Tuomas Pekanpoika Korhonen

Is your surname Korhonen?

Research the Korhonen family

Tuomas Pekanpoika Korhonen's Geni Profile

Records for Tuomas Korhonen

349,293 Records

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Tuomas Pekanpoika Korhonen

Swedish: Persson Korhonen
Also Known As: "Thomas Korhoin"
Birthdate: (77)
Birthplace: Niinivesi, Pänttärintaipale, Rautalampi, Pohjois-Savo, Kuopion lääni, Finland
Death: circa 1597 (68-84)
Kerkonjoesuu, Rautalampi
Immediate Family:

Son of Pekka Korhonen and nn
Husband of N.N.
Father of Klemetti Tuomaanpoika Korhonen; Sipi Korhonen; Juho Korhonen and Pekka Korhonen
Brother of Riitta Korhonen and Heikki Korhonen

Occupation: Talollinen, Talollinen Kerkonjoensuu, talollinen
Managed by: LH
Last Updated:

About Tuomas Pekanpoika Korhonen

Wanha Tuomas 1996 s. 7. Ilkka Korhonen: Uudisasukas Pohjois-Hämeessä Jämsän hallintopitäjän Seppolan kylän erämaassa Niinivedellä 1550-luvun puolivälissä. Muuttanut Suur-Savon alueelta. ...Isäntänä Kerkonjoensuun maakirjakylän talossa, joka 1700-luvulla sai numeron 4 ja nimen Korhola (uudempi nimi Hytölä, kylä tunnetaan paremmin nimellä Vesterilä)

Mistä seuraava?: (Luultavasti August Korhonen 1922) Todennäköisesti Tuomas oli kotoisin Jääsken pitäjästä. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1558 veroluettelossa. Hän asettui asumaan Niiniveden rantaan lähelle Kerkonkoskea, ja perusti siis Kerkonjoensuun nro 4 Korholan talon. Mainitaan isäntänä vuosina 1560-79, 1582-97. Vuoden 1586 tarkastusluettelossa Tuomas mainitaan Pekanpojaksi. Vuonna 1565 talo jaettiin, ja toisen talon isännyyden sai Olavi Vesterinen. Tuomaan veli oli todennäköisesti Heikki Korhonen, joka mainitaan vain vuoden 1559 uudisasukasluettelossa Tuomaan sijasta. .............................................................................................................................
Seppo Suvanto, Yksilö myöhäiskeskiajan talonpoikaisyhteiskunnassa, s. 29, 397: Hämeessä Längelmäen Talviaistaipaleella on ollut Korholan talo, jonka isäntä Heikki Juhonpoika vuokrasi maata Tuomas Pertinpojalta, joka oli Sääksmäen Liattulan isäntä. Arentista tuli epäselvyyksiä, ja Kulsialan kesäkäräjillä 1509 Heikki tuomittiin maksamaan Tuomaalle neljä penninkiä vuodessa. Koska ei luulisi längelmäkeläisen vuokranneen maata Vanajaveden rannalta, on sääksmäkeläisellä talolla ollut ulkopalsta Talviaistaipaleen lähellä. Vuonna 1551 käräjillä todettiin Längelmäen Talviaistaipaleen Harolan isännän Pekka Matinpojan anastaneen Korhon Olavi Heikinpojalta haukia ja nauriita. ................................................................................................................................. August Korhonen 1922: Lyh. SVA == Suomen Valtionarkisto. (Tukholmassa oleva Suomen valtionarkisto). SVA asiakirja n:o 3904 sisältää mm. luettelon Ylisen Sääksmäen kihlakuntaan kuuluvien "erämaiden" talonpojista v. 1560. Näiden joukossa mainitaan Niinivedellä asuva Tuomas Korhoinen. Tämä järven nimi (Niinivesi) on harvoin käytännössä myöhemmän ajan verokirjoissa

Tuomaasta sanottua (August Korhonen 1922) Niinivesi (järvi)mainittu paikkana, joka on Kerkonjokisuuta Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan talollinen. Omaisuus: kuparia 1 leiviskä lehmiä (köör) 5 nautaeläimiä, 2 vuot. 1 lampaita 5 sikoja 2 tammoja 2, kumpikin 20 markan arvoinen

Nimi Korhonen esiintyy vielä yksinomaan Kerkonjoen kylässä. Muina taloina mainitaan Sorri ja kaksi Vesteristä.

............................................................................................................................... Wanha Tuomas 1995, Hannu Korhonen: On mahdotonta tietää, kuka on Tuomaksen Pekka-isä. Korhosia oli jo 1500-luvulla esim. Savon tuomiokirjoissa joka pitäjässä.

Wanha Tuomas. v......: Tullut Rautalammille isänsä, veljiensä ja Olli Vesterisen kanssa

Hannu Korhonen/ Wanha Tuomas 1995. H.K. kertoo Tuomaksen ilmestyneen Rautalammille Kustaa Vaasan asutuspolitiikan myötä 1500-luvun puolessavälissä. Tuomaan pojanpojanpojista eli neljännestä polvesta suku haarautuu nykykäsityksen mukaan ensimmäisen kerran.

Hannu Korhonen, Wanha Tuomas 1995: Ovatko elinvuodet n. 1530-1597?

Wanha Tuomas 1996: Ilkka Korhonen: Tuomas on uudisasukas Pohjois-Hämeessä Jämsän halintopitäjän Seppolan kylän erämaassa Niinivedellä 1500- luvun puolivälissä, muuttanut Suur-Savon alueelta, mainitaan veroluetteloissa ensimmäisen kerran v. 1558, asettui asumaan Niiniveden rantaan lähelle Kerkonkoskea, isäntänä vuoteen 1597 asti Kerkonjoensuun maakirjakylän talossa, joka 1700-luvulla sai numeron 4 ja nimen Korhola (uudempi nimi Hytölä, kylä tunnetaan paremmin nimnellä Vesterilä) Wanha Tuomas: Talon jousiluku 3 v. 1561

Uudisasukas Pohjois-Hämeessä Jämsän hallintopitäjän Seppolan kylän erämaassa Niinivedellä 1550-luvun puolivälissä. Todennäköisesti Tuomas oli kotoisin Jääsken pitäjästä. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1558 veroluettelossa. Hän asettui asumaan Niiniveden rantaan lähelle Kerkonkoskea, ja perusti siis Kerkonjoensuun nro 4 Korholan talon. Mainitaan isäntänä vuosina 1560-79, 1582-97. Vuoden 1586 tarkastusluettelossa Tuomas mainitaan Pekanpojaksi. Vuonna 1565 talo jaettiin, ja toisen talon isännyyden sai Olavi Vesterinen. Tuomaan veli oli todennäköisesti Heikki Korhonen, joka mainitaan vain vuoden 1559 uudisasukasluettelossa Tuomaan sijasta.

Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Kerkonjoensuun kylässä asui kaksi tilallista: Tuomas Korhonen ja Olavi Vesterinen. Kummallekin talolle määrättiin vero samanlaisen omaisuuden mukaan: leiviskä eli 8,5 kg kuparia, 2 tammaa, 5 lehmää, 5 lammasta, 2 sikaa, 3 nuorta nautaa. Tuomaan tammat olivat vähän arvokkaammat, mutta Olavilla oli lisäksi yksi vuohi. Kerkonjoensuun talot olivat kohtuullisen varakkaita, sillä pitäjän 115 talosta vain neljässä oli enemmän verotettavia kupariastioita eli 1 ½ leiviskää ja valtaosassa taloja ei lainkaan. Vastaavasti lehmiä oli vain parissakymmenessä talossa enemmän kuin kerkonjoensuulaisilla.

L.Hytösen 11. isoisoisä Rautalammin Korhosten kuusi vanhinta sukupolvea, Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseura, Toimittanut Hannu Korhonen, 2016

Pänttärintaipaleeseen liittyvä korjaus: Saloheimon mukaan Pänttärintaipale olisi perustettu jo Tuomaan aikana. Hannu Korhonen on osoittanut tämän käsityksen vääräksi: "Saloheimo on tässä ollut väärässä. Sukukirjassa s. 114, 115 osoitamme mielestäni sitovasti vuoden 1665 henkikirjan perusteella, että Pänttärintaipaleen talo perustettiin vasta sata vuotta myöhemmin kuin Korhoset tulivat Kerkonjoensuulle. Tuomas Pekanpojan tuloajan ja talonpaikan määrittelee tarkemmin vuodelta 1553 oleva kaupanvahvistuspäätös, josta on kuva sukukirjassa s. 58 ja verkkosivulla http://rautalamminkorhoset.fi/sukututkimustietoa (ensimmäinen linkki). Tämä asiakirja ei ole ollut Saloheimon tiedossa. Pänttärintaipaleeseen uskovia on vieläkin niin, että maininta siitä, että Saloheimo tarjosi ensimmäiseksi asuinpaikaksi sitä, voisi siellä olla, mutta heti samassa yhteydessä oikean paikan eli nykyisen Vesterilän olisi hyvä tulla esille.

(Miten liittyy ko. Tuomakseen?:) Heikki Qvist : Längelmäen Talviaistaipaleen kylän Korholan talon nimi on myöhempää perua. Vanhoissa asiakirjoissa talon nimi on Karhola (<Karhula). Naapuritaloihin liittyvän nimistön perusteella (Harola, Kylänoja (<Köllinpoika), Karvia, Karvanen, Karhuinen, Köllinkivi Raidiston Särkijärvenmaalla (Harola, Korholan ja Karvian yhteinen nautintaoikeus), Köllinsaari Ävänjäjärvessä Talviaistaipaleessa)talon nimi liittynee näiden nimiin.

view all

Tuomas Pekanpoika Korhonen's Timeline

1520
1520
Rautalampi, Pohjois-Savo, Kuopion lääni, Finland

T. Pohjosen teksteissä ayntymäajaksi merkitty 1526
Johan Arvidssonin sukujuuret: Syntymäaika n. 1520

1545
1545
Age 25
Rautalampi

Syntymäaika-arvioita:
Wanha Tuomas 1995,:Hannu Korhonen: Syntymäajaksi merkitty n. 1550
Tommy Pohjosen tiedot (eli kysymys Sukuhakurissa): s. 1652. Kuolinaika 1612.
Johan Arvidssonin sukujuuret: s. n. 1545

Mistä siis tämä vuosi 1571? (L.Hyt.)

1574
1574
Age 54
Rautalampi
1597
1597
Age 77
Rautalampi
????
????