Reija-Tuulia Heinonen-Rivasto

{{ Vapaa julkaistavaksi viikolla 18 Muistokirjoitus Tuulia Rivasto Biologi, toimittaja Reija-Tuulia Heinonen-Rivasto menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana 7.4.2015 Karinakodissa Turussa. Tuulia tuli Salonjokilaakson lukijoille tutuksi avustajana, joka kirjoitti juttuja niin luonnosta kuin eri tapahtumistakin. Hän nautti kaikista tilaisuuksista ja rakasti erityisesti kaikkia messuja. Tuulia muutti Salon seudulle perheensä kanssa 2000-luvun alussa ja asui Halikossa vuoteen 2013 saakka, jolloin perhe muutti tyttären lukio-opintojen takia takaisin Turkuun. Tänä aikana Tuulia piirsi ja maalasi ahkeraan, mistä todisteena ovat viime vuosien monet taidenäyttelyt. Näyttelyiden lisäksi hänen kynästään ovat peräisin monet eri kuvitukset erilaisiin luonto-oppaisiin sekä esitteisiin. Lapsille Tuulia teki historiallisen värityskirjan, joka sai suuren suosion. Taide tuli tutuksi myös toista kautta, kun hän toimi kansalaisopistossa elävänä mallina monien vuosien ajan, aina sairastumiseensa asti. Graafikkojen liiton jäsenyys oli hänelle tärkeä asia. Luonto oli kaikin puolin mieluinen elementti Tuulialle. Hän toimi vuosittain luonto-oppaana ja nautti suuresti myös erilaisten linturetkien vetämisestä sekä niille osallistumisesta. Kaukaisimmat luontomatkat hän tekikin Havaijille asti, sillä trooppiset linnut olivat hänestä erityisen kauniita ja innostivat myös piirtämään. Tuulia kirjoitti monia kirjoja. Vielä tänä päivänäkin useimmissa peruskoulun yläasteilla käytettävän biologian perushakuteoksen lisäksi hän kirjoitti ja tuotti kirjoja henkisestä kasvusta ja elämästä. Oma henkinen kasvu ja enkelit tiennäyttäjinä olivat Tuulian puheessa usein. Enkelisarjassa syntyi kaikkiaan kolme kirjaa. Näistä uusin kirja ”Tähtien lapsia, enkelimäisiä olentoja” on kokoelmateos, joka tulikin painosta vasta vuoden 2014 syksyllä eikä ole vielä ehtinyt jakeluun, kun sairaus keskeytti kirjan markkinoinnin. Hengellinen elämä tuotti mukanaan paljon uusia ystäviä ja matkoja kaukaisiinkin paikkoihin. Tutuksi tulivat niin Egyptin Kuolleiden laakso, Perun pyramidit, Stonehenge kuin Australian tolppavuorikin, joilla Tuulia uskoi olevan suurta merkitystä ihmiskunnalle niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessakin. Matkakertomukset näiltä matkoilta olivatkin suosittua luettavaa. Tuulian tärkeimpiä arvoja olivat hengellisyyden lisäksi rauhan vaaliminen sekä luonnon ja eläinten suojelu. Hän rukoili ihmiskunnan rauhan puolesta vaellusmatkoillaan ja osallistui eläintensuojeluun mm. ottamalla kotiinsa väliaikaissijoituksiin kissoja, joille etsittiin uusia koteja. Luonnonsuojelijana hän toimi myös aktiivisesti ja puhui säilytettävien viheralueiden puolesta sekä vastusti tiivistä rakentamista, josta luontoyhteys puuttui. Hän itse marjasti ja sienesti, mutta osasi käyttää luonnon kasveja hyödykseen muinkin tavoin. Usein hän kuivasi itse koivunlehti- ja metsämansikkateetä sekä käytti yrttejä lääkkeinä. Minulle Tuulia oli naapuri ja lenkkikaveri, jonka kanssa vietin monen vuoden ajan viikoittain useita tunteja. Tulen kaipaamaan noita metsäkävelyjä sekä mielenkiintoisia keskustelujamme. Poissa, mutta ei unohdettu! Lenkkikaveri Pia Virtanen

 }}