Simon Andersson Vaismaa

Isonkyrön Palonkylän Vaismaan isäntä

Antti Vaismaan perintöä Kontsaan talosta käsiteltiin 1660 ja 1671
Isonkyrön käräjillä 15-17. kesäkuuta 1671 (s.89>) tuli ilmi Antti Antinpoika Vaismaan lasten nimet Penttalan emäntää lukuunottamatta. Lapset olivat Jussi, Simuna, Perttu, Pentti, Aune, Marketta, Priita ja Juho. Käräjillä 1671 viitattiin käräjiin 12.10.1660, jolloin Antti Vaismaan perintöä oli aikaisemmin jaettu (huomattakoon, että perinnonjako oli koskenut vain Kontsaan taloa, ei lasten kotitaloa Vaismaata). Vuonna 1660 oli päätetty, että perilliset Kontsalan talosta saivat 30 hopeamarkkaa keskenään jaettavaksi:
- Simuna Antinpoika oli vannonut inventaarion.
- Jussi Antinpojan osuudesta piti vastata Mikki Jussinpoika.
- autuaan Perttu Antinpojan lapset.
- osansa saivat Pentti sekä Juho Antinpoika nuorempi.
- tyttäret Aune, Marketa ja Priita.
Käräjillä 1671 Joonas Pentinpoika Ulvilasta vetosi perillisenä laamannioikeuden jatkokäsittelyyn. (Markku Pihlajaniemi / Matti Lehtiö: Palonkylän Antti Vaismaan jälkeläisiä, osa 1. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2005, Ylistaron Painopalvelu 2005, ss.16-19)

Eteläpohjalaiset Juuret 4/2005, Matti Lehtiö,Vaismaan sukua, osa 3, Vaismaan talon asukkaita,
Simunan tulo Vaismaan isännäksi toiseksi vanhimpana poika perustui siihen, että vanhin poika Jussi oli halunnut oman talon jo isän elinaikana.
Tähän hänelle tarjoutuikin mahdollisuus Isän hallintaan ottaman Kontsaan tilan avulla.
Varmistaakseen Simunan aseman Vaismaan tulevana isäntänä, isä Antti teki testamentin Simunan hyväksi. Asia esiintyi ainakin vuosien 1649 ja 1651 käräjillä.
Simon hankki lisää maata ostaen Tuuri torpan Lehmäjoelta ja Herttuan talon Ylistaron Topparlasta. Simuna kuitenkin myi Herttuan jo 1669.

Vaismaan isäntänä jatkaa Matti Simunanpoika. Muista lapsista ei löytynyt tietoa asiakirjalähteistä
_____
Tässä toistetaan Laurilaa, Mikä EP Juurten jutussa on todistettu paljolti virheelliseksi. Mm toinen Johan puuttuu

Simo Vaismaa k. noin 1675. - Vaismaan isäntä jo 1631, mutta virallisesti hän sai talon haltuunsa 1635. Tuli isänsä jälkeen lautamieheksi 1634 ja oli Kyröläisten yleinen luottamusmies. Osti lisämaata minkä johdosta 3/4 manttaalin talosta tuli 7/8 manttaalin suuruinen
Puoliso Margareta Penttala,
http://karin.kapsi.fi/Esivanhemmat/14-1.htm