Sara Elisabeth Zachrisdotter Wacklin

Sara Elisabeth Wacklin (26. toukokuuta 1790 Oulu – 28. tammikuuta 1846 Tukholma) oli oululaissyntyinen kirjailija ja naiskoulutuksen edelläkävijä.

Wacklin aloitti jo nuorena apuopettajana elättääkseen itsensä sekä leskeksi jääneen äitinsä. Hän toimi Gustafva Sofia Hjärnen perheessä kotiopettajattarena 1810-luvulla ja sai Hjärnen salongista kirjallisia vaikutteita. Vierailtuaan ulkomailla Wacklin palasi Ouluun ja perusti tasokkaan tyttökoulun, jossa annettiin muun muassa korkeampaan teoreettiseen ajatteluun ohjaavaa opetusta. Tyttökoulu tuhoutui Oulun suurpalossa vuonna 1822. Tulipalo kohtasi myös hänen Turussa sijainnutta pensionaattiaan vuonna 1827.

Toimittuaan Turun-aikojensa jälkeen Oulussa Wacklin muutti 1830-luvulla Helsinkiin, jonne hän avasi koulun aivan ydinkeskustaan. Vuonna 1835, 45 vuoden ikäisenä, Wacklin suoritti opettajattaren tutkinnon Pariisin yliopistossa tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena naisena.

Ennen kuolemaansa Wacklin kirjoitti kolmiosaisen teoksen Hundrade minnen från Österbotten (1844–1845, suom. Sata muistelmaa Pohjanmaalta, 1872–1876), joka on Suomen historian kannalta merkittävä teos. Kirjasarja sisältää lyhyitä kertomuksia, jotka sijoittuvat enimmäkseen Ouluun ja sen lähiseuduille. Päähenkilöinä on tavallisia ihmisiä, mutta myös kuuluisia henkilöitä. Teoksessa on nähty olevan sekä romanttisia että realistisia piirteitä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sara_Wacklin

http://kirjastolinkit.ouka.fi/panu/oulu1971/Oulu29081971.pdf

"Sara tilittää jälkeen jääneissä papereissa elämäänsä: Tunnen vain myötätuntoa kaikkia ihmisiä kohtaan, ketään en rakasta enkä vihaa, koska kukaan ei ole minua rakastanut eikä kukaan minua opettanut ketään rakastamaan. Mitään kiitollisuutta en ole tuntenut tyhjässä ilottomassa elämässäni, jonka minulle lahjoittivat vanhempani, joiden ainoa perintö oli kurjuus.

‐- Kaikkitietävä tutkimaton luoja, miksi panit minun sieluuni tämän valon ja tiedon lakkaamattoman janon ja ikävän, minkä tähden hiipi ajatukseni hurmautuneena arkielämän matalasta lörpöttelystä korkeampia tarkoitusperiä kohti -- kylmien ihmisten moittiessa naisen ylöspäin pyrkivää henkeä, jonka itse asetit tomumajaani..."

Sara Wacklin s. 66-76. Caius Kajantin kirjoittama lyhyt elämäntarina teoksessa Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta (1999). Elämänkuvaukset ovat alun perin ilmestyneet lehtiartikkeleina 1972-1976.

Sara Elisabeth Wacklin syntyi 26.5.1790 Oulussa porvariperheeseen. Isänsä kuoleman jälkeen hän kärsi köyhyydestä ja nälästä ja aloitti jo nuorena apuopettajan työt elättääkseen itsenä ja äitinsä. Wacklin toimi Gustafva Sofia Hjärnen perheessä kotiopettajattarena 1810-luvulla ja sai sieltä kirjallisia vaikutteita.

Wacklin vieraili ulkomailla ja palattuaan takaisin Ouluun hän perusti tyttökoulun, jossa annettiin teoreettista opetusta virallisia perusoppilaitoksia ja triviaalikouluja vastaaviksi ja ylemmäs aina lukiotasolle asti. Wacklin halusi, että tytöt oppisivat tulemaan toimeen itsenäisesti. Tyttökoulu tuhoutui Oulun suurpalossa vuonna 1822 ja tulipalo tuhosi myös hänen Turussa sijainneen tyttökoulunsa vuonna 1827. Wacklin muutti 1830- luvulla Helsinkiin, jossa hän avasi tyttökoulun Helsingin ydinkeskustaan. Wacklin johti elämänsä aikana kuutta yksityistä tyttökoulua Oulussa, Helsingissä ja Turussa. Vuonna 1836 Wacklin suoritti opettajattaren tutkinnon Pariisin Sorbonnen yliopistossa ensimmäisenä suomalaisena naisena.

Wacklin halusi perustaa Helsingin Kaivopuistoon huvilan köyhien naisten turvakodiksi, mutta suunnitelma kaatui tontin puutteeseen.
Wacklin oli yksi varhaisimpia naiskirjailijoita Suomessa. Asuessaan Tukholmassa hän kirjoitti kolmiosaisen teoksen nimeltä Hundrade minnen från Österbotten, joka ilmestyi vuosina 1844- 1845. Wacklin oli parinkymmenen vuoden ajan kerännyt historiallisia tarinoita ja kirjoitti kirjansa niiden pohjalta. Se sisältää lyhyitä kertomuksia, jotka sijoittuvat 1800-luvun Ouluun ja sen lähiseuduille ja on Suomen historian kannalta merkittävä. Wacklin yhdistelee teoksessaan paikallisia kaskuja, uskonnollisuutta, valistusajan luonnontieteellistä ajattelua ja fennomanian aatteita. Päähenkilöt ovat pikkukaupunkilaisia porvareita, tunnettuja kulttuurihenkilöitä ja tarmokkaita naisia, jotka kyseenalaistavat vallitsevia asenteita. Wacklin ei tuonut suoraan esille omia yhteiskunnallisia näkemyksiään. Teosta tilattiin sekä Suomeen että Ruotsiin ja tilaajien joukossa olivat mm. J. L. Runeberg, Z. Topelius, J. W. Snellman, F. M. Franzén sekä Fredrika Runeberg. Sata muistelmaa Pohjanmaalta ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1872. Viimeisin painos on vuodelta 1995.

Sara Wacklin kuoli 28.1.1846 Tukholmassa naimattomana ja lapsettomana. Into Saxelin veisti Sara Wacklinin muistoreliefin, joka sijaitsee Ainolan puistossa Oulussa. Se on ensimmäinen suomalaiselle naiselle tehty muistomerkki.

Oulussa on vuonna 1994 valmistunut Asunto Oy Sara Wacklin, jossa on 37 omistusasuntomuotoista palveluasuntoa. Talossa on myös Sara Wacklin- koti, jossa on palvelutilat ja palvelukoti Saran Siipi. Toimintamuotona on ateriapalvelu ja erilaiset harraste- ja viriketoiminnot.

Profiilin kuva on J.E.Lindhin maalaus vuodelta 1840 (Kansallismuseo)

Lähteet

• https://fi.wikipedia.org/wiki/Sara_Wacklin
  
• http://www.oulunpalvelusaatio.fi/palvelukeskukset/sara-wacklin-koti
  
• http://www.ouka.fi/oulu/ppm/sara-wacklinin-jaljilla
  
• http://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/wacklin
  
• http://www.kaleva.fi/uutiset/oululainen/sara-wacklin-itsenainen-nai...
  
• http://www.helsinki.fi/akka-info/tiedenaiset/wacklin.html
  
• Sara Wacklin, Sata muistelmaa pohjanmaalta (alkuperäisteos, Hundrade minnen från Österbotten), Oulun historiaseura ry, ss 349, 1989

  ---

http://www.blf.fi/artikel.php?id=2688
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/wacklin/index.htm
Lärarinna, skolmamsell. Skrev på äldre dagar 1844-45 "Hundrade minnen från Österbotten" i Stockholm. Verket gavs ut på nytt 1919. Har även utgivits på finska. Källa: Finländska gestalter X, 1974.

Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto > I A KIRKON PÄÄKIRJAT HAKEMISTOINEEN > I Aa Pää- ja rippikirjat >I Aa:7 Säätyläisten rippikirja (1818-1835): Tiedosto 108 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6435089029&aineistoI...

Betyg till Åbo 22.12.1823

Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto > I A KIRKON PÄÄKIRJAT HAKEMISTOINEEN > I Aa Pää- ja rippikirjat >I Aa:7 Säätyläisten rippikirja (1818-1835): Tiedosto 163 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6435089320&aineistoI...