 138 s.

Viitteet:

  • [1] Mikko Korventaus (eli Mikko Vilokkinen): Kylä erämaassa. Iisalmen Sanomain kirjapaino. 1956. 209 s.
  • [2] Korpiselän ortodoksisen seurakunnan kirkonarkisto.
  • [3] Kooste Reijo Savola.
  • [4] Suomen Rajaseutuyhdistys. Rajaseutumatkailu. 1934.
  • [5] Korpiselkä - muistelmia kirjoituksin ja kuvin. Korpiselkäläisten seura ry. 1958. ss. 55-56.
  • [6] Korpiselkä - muistelmia kirjoituksin ja kuvin. Korpiselkäläisten seura ry. 1958. ss. 335-336.
  • [7] Karjalaista itsetutkiskelua. Rautulaisten lehti. Nro 55. 11/1963. [https://rautu.fi/Lehti/Skannaus/vuosi%201963/Lehti-9-55.pdf]
  • [8] Nuori Karjala 10/1963.
  • [9] Korpiselkä - muistelmia kirjoituksin ja kuvin. Korpiselkäläisten seura ry. 1958. ss. 391-392.
  • [10] Korpiselkä - muistelmia kirjoituksin ja kuvin. Korpiselkäläisten seura ry. 1958. ss. 55.
  • [11] Olli Heikinheimo: Kaskiviljelyksen vaikutus Suomen metsiin. Keisarillisen senaatin kirjapaino. Helsinki, 1915. s. 79.
  • [12] Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakko: Iisalmelaisia kirjailijoita K-O.

Lisätietoja - More information - Больше информации:

Tämä profiili oli Karjalan 182. viikkoprofiili (02.06.2019-08.06.2019).

view all

Mikko (Mihail) Jegorinpoika Vilokkinen's Timeline

1903
May 23, 1903
Korpiselkä, Finland
1992
February 26, 1992
Age 88
Iisalmi, Finland