Is your surname Immonen?

Research the Immonen family

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Stefan Immonen

Birthdate:
Death: April 06, 1769 (72)
Harjuranda, 11, Rantasalmi, Finland
Immediate Family:

Son of Olof Immonen
Husband of Regina Immonen
Father of Olof Immonen; Anna Immonen; Carin Immonen; Regina Immonen; Henricus Immonen and 5 others

Managed by: Irmeli Heinäaho
Last Updated:

About Stefan Immonen

Vihkiminen Rantasalmella (kotoisin silloin Immolanmäestä): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12735&pnum=35

Rantasalmi RK 1761-1772, Harjuranda 11:en isäntänä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1234&pnum=70

Kuolema Harjuranda 11:ssä: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12743&pnum=67

Rantasalmen vanha ja uusi kuninkaankartano (Arvo M. Soininen - Rantasalmen historia s.194-195): Kokonaan uusi vaihe kuninkaankartanon historiassa alkoi v. 1556, sillä tällöin ratsuvoutikuntia muodostettaessa Rantasalmesta tehtiin oma voutikunta ja sai oman voudin, joka asettui asumaan kuninkaankartanoon. Tällöin kuningas antoi samalla määräyksen etsiä hyviä kartanonpaikkoja, jossa olisi riittävästi peltoja ja niittyjä, jossa voisi karjaa pitää ja jossa olisi kalavesiä. Rantasalmen jo olemassa olevaa kuninkaankartanoa ei näytä kelpuutetun uudeksi viljelys- ja karjakartanoksi, vaan lähdettiin etsimään sopivampaa paikkaa uudelle kuninkaankartanolle. Syynä mainitaan, että vanhan kuninkaankartanon pellot olivat liian heikot. Savonlinnan päälliköt Kustaa Fincke ja Ture Bielke esittivät kolmea paikkaa: Parkunmäkeä, Putkisalmen rantaa ja Kinnulaa nykyisessä Rantasalon kylässä. Kuningas asettui kuitenkin epäilevälle kannalle kaikkien kolmen paikan suhteen pitäen niitä liian lähellä rajaa sijaitsevina. Asiaa koskevassa kirjeessään kesäkuussa 1556 linnan apulaispäällikkö Bielke selitti kuitenkin, että kaikki kolme paikkaa olivat suunnilleen yhtä kaukana rajasta kuin mitä vanha kuninkaankartano oli, mutta muualta ei ollut löytynyt sopivia paikkoja. »Niin on vain kaksi tai kolme paikkaa, joista voi valita. Paras niistä on Kinnula.» Bielke sanoi käyneensä katsomassa paikkaa ja kuvaa sitä seuraavaan tapaan: »Siellä on sekä hyvää maata, josta voi raivata aina kanden lästin vuotuisen (kylvömäärän) pellon, sekä se on pienen selän rannalla kanden kalaisen salmen rannalla. Vieläpä on silta toisen salmen yli, niin että voi käyttää kummankin puolen olevaa laidunmaata, aina sitä mikä on hyvää ja mitä eniten tarvitaan. Ja on kummallakin puolen selkää salmien välissä mandollisuus raivata lisää hyvää niittyä, niinkuin arvelen aina 500 tai 600 kuormaan asti. Niin on sekä peltoon, niittyyn, laitumeen että kalavesiin nähden paras paikka karjakartanoksi, jonka minä olen täällä läänissä tähän mennessä nähnyt, ja lisäksi on hyvä mandollisuus hankkia sille niittyjä muutaman sadan kuorman edestä, kaikki korkeintaan yhden tai kahden penikulman päässä. Bielken suositus tehosi niin, että Kustaa Vaasa antoi viipymättä suostumuksensa kuninkaankartanon rakentamisesta Kinnulaan. Heinäkuun lopulla 1556, vain puolentoista kuukauden päästä ylläselostetusta kirjeestään, saattoi Bielke kirjoittaa toisen, jossa sanoi jo ryhtyneensä toimenpiteisiin uuden kuninkaankartanon perustamiseksi tälle paikalle. Kaskia oli jo ruvettu kaatamaan ja peltoja raivaamaan. Kuninkaankartanoa perustettaessa otettiin seitsemältä talonpojalta heidän parhaat pelto- ja kaskimaansa ja lisäksi moni muukin talonpoika menetti niittynsä. Matti Kinnunen joutui antamaan kartanolle maata kuuden vero-markan edestä ja Arvi Kinnunen saman verran. Antti Halonen menetti kahdeksan ja Tapani Halonen kuuden veromarkan maat. Lisäksi otettiin maata Jussi Kauppiselta, Paavo Orhiselta ja Antti Ikäheimoselta, Kauppiselta neljä, Orhiselta samoin neljä ja Ikäheimoselta kolme veromarkkaa. Niittyjen omistajista, jotka menettivät ne, ei ole säilynyt muuta tietoa, kuin että Haapaniemen niitty otettiin joltain Kervinen nimiseltä talonpojalta. Maansa menettäneille järjestettiin veromarkoissa laskettuna samansuuruinen maa muualta kruunun maista tai veroky vyttömistä taloista. Oli siis Rantasalmella aikonaan vanha kuninkaankartano ja perustettiin uusi 1556. Vanhin kartano lienee ollut lähellä missä nykyinen Rantakartano on mutta ei ole tarkkaa tietoa missä yllä mainittu uusi kartano sijaitsi.

Harjurannan historiaa Harjuranta oli osa Kangaslammin kuntaa aina vuoteen 2005 saakka, jolloin se kuntaliitoksen myötä tuli osaksi Varkauden kaupunkia. Alla katkelma teoksesta Linna ja maakunta. Savonlinnan seudun kotiseutulukemisto (Karttunen, Toivo J., Liukko, Aaro, Vaahtoluoto, Jalmari), joka kertoo myös Harjurannan historiaa:

Kangaslammin vaiheet liittyvät Rantasalmen pitäjään aina vuoteen·1894, jolloin senaatin päätöksellä 19.10. se sai suunnilleen ne rajat, jotka sillä nyt on. Vesikansan nimellä tunnettiin Kangaslampi silloin, kun se emäpitäjän, Rantasalmen, suostumuksella 1862 tuli rukoushuonekunnaksi. Sekä kunnalliset että seurakunnalliset asiat hoiti Rantasalmi, kunnes Kangaslampi muutettiin senaatin päätöksellä 12.3.1869 kappeliksi ja se sai niin ollen itse päättää sekä seurakunnan että kunnan asioista.

Väkiluku Pieni oli kappelin väkiluku 1871, vain 644 henkeä; miehiä 320 ja naisia 324. Pieni oli myöskin maa-alue, joka siihen kuului, vain 177 km2. Kylät olivat Joutsenlahti, Pisamalahti – nykyinen nimi Kangaslampi – ja Rauhamäki: Lisäksi·osia Harjurannan ja Palvalahden kylistä. Väkiluku kuitenkin kasvoi. Rantasalmelta muutti irtainta väkeä Kangaslammille, koska täällä oli töitä saatavissa. 1897 oli asukkaiden määrä kaksinkertaistunut: 567 naista ja 622 miestä, yhteensä 1189 henkeä. Kun sitten Harjurannan, Palvalahden ja Hevonlahden kylät kokonaisuudessaan liitettiin Kangaslampiin, kohosi väkiluku 2484 henkeen.

Luonto: Kangaslammin·pitäjä on kokonaisuudessaan, joitakin saaria lukuunottamatta Suomen· suurimman saaren, Soisalon, eteläosassa. Pitäjä on pitkä ja kapea, linnuntietä· 41, maa- ja vesitietä 51 km, eikä se missään ylitä 15 km leveyttä. Onpa kirkonkylän kohdalta vain 5 km Leppävirran rajaan. Kun maasto on pääasiallisesti moreeniharjujen luoteis- ja kaakkoissuuntaan halkoma, on rannikko hyvin rikkinäinen: pitkiä niemiä ja runsaasti saaria. Niemistä mainittakoon Harjurannalla Mankilan saari, joka ei·ole saari, vaikka sitä sellaiseksi sanotaan, koska kannaksen poikki on tehty kaivanto·venekulkua· varten korkean veden aikana. Joutsenlahden kylässä on Härmäniemi. Senkin yhdistää kapea Härmäntaipaleen kannas varsinaiseen kylään. Kannaksen yli teloja pitkin vedettiin ennen veneet, kun ei haluttu kiertää 13 km niemen ympäri. Kangaslammin kylässä on 5 km pitkä Pisamaniemi. Sen erottaa kylästä Perhon kannas, joka myös oli veneidenvetotaival. Pisamaniemen erottaa sen ja Härmäniemen välissä olevasta Joutsenniemestä 4 km pitkä Harjulahti ja sen jatkona Rauhasalmi. Kirkolla on Itkonsaari, joka sekin on niemi, koska sen yhdistää kirkonkylään kilometrin pituinen kaunis tie. Itko on yhtä luonnonkaunis kuin Punkaharju, sillä se on osa siitä harjujonosta, joka jääkauden lopulla muodostui ja alkaa Kangaslammin asemalta jatkuen kirkonkylän, Itkon, Ahvensalmen ja Kerimäen kautta Punkaharjulle.

view all 13

Stefan Immonen's Timeline

1697
1697
1733
August 5, 1733
Age 36
Rantasalmi, Finland
1735
April 14, 1735
Age 38
Rantasalmi, Finland
1737
January 12, 1737
Age 40
Rantasalmi, Finland
1739
January 28, 1739
Age 42
Rantasalmi, Finland
1744
March 18, 1744
Age 47
1746
January 1, 1746
Age 49
Rantasalmi, Finland
1750
1750
Age 53
1752
February 18, 1752
Age 55
Rantasalmi, Finland