Arkkiatri Nils Oker-Blom

Is your surname Oker-Blom?

Research the Oker-Blom family

Arkkiatri Nils Oker-Blom's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Arkkiatri Nils Christian Edgar Oker-Blom

Birthdate: (75)
Birthplace: Helsinki, Finland
Death: January 16, 1995 (75)
Helsinki, Finland
Immediate Family:

Son of Edgar Alexander Oker-Blom and Zea Margit Oker-Blom
Husband of Constance Victorine Oker-Blom
Father of Private; Private and Christian Oker-Blom
Brother of Ole Max Edgar Oker-Blom and Bror Oker-Blom

Managed by: Private User
Last Updated:
view all

Immediate Family

About Arkkiatri Nils Oker-Blom

Nils Christian Edgar Oker-Blom oli suomalainen lääkäri, joka toimi Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina. Hän sai arkkiatrin arvonimen.

http://sls.fi/blf/artikel.php?id=6958

http://runeberg.org/kuka/1954/0592.html

https://sv.wikipedia.org/wiki/Nils_Oker-Blom

view all

Arkkiatri Nils Oker-Blom's Timeline

1919
August 5, 1919
Helsinki, Finland
1952
October 18, 1952
Age 33
1995
January 16, 1995
Age 75
Helsinki, Finland

Helsingin Sanomat 17.1.1995:

Arkkiatri Nils Oker-Blom Virusopin pioneeri, Helsingin yliopiston entinen kansleri

Suomalaisen virusopin pioneerin, akateemisen hallintomiehen ja lääkärikuntamme johtohahmon, arkkiatri Nils Oker-Blomin rikas elämä päättyi nopeasti edenneen sairauden murtamana 16. tammikuuta. Kuollessaan hän oli 75-vuotias.

Nils Oker-Blom suoritti ylioppilastutkinnon 1937 ja päätti sotien hidastamat lääketieteen opintonsa Helsingin yliopistossa 1947. Jo seuraavana vuonna hän väitteli bakteriologian alaan kuuluvalla tutkimuksellaan ja sai dosentin pätevyyden kahta vuotta myöhemmin.

Maan ensimmäiseksi virusopin professoriksi hänet nimitettiin 1957, mistä lähtien hän palveli Helsingin yliopistoa keskeisissä tehtävissä yli 30 vuotta ja siirtyi täysinpalvelleena kanslerin virasta eläkkeelle 1988.

Nils Oker-Blom käytti ensimmäisten suomalaistutkijoiden joukossa hyväkseen Yhdysvaltojen tutkimuskeskuksiin avautuneita teitä ja työskenteli 1949-50 Yalen yliopistossa. Siellä heräsi hänen elämänaikainen kiinnostuksensa syöpää aiheuttaviin viruksiin, ja siitä käynnistyi yhä edelleen jatkuva suomalaisten virustutkijoiden merkittävä työ tällä alalla.

Uusi tutkimuslinja avautui 1950-luvun puolivälissä, kun hänen johtamansa ryhmä kuvasi Ahvenanmaan Kumlingen saarella paikallisena esiintyvän taudin, jonka pääoireena on aivokalvontulehdus. Kun oli havaittu, että tauti oli punkkien levittämä, saatettiin sen aiheuttaja - eräs ns. arboryhmään kuuluva virus - eristää kantajastaan. Merkittävää havaintoa seurasi useita työryhmän tutkimuksia, joissa voitiin osoittaa niveljalkaisten välittämien tautien virusalkuperä ja taudin aiheuttaja.

Antautuminen hallinnollisiin tehtäviin vähensi Nils Oker-Blomin omaa tutkimusaktiviteettia 1960-luvun lopulla, mutta virusopin ensimmäisenä professorina ja laitoksensa esimiehenä hän oli luonut erinomaiset edellytykset alan nuoremmille tutkijoille. Innostava opettaja, uuden laitoksen hyvä henki ja riittävät taloudelliset edellytykset loivat lyhyessä ajassa mittavan, nykyisinkin kansainvälisesti tunnetun virustutkijoiden koulukunnan.

Nils Oker-Blomin johtamis- ja organisaatiokyvyt veivät hänet jo varhain Helsingin yliopiston hallinnollisiin tehtäviin. Hänet valittiin lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi 1968 ja viisi vuotta myöhemmin vararehtoriksi. Yliopiston rehtorina hän toimi vuosina 1978-83 ja sen jälkeen täyden viisivuotiskauden kanslerina.

Hänen 20 vuotta kestänyt kautensa Helsingin yliopiston johtotehtävissä oli voimakkaan kasvun, monipuolistumisen ja uudistusten aikaa. Nils Oker-Blom johti tätä toimintaa itselleen ominaisella tavalla: tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, sovittelevasti ja rakentavasti, herrasmiehen tyyneydellä silloinkin, kun särmikkäässä yliopistoyhteisössä mielipiteet ja tavoitteet kävivät ristiin.

Nils Oker-Blom oli näkyvä hahmo ja merkittävä vaikuttaja myös yliopistomaailman ulkopuolella. Tutkimustyötä jatkuvasti seuraten hän ohjasi sille varoja lukuisten yksityisten säätiöiden ja valtion toimikuntien kautta. Tässä tehtävässä hänen harkintakykynsä ja objektiivisuutensa olivat ratkaisevia varsinkin aikoina, jolloin tutkimuksen rahoitus uhkasi ryöstäytyä sivuraiteille.

Korkea asema ja henkilökohtaiset johtajaominaisuudet veivät Nils Oker-Blomin myös lukuisten järjestöjen ja seurojen johtopaikoille, joista mainittakoon Suomen tiedeseura, Suomen rehtorien neuvosto sekä lukuisat kansainväliset organisaatiot. Hän toimi mm. Kansainvälisen Biologisen Unionin (IUB) presidenttinä. Viimeisinä vuosinaan hän saattoi toteuttaa monipuolista kiinnostustaan kulttuuriin toimimalla Suomen Ateenan-instituutin säätiön johdossa.

Vuosikymmeniä jatkuneen raskaan työpaineen kevennykseksi Oker-Blom löysi tieteen ohella taiteen. Hän oli erityisen kiinnostunut kuvanveistosta ja loi vuosikymmenien saatteessa sarjan pienoisveistoksia, joukon muotokuvia sekä mitaleita, jotka eivät enää olleet harrastelijan töitä vaan kypsiä taideteoksia.

Lääkärikollegoiden osoittama luottamus ja arvonanto heijastuvat parhaiten Nils Oker-Blomin nimityksessä arkkiatriksi 1992. Tähän arvostukseen hän vastasi toimimalla täysin voimin lääketieteemme ja terveydenhuoltomme hyväksi. Erityisesti hän korosti kymmenissä esityksissään etiikan ja kollegiaalisuuden merkitystä ja totesi viimeisesä haastattelussaan, että nämä voidaan oppia vain esimerkin avulla. Itse hän oli esimerkkinä monille lääkäripolville.

LAURI SAXÉN Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansleri.