Petter Mantsinen

Maanviljelijä, kunnallismies.

Korpiselän kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

Kansanrunoilija.

Hoilola, Korpiselkä (myöhemmin Tuupovaara) ja Joensuu.

Syntymä / Birth / Рождение:

Korpiselän ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1901: Korpiselkä Orthodox Parish, metrics books, Births year 1901: Корписелкя православный приход, метрические книги, рождений 1901 г.:

Nro 24. - synt., 26.07., kast. 31.07. Petr. Vanhemmat: Hoilolan kylän talollinen Andrei Ioannov Mantsinen ja hänen laillisesti vihitty vaimonsa Sofija Ignatijeva, molemmat uskonnoltaan ortodokseja, ja ensimmäisessä avioliitossa. Kummit: Korpiselän kylän talollinen Ioann Grigorijev Makarov ja Saarivaaran kylän talollisen tytär Marija Ignatijeva Solehmainen.

[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3911943]

Syntymäpäivämäärä 26.07.1901 vanhaa ajanlaskua, 08.08.1901 uutta ajanlaskua.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Petter Mantsinen avioitui honkajokisen Hilda Lydia Valkaman kanssa. He kohtasivat toisensa Nuori Voima -lehden runomuotoisen kirjeenvaihtoilmoituksen kautta.

Kuolema / Death / Смерт:

Petter Mantsinen kuoli 09.09.1992 Linnunlahden vanhainkodissa Joensuussa.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Petter Mantsinen syntyi Korpiselän kansanrunojen kylässä Hoilolassa, ja asui myöhemminkin kotitalossaan Korpijärven rannalla, aina kuusikymppiseksi asti, jonka jälkeen muutti Joensuuhun. Hoilolan kylä osana "Tynkä-Korpiselkää" liitettiin Tuupovaaraan suurimman osan Korpiselkää kuuluttua Neuvostoliitolle luovutettuun alueeseen. [1, 2]

Mantsisten sukutarinan mukaan suvun kantaisä Toroi on tullut "rosvosovan aikoina" Laatokan Mantsinsaarelta sotapakolaisena ja hän oli asettunut asumaan Korpijärven pohjoispään länsirannalle Ritoniemeen. Naapurit olivat alkaneet kutsua ukko-Toroita synnyinseutunsa mukaan Mantsiseksi. Toroilla oli poika Kirilä, Kauro ja Iivana. Iivanan poikia olivat puolestaan Jyrki ja Andrei, Andrei oli Petter Mantsisen isä. [3, 4]. On huomattava, että hyvin usein karjalaisissa perimätietona suullisesti kerrotuissa sukutarinoissa henkilöiden etunimet pitävät paikkaansa, mutta vanhimmat sukupolvet ovat sekoittuneet. Edellä mainituista henkilöistä Toroilla oli todellakin poika Kirilä, mutta Iivana ja Kauro olivat veljeksiä, Kirilän poikia. Suojärven ortodoksisen seurakunnan, johon Korpiselkäkin aiemmin kuului, metrikkakirjojen mukaan Toroi oli syntynyt Korpiselässä, ei siis Mantsinsaarella. Toroin isä Spiridon Sergeinpoika Mantsinen asusti ja Korpiselässä, aluksi populina ja sittemmin talonpoikana. [5, 2]

Koulut ja kerhot

Jo nuoresta lähtien Petterin harrastukset suuntautuivat itsekasvatuksen ja opintokerhotoiminnan piiriin, jossa hän uupumattomalla sitkeydellä työtä tehden saavutti tietomäärän, jonkalaista harvoin harvoin löytyy koulutienkään kasvattamana. Opintokerhotyö kaikkine muotoineen oli hänelle aina läheistä. [1, 2] Petter kävi kiertokoulua ja neljä luokkaa kansakoulua. Hänen koulujaan olivat myös "sotakoulu" 1921-1922, maamieskoulun talvikurssi Suistamolla ja opintokerhokurssi Joensuussa. [3, 4]

Kunnalliselämä

Yhteiskunta sai Mantsiselta myös työmäärän, joka jakautui kunnallisen toiminnan ja paikkakunnan olojen parantamisen monitahoisille työsaroille. [1, 2] Hän liittyi Maalaisliiton jäseneksi ja hänet valittiin Korpiselän valtuustoon vuonna 1929, ja hän toimi sitten aktiivisesti mukana kunnalliselämässä mm. lautakunnissa ja kunnanvaltuuston puheenjohtajana kahdeksan vuotta. [3, 4]

Hoilolan kylän siirryttyä Tuupovaaran, Mantsinen oli ensimmäisenä kohottamassa Tynkä-Korpiselän elämän edellytyksiä ja yhteyksiä uuteen kotipitäjään. Hoilolan kylän tiehankkeet, kirkon rakentaminen, hautausmaan saaminen ja muut edistyksen kysymykset saivat hänestä lämpimän ajajansa. Hän kuului moniin lähetystöihin ja toimikuntiin paikkakuntansa asioiden hoidossa. [1, 2]

Kansanrunoilija

Mutta ennankaikkea hersyvä karjalaisuus, runolaulajien helisevä sana pursusi Petter Mantsisen kynästä vuolaana ja rikkaana juhlisten monia vaativia, mutta myöskin kylän pieniä vaatimattomia juhlatilaisuuksia. Niiden sanoilla hän tervehti piispat ja ministerit, toi julki kotiseutunsa puutteen, surun ja murheen, niissä helisi kiitos ja ilo, kun siihen oli syytä. [1, 2] Petter alkoi kirjoittaa runoja varsinaisesti syksyllä 1924. Runojen ohella Petter kirjoitti novellejakin. Uteliaisuus elämälle säilyi Petterin runoilijansielussa koko elämänkaaren ajan. [3, 4]

Petter Mantsinen tuli tutuksi joensuulaisten sanomalehtien yleisönosastoista, joissa hän omintakeisilla runoillaan otti kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin. Tällöin hän käsitteli yhtä hyvin energiakriisiä kuin viinan turmelusta, mutta kirjoitti mielellään myös filosofisia pohdintoja ja höysti niitä elämänviisauksillaan. [3, 4]

Karjalan Maakuntaliitto kyyditsi kulkulaitosministeri Salovaaraan 1938 ympäri Karjalan maakuntaa. Korpiselässä esiintyi Petter Mantsinen. Tuskin ministeri oli päässyt kynnyksen yli, kun Petter syöksyi kuin tuulispää hänen nenänsä eteen ja alkoi jylistää [6, 2]:

Kun nyt herrä Helsingistä,
ministeri meidän maille
saavuit tänne, Salovaara, jne.

Mantsinen improvisoi siinä vilkkaasti elehtien kalevalaista värssyä kuin turkin hihasta ja ministeri kuunteli ällistyneenä, sillä hän ei ollut mokomaa ennen kuullut. Lopuksi Petter julisti, että "peukaloa painakaamme", ja niinhän sitä sitten painettiin ja ohjelma saattoi alkaa. Kunnan toivomukset Mantsinen esitti suorasanaisesti ja ministeri myönsi, ettei ole liikoja vaadittu, vaikka korpiselkäläiset pyytävätkin maantietä rautatieasemalle. [6, 2]

Yleisradion arkistossa säilytetään keväältä 1944 Toivo Rasilaisen Helsinkiin välittämää kirjettä Petter Mantsisesta, joka oli siitä erikoinen, että toimitti melkein kaikki asiansa kalevalaisella runokielellä. Sortavalan studion vierailupyyntöön hän oli vastannut näin otsikolla "Korpiselän kolkilta, Hoilolan harjuilta" 26.03.1944 [7]:

Kiitän Teitä kirjeestänne, pyytämästä Petteriä
radiossa rallattamaan. Kyllä Petter palajaapi,
Mantsinen on matkustavi, saapuvi Sortavalahan,
runoin tavoin rupattamaan.
Vaan en aprellin alussa, jouda vielä joikumahan,
enkä ehdi ensipyhäks', kerkiä rekikelillä,
kun Saapasvaaran savotassa, riehun kotirintamalla
päivä aina ankarasti, väsyksissä viikkokauvet.
Tosin on ukolla urakka, aika sitten jo ajettu,
potrokka se Petterillä, vaan vielä om mottija mehässä,
kuutijoita kuljetella, aprillinakin ajella.
Pitäisihän pinot saada, meidän kulta kulkemahan,
jottta puulla purtavata, syömispuolta Saksan maalta,
taikka Tanskasta tulisi.
Ohjelmasta osalleni, tulevasta toukokuulla,
arvelin minä aluksi, sopisko Sortavalassa,
kalevalaista kalkatella, joissa ois sisältö sivelty,
entrattu etukätehen, taholtanne tarkastettu,
mitta kun tää olis minulla, sanellakseni sopivin,
kuvakieli kirjoittaissa, joikuessa joutisinta.
Siis jos ei nyt erikoista, tällä välillä tapahu,
mielihyvin minä miesi, Petter pyynnöstä puhelen,
radiossa rallattelen.
Mämmijuhlaa makeata, pitkinä Pääsiäispyhinä,
sekä aina auringoista, kevyttä kesän tuloa!
Toivoo teille tervehtien, Petteri tältä pesältä,
Mantsinen tältä majalta, Ritoniemen rintehiltä.

Kymi Oy (Kymmene Aktiebolag) lahjoitti Hoilola-Öllölä-maantien varresta 09.06.1947 1,8 hehtaarin maa-alueen hautausmaaksi, joka vihittiin käyttöön 22.06.1948. Vihkimisen toimittivat arkkipiispa Herman ja piispa Ilmari Salomies. Hautausmaa on molempien kirkkokuntien, ortodoksisen ja luterilaisen yhteinen. Petter Mantsinen runoili vihkiäistilaisuudessa [8, 2]:

Kymiyhtiö ylevä
kovin meille kohtelia,
lahjoitti leposijaksi
vainajille varvikkoa,
kuollehille kuusikkoa,
joka puistoksi pyhäksi
manalle menneille majaksi
vihitään nyt virallisesti
piispojemme puhelulla,
siunauksella Suuren Luojan.

Teoksia

• Petterin runoja. Omakustanne, Kouvola 1974, 2. painos, kansi Kaarina Kääriäinen, Kouvola 1980
• Mantsisen runoja on julkaistu myös runoantologiassa Kirkukaa keltaiset terälehdet , toim. Eeva Tikka, Kerttu Parviainen ja Sirkka Riite. Kirjailijayhdistys Ukri ry.:n julkaisuja 9. Ukri, Joensuu 1981

Poimintoja:

• Antti J. Pietilä: Joensuun Keskus-Vapaaopiston opintokerholaiset Suomea samoilemassa (sis. Petter Mantsisen runon Attilan tehtaasta): Karjalan Maa, 24.07.1926, nro 79, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1547600?page=1 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
• Petter Mantsinen: Raittiuskronikka. Kylväjä, 01.01.1928, nro 1-2, s. 22 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/909715?page=22 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
• Tauno Hirvonen: Pohjois-Karjalan opintokerhoväen kesäretki ja Lahden opintokerhopäivät - muistelmia ja mietteitä (sis. Petter Mantsisen runopukuisia matkakertomuksia). Laatokka, 25.07.1929, nro 81, s. 4
• Karjalaisten kuulumiset sanottuna Savonmaalla. Sisämaa-Laatokka, 09.10.1947, nro 230, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1744147?page=3 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
• Petter Mantsinen: Ikävä minun on alati, aina kaiho Karjalahan. Laatokka, 29.08.1951, nro 193, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1744338?page=2 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
• Petter Mantsinen: Karjalan jääkäreille. Karjalan jääkäri 2/1974. [https://asiakas.kotisivukone.com/files/pkarprperinnekilta.ota.fi/Ko...]

Viitteet:

• [1] Maanviljelijä Petter Mantsinen 50-vuotias. Laatokka nro 176, 09.08.1951. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1744409?page=3 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot.
• [2] Kooste Reijo Savola.
• [3] Ritva Väisäsen kirjoitus teoksessa Kalevala-seuran vuosikirja n:o 55/ 1975; teoksessa Unto Martikainen: Runokylien kutsu, 2012
• [4] Kooste Lea Tajakka.
• [5] Suojärven ja Korpiselän ortodoksisten seurakuntien metrikkakirjat.
• [6] Ministeriä muiluttamassa. Laatokka, 21.06.1938, nro 68, s. 5 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1740426?page=5 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
• [7] Ville Zilliacus: Kun Karjalasta kajahti - muistiinpanoja Kaakkois-Suomen radiosta vuoteen 1944. Oy Yleisradio Ab, 1985, 87 s.
• [8] Tynkä-Korpiselkä. Korpiselän pitäjäseura ry. [http://vanha.karjalanliitto.fi/karjalan_liitto/jasenyhdistyssivut/k...]

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Korpiselän paikkakuntaprojekti
• Tuupovaaran paikkakuntaprojekti
• Korpiselän Hoilolan kyläprojekti
• Toivo Hypén: Petter Mantsinen - Joensuun Wäinämöinen. Eläketieto, 1976, ss. 52-53.
• Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli : Petter Mantsinen [http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=102]

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 154. viikkoprofiili (18.11.2018-24.11.2018).