Nils Cnutsson Knuuttila

Is your surname Knuuttila?

Research the Knuuttila family

Nils Cnutsson Knuuttila's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Nils Cnutsson Knuuttila

Finnish: Niiles Knuutinpoika Knuuttila
Birthdate:
Birthplace: Kauhajoki, Finland
Death: before 1655
Kauhajoki, Finland
Immediate Family:

Son of Cnut Cnutsson Knuuttila and NN Juhontytär Knuuttila
Husband of Kaisa Mikintytär Knuuttila
Father of Maria Niilontytär Knuuttila; Matti Niilonpoika Knuuttila; Sigfridus Nicolai Knuuttila; Sameli Niileksenpoika Knuuttila; Jaakko Niilonpoika Filppula and 1 other
Brother of Juho Knuutinpoika Orhainen

Occupation: Kauhajoen Knuuttilan isäntä 1623-1653, kestikievari, lautamies
Managed by: Private User
Last Updated:

About Nils Cnutsson Knuuttila

Kauhajoen Knuuttilan isäntä n. 1623 - 1653. Kestikievari. Omisti myös Filppulan vuosina 1647 - 1655. Lähde Tapio Piirto, Penni Airas ja Markku Pihlajaniemi: Kauhajoen Knuuttila - kievari, krouvi ja käräjätalo osat 1 ja 2. Juuret 2 /2002 ja 3 / 2002.

-Kauhajoen vanhimpana kestikievarina mainitaan jo v.1627 Knuuttilan talo. Varsinaiset majatalon valtakirjan sekä siihen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet Knuuttila sai vuonna 1641. Oikeuksiin kuului v.1636 annettujen määräysten mukaan kuuden vuoden verovapaus maaveroista sekä yksinoikeus oluen ja viinan myyntiin. Velvollisuuksia taas olivat matkustajien säätynsä mukainen majoittaminen ja kyyditseminen seuraavaan majataloon maksua vastaan. Knuuttilasta matkustajat saivat kyydin Kurikan Kylmäjyrään ja Hämeenkyröön. Matkat molempiin suuntiin olivat pitkät -edestakainen matka Hämeeseen 27 peninkulmaa - ja liikenne vilkasta, varsinkin 1640-1670-luvuilla, jolloin samaa reittiä kulki myös posti. Knuuttilalle määrättiinkin pian v.1649 annetun majataloasetuksen säätämisen jälkeen avuksi Sipi Antinpoika Aro, Kalle Tuomaanpoika Pukkila ja Aukusti Hannunpoika Ikkelä. Heille ei myönnetty kestikievarin oikeuksia, mutta kylläkin vapautus kyyditysmaksuista ja sotaväenotosta. (s.245, Kauhajoen Historia) -Pohjanmaan posti järjestettiin kulkemaan Kyrönkankaan tietä v.1644. Talvisin posti kuitenkin kuljetettiin talvitietä pitkin Jalasjärven kautta. Kauhajoella postinkuljetusta hoiti aluksi vain Knuuttilan kestikievari, joka sai siitä hyvästä verovapauden v.1649. Samoihin aikoihin Aro, Pukkila ja Ikkelä määrättiin Knuuttilan avuksi ja isännistä tuli postitalonpoikaia. Vastineeksi talot saivat vapautuksen sotaväenotosta ja eräistä kyyditysmaksuista. Mainitut neljä taloa huolehtivat postilaukun kuljettamisesta Kurikkaan ja Hämeenkyröön kerran viikossa molempiin suuntiin. Postitalonpojat tekivät valan ja heidät varustettiin kirjrlaukulla ja torvella sekä rintapieleen kiinnitetyllä vaakunalla. Asetuksen muklaan matka sai kestää jalan kaksi tuntia peninkulmalta. Laukkuun oli otettava matkan varrelta kaikki seudun asukkaiden kirjeet, jotka oli toimitettu postitaloon. Tästä tavasta pyrittiin kuitenkin luopumaan, ja vuoden 1645 postijärjestyksessä kiellettiin laukun avaaminen matkalla. Kieltoa rikottiin yleisesti, ja siksi hallitus v. 1661 määräsi postitalonpojat kantamaan ns. sivulaukkua, johon pantiin matkan varrelta tullut posti. Vuonna 1646 annettu uusi postijärjestys edellytti postinkantajalta ratsun käyttöä. Jo aikaisemmin postitalonpoikia oli määrätty ratsastamaan "niin kiireesti kuin on tapana niillä, joilla on kiireellistä asiaa, nimittäin laukkaa tai nelistä tai täyttä ravia". Knuuttila, Ikkelä, Aro ja Pukkila kantoivat postia Kyrönkankaan tietä vuoteen 1676 saakka. Palkkiona he saivat aiemmin mainittujen vapautuksien lisäksi 3 taalaria mantaalilta. Kauhajoen postitalonpojilla oli poikkeuksellisen pitkä kantomatka, sillä tavallisesti yksi postinkantaja kuljetti laukkua vain yhden peninkulman. (s.250-251, Kauhajoen Historia) -Vuonna 1641 Kauhajoen suurin karja Päntänettä lukuunottamatta oli Niilo Knuutinpoika Knuuttilalla, jolla oli 3 hevosta ja varsa, härkä, 13 lehmää ja 5 hiehoa, mulli, 10 lammasta ja 5 karitsaa ja sianporsas. (s.180, Kauhajoen Historia) -Niilo Knuutinpoika Knuuttila oli lautamiehenä 1626-53 osallistuen noin 50 käräjille. Niilo Knuutinpoika saavutti lautakunnassa arvostetun aseman ja oli kymmenkunta vuotta sen vanhimpana. Tämän vuoksi Niilo Knuutinpoika joutui ratkomaan lukuisia visaisia riita-asioita ja arviointitehtäviä eri puolilla pitäjää. Omista asioistaan hänen ei sen sijaan tarvinnut käräjöidä lainkaan (s.220-221, Kauhajoen Historia) Niilo Knuutinpoika Knuuttila edusti Kauhajokea yksinään vuosien 1626-34 ilmajoen lautamieskunnassa. (s.219, Kauhajoen Historia) -Peltojen ja niittyjen aitaaminen oli kova urakka ja aiheutti riitoja kyläläisten kesken. Siksi Ilmajoen talvikäräjillä v.1629 päätettiin asettaa yökunnittain aitojen tarkastusmiehet valvomaan, että aidat on kunnossa. Kauhajoella tehtävän sai hoitaakseen Niilo Knuutinpoika Knuuttila, jolta se periytyi v.1653 hänen kahdelle pojalleen. Tarkastusmies valvoi myös, ettei laidunmaita luvattomasti aidattu niityiksi. Tällaisen takamaiden aitaamiskiellon antoi mm. Niilo Knuutinpoika v.1645. (s.179, Kauhajoen Historia) -Ilmajoen talvikäräjillä v.1650 sovittiin, että niilo Knuutinpoika Knuuttilan ensiksi raivaama ja yhtenä vuonna kylvämä, mutta Tyni Hannunpoika Panulan sen jälkeen uudelleen viljelemä ja toisen kerran kylvämä "polttomaa" kuului Niilo Knuutinpojalle, jonka kuitenkin oli maksettava Tyni Hannunpojalle työpalkka ja kylvösiemen. (s.160, Kauhajoen Historia) -Enon ja Knuuttilan kesken käräjöittiin kaskeamisen aiheuttamasta metsäpalosta 1600-luvun puolivälissä. (s.160, Kauhajoen Historia) -Kaskisadosta Kauhajoella maksoi v. 1645 kymmenyksiä kaikkiaan 9 talollista, eniten Knuuttila ja Aro, 8 kappaa kumpikin. (s.158, Kauhajoen Historia) -1600-luvun puolivälissä Tuomas Matinpoika raivasi autiota Nirvan taloa elinkelpoiseksi ja kaatoi muutaman itsellisen kanssa kasken. Tuomas matinpoika erehtyi kuitenkin apureineen kaskeamaan Niilo Knuutinpojan maalla ja joutui vastaamaan siiitä käräjillä. Oikeus määräsi Niilo Knuutinpojalle osuuden kaskeen, mutta kielsi irtolaisia olemasta missään tekemisissä kasken kanssa. (s.159, Kauhajoen Historia) -Lautamies Niilo Knuutinpoika Knuuttila kuoli noin v.1655, ja hänen perinnöstään syntyi pitkällinen riita neljän veljeksen, Matin, Jaakon, Kaarlen ja Sigfridin kesken. (s.373, Kauhajoen Historia).

view all 12

Nils Cnutsson Knuuttila's Timeline

1597
1597
Kauhajoki, Finland
1620
1620
Age 23
Kauhajoki, Finland
1625
1625
Age 28
Kauhajoki, Etelä-Pohjanmaa, Finland
1626
1626
Age 29
1630
1630
Age 33
Kauhajoki, Finland
1630
Age 33
Kauhajoki, Finland
1635
1635
Age 38
Kauhajoki, Finland
1655
1655
Age 58
Kauhajoki, Finland
????