Mooses Putro

Inkeriläinen kirkkomuusikko ja säveltäjä, Inkerin kansallishymnin Nouse, Inkeri säveltäjä ja sanoittaja, kanttori-urkuri Pietarin Pyhan Marian seurakunnassa.

• Rippikirja 1861-1870 (I-18) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5754223
• Rippikirja 1871-1885 (I-19) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7651523
• Rippikirja 1886-1896 (Tuutari, Nurkkala); http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7652056
• Rippikirja 1887-1896 (Pietarin Pyhan Marian seurakunta); http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7856252
• Rippikirja I / Общий список, 1910 - 1924415.jpg https://drive.google.com/drive/folders/0B6Z3xgEAXJMIYVZfb0d3WVFGSTA

MARRIAGE 20.08.1879 Savonlinna (Nyslott); Savonlinna, 23.08.1879, nro 34, s. 2; https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/451894?page=2

• https://fi.wikipedia.org/wiki/Mooses_Putro
• Suominen, Helli. Mooses Putro. Inkerinmaan kansallislaulun säveltäjä. https://archive.org/stream/MoosesPutro1969/MoosesPutro1969_djvu.txt

http://www.inkeri.fi/mooses-putron-kotimuseo/

https://docplayer.fi/68461697-Entisessa-inkerissa-asui.html

 "" PUTRON VELJEKSET

Pietari on ollut inkeriläisil-le kaksiteräinen miekka: suurkaupunki kiihdytti alu-een venäläistymistä, mut-ta samalla vauhditti taloudellista kasvua. Miljoonakaupunki tarvitsi maaseudun tuotteita ja palveluja. Pietarin kyljessä oleva Tuutari oli yksi hyötyjistä. Edistyksellistä kui-tenkin on, että vaurastuminen ei jäänyt vain materiaan, vaan talon-pojilla heräsi myös kiinnostus hen-kiseen sivistykseen.1. Talonpoika Matti Putro oli yksi näistä valistuneista talonpojista. Kolme hänen viidestä pojastaan sai korkean koulutuksen. Ryhmäkuvas-sa keskellä istuva Mooses valmis-tui ensin Kolppanan seminaarista opettajaksi ja urkuriksi, myöhemmin Pietarin konservatorioista vapaak-si taiteilijaksi. Vasemmalla seisova Juuso valmistui maisteriksi Helsin-gin yliopistosta ja jatkoi taideopin-tojaan. Hänet tunnetaan taidemaa-larina. Oikealla seisova Sakari oli myös opettaja ja lehtimies. Heikki (vasemmalla) ja Mikko (oikealla) jäi-vät pitämään kotitilaa. 2. Erityisesti Mooses Putron merki-tys inkeriläiselle kulttuurille on ollut huikea. Inkerin kansallishymni Nou-se Inkeri on hänen säveltämänsä. Marian kirkon urkuritoimen lisäksi Putro johti useita kuoroja, oli perus-tamassa Inkerin laulujuhlia ja toimitti yli 20 vuoden ajan viikoittain ilmes-tynyttä Inkeri-lehteä. 3. Mooseksen puoliso oli kauppiaan tytär Nanna Juvonen ja perheessä oli yksi poika, Sulo. 4. Heidän kesähuvilansa oli Suo-messa Taipalsaarella. Se toimii ny-kyisin kotimuseona.""