Pentti Piri, Nuijasodan päällikkö

Is your surname Piri?

Research the Piri family

Pentti Piri, Nuijasodan päällikkö's Geni Profile

Records for Pentti Piri

22,146 Records

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Pentti Tyniyksenpoika Piri ("Kalistaja")

Also Known As: "Piri", ""Kalistaja""
Birthdate:
Birthplace: Piri, Alanurmo, Lapua, Finland
Death: Died in Isokyrö, Finland
Cause of death: Nuijasodassa
Immediate Family:

Son of Tynius Heikinpoika Tynjälä and Anna Heikintytär Pirilä e. Tynjälä
Husband of Karin Paavontytär Järvi
Father of Tuomas Pentinpoika Haapoja e. Järvi; Antti Pentinpoika Piri and Matti Pentinpoika Piri
Brother of Tuomas Tyniuksenp TYNJÄLÄ e. TURJA; Kerttu Tyniuksentytär TYNJÄLÄ; Matti Tyniyksenpoika TYNJÄLÄ and Marjaana Tyniuksentytär PIRI

Occupation: Nuijasotapäällikkö, Isäntä 1582-1597
Managed by: Private User
Last Updated:

About Pentti Piri, Nuijasodan päällikkö

PENTTI TYNIUKSENP PIRI

  • Syntynyt: N. 1550, Lapua Alanurmo Piri
  • Avioliitto: Karin Järvi, Kauppi Paavont noin 1570
  • Kuollut: 27.1.1597, Nuijasota / Mestattiin Kontsaan Saaressa, noin 47-vuotiaana
  • Lapuan Alanurmon Pirilästä eli Tynjälästä Alahärmään Vuohiluomalle nyk Piriin 1582
  • Piristä käytettiin nimeä Kalistaja vasta v 1591 lähtien
  • Ammatti: nuijapäällikkö, Härmän Pirissä / Vuohisluoman uudistilan isäntä 1582-1597

Lapuan pitäjänapulainen Anders Wargelin laati pitäjänkertomuksen v. 1754, jossa hän kertoi Pentti Piristä: "Härmän kappelissa puhutaan paljon eräästä suuresta tappelusankarista nimeltä Pentti Piri, joka v. 1596 oli ollut Ruotsissa herttua Kaarlen tykönä valittamassa kuningas Sigismundin puolesta, joka Suomessa pakolla kiskoi veroa asukkailta, ja silloin ynnä muun rahvaan kanssa saanut luvan tehdä vastarintaa, minkä hän myöskin heti palattuaan pani toimeen. Pentti Piri oli nostanut Lapuan, Isonkyrön ja Ilmajoen pitäjät, ja omallansa sekä Kyrön Kontsaan ja Ilmajoen Ilkan johdolla tehnyt sotaväelle vastarintaa tunnetussa Nuijasodassa. Torppa, jota sanottu Piri asui, on nyt samanniminen talo."


http://www.nic.fi/~rlepisto/alanurmo/historia.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Piri

KATSO http://www3.kokkola.fi/historia/nuijasota/nokian.htm JA http://maailmanhistoria.net/artikkelit/talonpojat-nousivat-kapinaan/

http://www.sukusivut.johannaamnelin.net/GGtextPC.htm#I223148 hae sivulta 15376 (an)




Piri Pentti, nuijamies, mestattiin Isossakyrössä tammikuun lopulla 1597.

Vanhemmat olivat Lapuan Alanurmon Pirilän talon isäntä Tynius Heikinpoika Piri ja Anna Heikintytär. Tynius Heikinpojan mukaan tätä Pirilää sittemmin nimitettiin Tynjäläksi.

Pentti Pirin kotitalo oli 1500-luvun keskipaikkeilla kolmas Pirilän taloryhmän asumuksista. Kahta muuta asuivat veljekset Jaakko ja Klemetti Niilonpoika, jotka - vaikka se ei lähteistä täysin selviä - lienevät olleet sukua Tynjälään. Klemetin talo sai niin ikään isännän mukaan nimen Klemettilä. Klemettilän talon nuijasodanaikainen Simo Niisiuksenpoika harjoitti maakauppaa, ja mahdollista on - kuten Luukko arvelee -, että Pentti Piri hänen mukanaan liikkuessaan on päässyt jo nuorena kosketuksiin Etelä-Pohjanmaan ulkopuolistenkin alueiden kanssa. Klemettilä oli 1500-luvun lopulla Lapuan ehkä kaikkein varakkain talo. mutta kovin paljon siitä jälkeen ei jäänyt Tynjäläkään, jossa 1591 oli 40 panninalaa (vähän yli 4,5 ha) peltoa ja karjamäärä kohtalainen. Vaikka näyttää ilmeiseltä, että sukulaissuhteet talojen kesken olivat jo aika kaukaisia, Pentti Piri saattoi mieheksi vartuttuaan jatkaa vauraan talonpoikaissuvun yhteisten perinteiden pohjalta.

Jättääkseen kahdelle veljelleen tilaisuuden kotitilan viljelemiseen Pentti Piri siirtyi todennäköisesti 1582 uudisasukkaaksi Vuohiluomalle eli myöhempään Härmään, jossa hän vuoteen 1595 mennessä oli laajentanut peltonsa 20 panninalan (2,3 ha) suuruiseksi. Jo 1590 hänellä oli 11 lehmää, jollaisen määrän ruokkiminen oli mahdollista ainoastaan laajojen niittymaiden avulla. Vaikka, kuten eräästä todistuksesta ilmenee, hän lienee saanut heti muuttamisensa aikoihin perintöosansa käyttöönsä, hänen uudisviljelijän otteensa oli alusta pitäen niin tomera, että jo sen nojalla Pirillä on täytynyt olla melkoinen asema ainakin Vuohiluoman vähälukuisen asujaimiston keskuudessa, mutta ilmeisesti myös laajemmalla alueella.

Pirin toimimisesta talonpoikien johtavana miehenä ei ole mitään todisteita. Ainoa sellaiseen viittaava asia on hänen Lapuan käräjillä 1593 rauhanrikoksesta saamansa 40 talarin sakkotuomio. Tämän lyhyen maininnan nojalla voidaan olettaa Pirin joutuneen vastakkain Klaus Flemingin alaisten kanssa. Niin ikään voidaan vain olettaa, että Piri tuomiostaan katkeroituneena oli ryhtynyt vastustamaan vastustamaan Klaus Flemingin määräämää ja talonpoikien vihaamaa linnaleiriä. Joka tapauksessa Piri oli mukana syksyllä 1596 tehdyllä pohjalaisten valitusretkellä Kaarle-herttuan luona Ruotsissa. Vaikkapa Piri ei määrätietoisesti olisi toiminutkaan Klaus Flemingiä vastaan, on syytä muistaa Pirin taloudellinen asema ja sen mukanaan tuomat edut, joten hänen lähetystöön osallistumisensa on ymmärrettävä. marraskuun 25. päivänä, kun edustajat olivat kotiutuneet, sattui Kyrön kirkolla talonpoikien ja sotaväen välillä edellisten voittoon päättynyt yhteenotto. Tällöin juovuksissa ollut Piri tokaisi ratsumiehiä tarkoittaen: "Ei haittaisi, vaikka niiltä sisälmykset revittäisiin ulos". Voiton satuaan talonpojat ryhtyivät juhlimaan, mutta joutuivatkin - Piri muitten mukana - huovien vangeiksi, kunnes talonpojat heidät seuraavana yönä vapauttivat.
Pirin osallistumisesta varsinaiseen nuijasotaan kertoo ainoastaan Lapuan pitäjänapulaisen Anders Wargelinin 1700-luvlla muistiin merkitsemä perimätieto, jonka mukaan Piri nostatti Lapuan, Isonkyrön ja Ilmajoen pitäjät sekä yhdessä Kyrön Kontsaan ja Ilmajoen Ilkan kanssa johti talonpoikia nuijasodassa. Nuijapäälliköiden toimesta nostatettiin jopa pakollakin eteläpohjalaiset, ja Pirillä on tässä varmaan ollut oma osuutensa. Sen sijaan hän ilmeisesti ei toiminut kaikkein tärkeimmissä johtajantehtävissä nuijasodan aikana.
Hänen asemansa ilmenee kuitenkin huomattavaksi, koskapa hän yhdessä muiden nuijapäälliköiden kanssa sai kärsiä mestaustuomion Kyrön Kontsaansaarella tammikuun lopulla 1597. Pirin Vuohiluomalle perustama talo oli jo hänen kuolemaansa seuraavana vuonna autiona. Muistona ensimmäisestä härmäläisestä taistelusankarista jäi kuitenkin hänen sukunimensä Vuohiluoman Pirin paikalle elämään, niin että kun 1600-luvun lopulla ilmeisesti tälle samalle paikalle nykyiseen Alahärmään perustettiin uudistila, sai edeltäjänsä nimen.

E.K. = Eero Kojonen

Etelä-pohjalaisia elämäkertoja Vaasa 1965