Is your surname Liimatainen?

Research the Liimatainen family

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Valtiopäivämies Petter Marcusson Liimatainen

Finnish: Valtiopäivämies Pekka Markunpoika Liimatainen, Limatius, Swedish: Petter Marcusson Limatain
Birthdate:
Birthplace: Liimattala, Pyyrinlahti, Saarijärvi, Central Finland, Finland
Death: 1678 (44-52)
Liimattala, Pyyrinlahti, Saarijärvi, Central Finland, Finland
Immediate Family:

Son of Markus Liimatainen and Kerttu
Husband of Kaarina Hannuntytär and Kaisa Hannula
Father of Markus Liimatainen; Kalle Liimatainen; Nicolaus Petri Limatius; Hans Pehrsson Liimatainen, Limatius; Kerttu Pekantytär Liimatainen and 3 others
Brother of Heikki Markunpoika Liimatainen; Juho Markunpoika Liimatainen; Markus Liimatainen; Markunlapsi Liimatainen and Markku Markunpoika Liimatainen
Half brother of poika Markunpoika Liimatainen and tytär Markuntytär Liimatainen

Occupation: valtiopäivämies, Saarijärven nimismies, Talollinen, valtiopäivämies, kruunun nimismies
Managed by: LH
Last Updated:

About Pekka Liimatainen

Rautalammin hallintopitäjään kuuluneen Saarijärven Pyyrinlahden Liimattalan isäntä, nimismies ja valtiopäivämies Petter Markusson Liimatainen. Puoliso Karin Hansdotter Lapset: Markku Pekanpoika Liimatainen, Limatius, s. 1659 Saarijärvi, k. 1729. Kaisa Pekantytär Liimatainen, k. 1682 Saarijärvi. Pekka Pekanpoika Liimatainen, s. Saarijärvi. Kalle Pekanpoika Liimatainen, s. 1661 Saarijärvi. Hans Petterinpoika Liimatainen, Limatius, s. 1667 Saarijärvi. Gustaf Pekanpoika Liimatainen, s. Saarijärvi. Kerttu Pekantytär Liimatainen, s. 1671 Saarijärvi/Pyyrinlahti. Minun sukuselvityksessä ei löydy Nicolai-nimistä poikaa. H.Oj.

Pekka Markunpoika Liimatainen ( s.1630 ) oli kirjoitustaitoinen, aikaansa seuraava, yhteiskunnallisesti valveutunut ja pitäjänsä varakkain karjatilallinen. Liimataiset olivat varsin monilla käräjillä kantajina ajamassa etujaan. Oli luonnollista, että talonpojat valitsivat valtiopäivämieheksi henkilön, jolla oli tottumusta julkisten asioiden hoidossa ja jonkin verran myös lain tuntemusta, kuten esim. lautamiehillä joten hän sai valtakirjan vuonna 1655 iältään vielä nuorena edustaa Sääksmäen ylistä kihlakuntaa Tukholman valtiopäivillä. Valtiopäivämiehen tärkein tehtävä oli viedä edustamiensa kihlakunnan talonpoikien valitukset kuninkaalle. Valtakirjoja tarkastettaessa Tukholmassa Erik Flemingin talossa Hämeen läänin maaherra Ernest Johan Creutz repi Pekan valtakirjan, kutsuen hänen sijaan valtiopäiville Pekan kilpailijan Tapani Janhosen. Pekka ajoi ilmeisesti jotain sellaista asiaa, jota Creutz ei hyväksynyt. Pekan ei auttanut kuin palata kotikonnuille. Tämä epäonni ei Pekkaa lannistanut, vaan hän laati valituskirjelmän kuninkaalle vaatien oikeuksiaan takaisin, mutta valitus ei muuttanut maaherran päätöstä. Pekka ei kuitenkaan tyytynyt saamaansa kohteluun, vaan viiden vuoden päästä hän sai valtakirjan vuoden 1660 "rauhan valtiopäiville" Göteborgiin talonpoikien ainoana edustajana kihlakunnassaan. 1600-luvulla vaalit olivat vielä ilmeisesti valitsijamiesvaalit. Äänivalta ei ollut henkilökohtainen, vaan maahan liittyvä oikeus. Kaarle XI hallituskausi 1660-1697 merkitsi Suomelle pitkää rauhan aikaa. Vuonna 1662 Rautalammin pitäjä oli jaettu kahteen käräjäpiiriin. Valtiopäiviltä palattuaan talolliset valitsivat käräjillä Pekka Markunpoika Liimataisen Saarijärven ja Viitasaaren nimismiespiiriin nimismieheksi, jossa virassa hän sitten toimi pitkään. Pyyrinlahden käräjäpaikalla Liimattalan talossa vuonna 1662 pidettiin ensimmäiset käräjät. Nimismiehille oli alettu maksaa palkkaa vuodesta 1656 lähtien. 1600-luvulla he olivat säätyvirkamiehiä.Vähin erin osa kihlakunnan voudin tehtävistä siirtyi nimismiehelle. Nimismies hoiti ilmeisesti myös jahtivoudintehtäviä. Nimismiehen talon tuli sijaita silloisen pääliikennereitin varrella. Nimismiehen piti järjestää tuomioistuimelle puitteet sekä vankien kuljetukset käräjien ajaksi, sekä toimia syyttäjänä. Nimismiehen viralla oli silloisen sääty-yhteiskunnan aikana taipumus muuttua perinnölliseksi jo senkin takia, että vain suhteellisen harvat talot sopivat sijaintinsa puolesta nimismiehen taloiksi. Pekka Liimataisen nimismieskauden päättymisestä ei ole tietoja. Toimi siirtyi naapuritaloon Matti Kautolle vuonna 1680. Kansallisarkistoon tallennettuihin asiakirjoihin sisältyy lainlukija Olavi Laurinpojan antama tuomio jutussa, joka koski Lauri Sepän ja Pietari ( Pekka ) Liimataisen maita. Tuomio uusittiin 1.1.1665 käräjillä. Asiaahan oli puitu käräjillä jo Liimattalan ensimmäisen isännän Pekan eli Pietarin aikana. Pekka Liimatainen oli myös postitalonpoika sekä kirkkoväärtti, jonka tehtävänä oli huolehtia kirkon taloudesta. Liimattalan talossa ( sittemmin Pekkolassa ) oli paja, jossa taottiin ruumisarkkuihin naulat. Ensimmäinen naula lyötiin pajan oven yläpuolelle estämään sen aikaisen käsityksen mukaan vainajan paluun kotinurkilleen kummittelemaan. Pyyrinlahdelta meni hevosella kuljettava kärrytie Pyhäkankaan karsikon kautta Kurenlahteen, josta jatkettiin kesäisin veneellä, talvella reellä Saarijärvelle. Vainajien saattomatka kirkkomaalle oli kaikin puolin raskas taival. Pekka oli Liimattalan isäntä vuosina 1652-1678. Pekan puoliso oli Kaarina/Kaisa Hannuntytär. Heillä oli neljä poikaa ja kaksi tytärtä. Pekan ja Kaarinan kolmen vanhimman lapsen, Markun, Kaisan ja Pekan vaiheista ei ole tietoja. Liimataisen sisaruksista nuorin Kerttu avioitui nimismies Matti Kauton pojan Erik Matinpojan kanssa. Kertun ja Erikin pojasta Laurista tuli myös nimismies isänsä jälkeen. Nimismiessuku jatkui edelleen Kautossa, Erikin ja Kertun pojan, nimismies Matti Kauton tytär Katariina avioitui nimismies Elias Woivaleniuksen kanssa ja heidän tytär Magdalena avioitui nimismies Jacob Tikanderin kanssa. Jakobin ja Magdaleenan lapsista Tobias oli tuomari. Hannu meni naimisiin Laukaan Vehniän kartanon isännän, nimismies, Yrjänä Hiirosen Kristinatyttären kanssa. Hän säätyläisti nimensä Limatiukseksi. Vehniän talossa toimi kestikievari ja posti. Hannu Limatius valittiin sittemmin Laukaan nimismieheksi. Hän oli Vehniän talon isäntä appensa jälkeen sekä toimi myös kirkkoväärttinä. Hannu oli sukunsa tavoin kirjoitustaitoinen, myös ruotsinkielellä. Hannun kahdesta pojasta, Petter ja Henric Limatiuksesta, tuli myös nimismiehiä. Petter toimi Rautalamin nimismiehenä, mutta luopui tehtävästä vuonna 1728 ryhtyen isännöimään Vehniän taloa. Hänkin toimi aiemmin kestikieverinpitäjänä ja postitalonpoikana. Petter Limatiuksen ja Ingered Amnelinin pojasta Karl Fredrik Limatiuksesta tuli kruununvouti. Petterin appi Anders Amnelin oli Laukaan pitäjänapulainen ja puolisonsa Elisabeth Laukaan kirkkoherran Paul Svanstrupen tytär. Elisabethin sukujuurissa on monta pappissukua. Henric seurasi isäänsä Laukaan nimismiehenä vuodesta 1736 toimien myös kirkkoväärttinä isänsä jälkeen. Henric avioitui Kristina Juliana Anthonin kanssa. Heidän Maria-tytär avioitui Bror Gustavinpoika Schönemanin kanssa. Bror oli Vehniän isäntä, Laukaan kirkonisäntä ja pitäjänmakasiinin hoitaja. Hans Limatiuksen nuorin lapsi Kristina avioitui Sergei Boismanin kanssa. H.Oj.

http://www.konginkangas.fi/muisteloita.php

Katsausta Liimattalan kylän historiaan. Liimattalan kylä on ollut aikansa mahtikylä Keski-Suomessa. Ennen Konginkankaan kunnan perustamista Liimattala osa Saarijärveä, yksi Saarijärven isoista keskuksista. Silloin kylän nimi oli Pyyrinlahti ja se sisälsi myös nykyisen Riihilahden alueen 1600-1700. Liimattalan kylän kantataloa Liimattalaa ei enää ole, mutta sieltä ovat kotoisin Konginkankaan ensimmäiset säätyläiset. Liimattalan isännistä Pekka Markunpoika Liimatainen, Saarijärven nimismies, matkusti Tukholmaan valtiopäiville sekä 1655 että 1660. Hänen poikansa Hannu toimi Laukaan nimismiehenä ja Vehniän talon isäntänä. Hannu "säätyläisti" nimensä Hans Limatiukseksi. Hannun kahdesta pojasta tuli myös nimismiehiä. Lopulta pojanpoika Karl Henrik Limatiuksesta (kuoli 1816) tuli kruununvouti, joka omisti koko Vehniän kylän. Hans Limatiuksen veli Kalle jäi Liimattalan isännäksi. Myöhemmin Pekka Kallenpoika Liimataisesta tuli vielä valtiopäivämies 1738 - mutta hän piti nimensä Liimataisena. 1700-luvulla Liimataisten/Limatiuksien lisäksi kylältä kasvoi toinenkin säätyläissuku, sillä Kauton suku seurasi Liimataista Saarijärven nimismiehinä. Sukuun naitiin ruotsinkielinen vaimo, jonka myötä suvun lapset oppivat ruotsia ja muuttivat nimensä Cautoniksi. Muilla Konginkankaan kylillä ei säätyläisiä ollutkaan.

LH:n 8.isoisoisä

view all 12

Pekka Liimatainen's Timeline

1630
1630
Saarijärvi, Central Finland, Finland
1659
1659
Age 29
Saarijärvi, Finland
1661
1661
Age 31
Saarijärvi, Finland
1664
December 6, 1664
Age 34
Rautalampi (Saarijärvi), Pohjois-Savo, Finland
1667
1667
Age 37
Saarijärvi, Central Finland, Finland
1671
1671
Age 41
Saarijärvi, Finland
1678
1678
Age 48
Saarijärvi, Central Finland, Finland
1682
1682
Age 48
Saarijärvi, Finland
????
????