Tyko Konstantin Sallinen

Tyko Konstantin Sallinen (14. maaliskuuta 1879 Nurmes – 18. syyskuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen ekspressionistinen taidemaalari. Hän oli Suomen 1900-luvun alun taiteen murroskauden näkyvimpiä ja määräävimpiä hahmoja.

Sallinen oli suomalaisten ekspressionistien itseoikeutettu henkinen johtaja, ja hänen ympärilleen syntyi Marraskuun ryhmä vuonna 1916. Nuoret taiteilijat pitivät tuolloin päämajaansa Brondinin kahvilassa. Hänen vaikutti paljon myöhemminkin, kuten marraskuun ryhmän perillisenä perustettuun lokakuun ryhmään.

Sallisen taide ja persoona herättivät kohua. Häntä pidettiin maalaustaiteen perinteiden murskaajana. Sallisen maalaustapaa pidettiin brutaalina, eikä hänen taiteensa ymmärtäjiä ollut paljon.

Sallinen yhdisti taiteessaan ajankohtaiset ulkomaiset virtaukset ja suomalaisen taiteen perinteen.

Sallinen oli räätäli Antti Sallisen ja Johanna Sallisen esikoinen. Lapsuutensa hän eli Haaparannalla, jossa hän kävi neljä luokkaa lyseota ja oppi isältään räätälinammatin.

Hänen isänsä oli lestadiolaisena käännyttäjäpappina tunnettu mies. Isä kuritti poikaansa opettaakseen nöyryyttä. Isä ei antanut tilaa taideharrastuksille, eikä suvainnut ”maallista koreutta”. Sallinen karkasi kotoa 14-vuotiaana. Myöhemmin Sallinen teki isästään maalauksen, mutta heidän välinsä eivät koskaan lämmenneet.

Jonkin aikaa Sallinen elätti itsensä kiertävänä räätälikisällinä. Työskennellessään Tukholmassa hän kiinnostui kuvataiteesta, oopperasta ja kirjallisuudesta ja hakeutui opiskelemaan taidetta.

Sallisen ensimmäinen vaimo Helmi Vartiainen istui mallina monissa hänen maalauksissaan esiintyvälle ”Mirrille”. Heille syntyi kaksi tytärtä, Eva ja Taju Sallinen (Irja Salla). Avioliitto alkoi 1909 ja päättyi 1916. Sallinen, joka oli ajan lakien mukaan yksin lapsensa huoltaja, lähetti ilman vaimonsa suostumusta Evan alle kaksivuotiaana sisarensa luo Tanskaan. Avioeron jälkeen hän erotti myös nuoremman tyttären äidistä, vaikka huoltajuus oli annettu äidille. Sallinen levitti käsitystä, että Helmi Vartiainen olisi ollut kyvytön äidiksi. Sallinen muutti tyttärensä kanssa asumaan talvella 1915 rakennettuun ”Krapula”-nimiseen taiteilijataloon Hyvinkäälle, mutta tytär vietti suuren osan lapsuudestaan sukulaisten ja tuttavien hoivissa isän ryypätessä, tehdessä maalaustyötään ja matkustellessa. ”Krapula”-ateljeen vieressä oli samana vuonna valmistunut taiteilija Jalmari Ruokokosken ateljeetalo ”Humala”.

Lähde Wikipedia Tyko Sallinen

Avioliitto: 1909-16

Uudenmaan läänin henkikirjat - Henkikirja 1920-1920 (U:387), jakso 37, sivu 32: Hyvinkää; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21141937 / Viitattu 28.6.2020

Kuolema: Tilastollisen päätoimiston tilastoarkisto (KA) - Aakkosellinen luettelo koko maan kuolleista 1955-1955 (K03Ab:487, A-Ö), jakso 592: Salmi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=83597711 / Viitattu 28.6.2020

http://runeberg.org/kuka/1954/0747.html
http://www.blf.fi/artikel.php?id=71
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyko_Sallinen
http://www.laakkoset.org/sukuHaa/Maaninka_2.pdf

Sallinen, T y k o Konstantin, taiteilija. -* Nurmes 14. III. 1879 † 18. IX. 55; vanhemmat räätäli Antti S. ja Johanna Ylin. Puoliso 1) Helmi Lydia Vartiainen 11 † 20; vanhemmat maalari Matti V. ja Ida Maria Muikku; 2) Katarina Tschepurnoff 24-; vanhemmat kauppias Eugen T. ja Johanna Matilda Rautalin. - Kävi 4 l. lys., S. taideyhdistyksen piirustusk. Opintomatka Ranskaan, Saksaan, Italiaan, Amerikkaan ja Skandinaviaan. - Taidemaalari, töitä näytt. 06-. Päätyöt: Saaren Anni, Pekan Hilma, Terhilän talo (Tukholman kansallismus. ), Kauppiaan tyttäret, Hihhulit, Ristiinnaulitseminen (kaikki Ateneumissa), Tanssi, Kinkerit (Tanskan valtion mus. ), Jeesuksen syntyminen (Kordelinin säätiön kok. ), Evakot, Kalastaja (Verkonkutoja), nais- ja omiakuvia. Töitä Malmön, Göteborgin ja Oslon mus., yksit. kok. Amerikassa, Saksassa ja Venäjällä. Professori 49.

Avioliitto: 1909-16