Victor Vilhelm Unhola

Kaksonen / Twin

----------------------------------

Syntynyt: 7.3.1876 Viipuri http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2187850 Viipurin tuomiosrk.

Henkikirjat:

• HK 1894-1900, sivu 76, Viipuri, Viipurin kaupungin henkikirjoittaja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22664816
• Nimemme tähän asti: Viktor Vilhelm Nyqvist — tästä lähin: Unhola /Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Wiipuri, 12.05.1906, nro 55 (3-päiv. painos), s. 4: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/788856?page=4 / Viitattu 25.11.2022
• Suomen Kirjaltajaliitto, Finska Typografförbundet. Yhdistyneitä jäseniä. - Inträdande medlemmar. Helsingin osasto: 3482 Unhola, Viktor Vilhelm. / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Gutenberg : aikakauslehti, 01.08.1908, nro 15-16, s. 1: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/939426?page=1 / Viitattu 25.11.2022
• Tuonen säälimätön wiikatemies tekee uupumatta työtään. Niin kowa on sen käsi, että se katkaisee elämän langan niiltäkin, joilla ihmissilmällä katsottuna toiwoisi olewan wielä monet elämän wuodet edessäpäin. Se leikkaa wiljansa, huolimatta siitä, onko kuolemaan wihitty nuori tai wanha, rikas eli köyhä. Sen tekojen päämäärät owat tuntemattomat ja ihmismieli saa mykistyä silloin, kuin elämän keskeltä temmataan pois henkilö, jolle elämän aawikot wasta owat kauneina awautumassa. Sellaista on elämän kulku; sitä ei määrää ihminen, ei ikä, eikä walta, waan se kaikkein Korkein, jonka kädessä owat elämän ohjat. Kuolema, sinä olet säälimätön, waan sinuin kauuttasi kuitenkin käy tie elämään, kuolema, sinun tiesi owat tutkimattoenat, waan sinun kauttasi kuitenkin kulkee tie sinne, jonne Suuri Luoja on omillensa ihanan asuinsijan walmistanut. Surun wiestiä lewittää lukijoillemme lehtemme tämänpäiwäinen numero. Ylläolewa kuwa esittää sen miehen kaswojen piirteet, joka ankarien tuskien jälseen on muuttanut elämän myrskyistä Manan kaukaisille majoille. Kirjapainomme johtaja Wiktor Wilhelm Unhola on kuollut. Hänen sydämensä lakkasi sykkimästä wiime korstai-aamuna kellon lähetessä kahdeksaa, jolloin kuolon enkeli lewitti suuret siipensä ja wei pois keskeltämme miehen, puolison ja isän, kunnon towerin ja herttaisen ystäwän. Wiktor Unhola oli syntynyt Wiipurissa 7 p:nä maaliskuuta 1876. Jo nuorena poikana hän antautui kirjapainoalalle, toimien Wiipurissa, Helsingissä, Kuopiossa, Sortawalassa ja wiimeksi täällä Sawomlinnassa Sanomalehti- ja Kirjap. O. Y. Sawolaisen kirjapainon johtajana. Lyhhemmän ajan oli hän myöskin konttorialalla ja pari wuotta Wiipuwin työnwäl.-toimiston johtajana. Mlallaan kehittyi Wiktor Unhola erinomaisen etewäksi ja oli ehdottomasti maansa parhaita anmattimiehiä. Hänellä oli hieno maku työssään ja hänen kädestänsä lähtiwät useat sangen aistikkaat piirrokset ja kuwat, jotka osoittiwat hywin pitkälle kehittynyttä taiteilija-sielun ominaisuutta. Siksipä saawuttikin hän työssään kaiken kiitoksen ja moni työnteettäjä warmaan kaiholla muistelee hänen kätensä aikaista herpautumista. Wiktor Unhola ei saanut kauan olia kirjapainomme johtajana. Ainoastaan wähän toista wuotta hänen toimintansa täällä kesti. Mutta silläkin ajalla hän sai jo kyllin tuntea, että työwäki oli hänessä oppinut tuntemaan erittäin hienoluontoisen johtajan, joko ei koskaan vahaa sanaa alaisillensa sanonut ja joka kaikessa koetti katsoa niin isännistön kuin työwäenkin parasta. Sitä suurempi on siis suru, jonka hänen aikainen poismenonsa kaikkialla synnyttää. Paljon sai Wiktor Unhola elämänsä warrella nuoruudestaan huolimatta tuntea ja kokea. Elämän myrskyt pyrkiwät tuon tuostakin hänen eteensä esteitä lewittämään. Waan kaikista huolimatta pääsi hän onnellisesti myrskyjen läpi, kunnes wiimeisinä aikoina ankara sairaus alkoi häntä hätyytellä, kiihtyen lopulta niin, että hänen töyyi muutama wiikko sitten antautua wuoteen omaksi, josta hän ei enää noussuikaan Keuhkopussin tulehdus ja munuaistauti painoiwat wihdoin hänen silmälautansa kiinni ja niin nukkui hän 37 ikäwuodellaan kuoleman pitkään uneen, jättäen jälkeensä sywään suruun ja kaipaukseen puolison, o. s. Kerttula, pikku pojan Teppo Kristianin, äidin, äidinäidin, 2 sisarta ja weljen sekä laajan sukulais- ja tuttawajoukon. Wiktor Unhola on nyt poissa. Hänen maallinen waelluksensa on päättynyt ja elämän työt ja toimet owat hänet rauhaan heittäneet. Nuorena, liian nuorena sai hän työaseensa laskea kädestään ja liian nuorena wei hänet kuolema täältä pois. Waan se on ollut suuren Luojan tahto ja määräys ja sen, minkä ihmissilmä liijankin usein näkee liijan aikaisin tapahtuneeksi, sen on Luojan silmä katsonut jo aikansa täyteen eläneen. Luoja on siis niin tahtonut ja Luojan teot owat wiisauden töitä, joita ihmiset eiwät kykene mittawaakaan laskemaan. Nukkuos rauhassa kunnon ystäwä ijäistä untasi. Siellä korkeuksien waltakumnassa eiwät Sinuun maailman myrskyt ulotu. Kepeät mullat Sinut peittäkööt ja isänmaasi powi Sinulle hiljaisen tyyssijan nuomensa alla antakoon! / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Savolainen, 09.11.1912, nro 126, s. 2: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1289876?page=2 / Viitattu 25.11.2022
• Kuolinilmoitus: Kaiholla ilmoitan, että mieheni kirjapainonjohtaja Viktor Vilhelm Unhola pääsi lepoon ankaran taudin taisteltuaan Savonlinnassa 7 p:nä marraskuuta v. 1912, 37:11ä ikävuodellaan. Surren kaipaamaan jäimme minä, pikku poikamme. äiti, äidinäti,2 sisarta ja veli sekä laaja sukulais- ja tuttavapiiri. Siina Unhola, o. s. Kerttula. Sukulaisille ja tuttaville ilmoitetaan täten, että hautaus tapahtuu torstaina t. k. 14 p:nä klo 3 päivällä Savonlinnan hautausmaalle. Kskto78 Savol.) / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Wiipuri, 09.11.1912, nro 260, s. 1: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1351997?page=1 / Viitattu 25.11.2022
• Nykyään omistaa kirjapainoliikkeen ja sanomalehden Sawonlinnan Kirjapaino Osakeyhtiö, joka sen tänä wuonna osti Sanomalehti- ja Kirjapaino o. y. Sawolaiselta. Kirjapainon johtajana toimi jonkun aikaa sakt. Wiktor Unhola, jonka kuoleman jälkeen fakt. Oskari Räisänen jälleen tuli liikkeen johtajaksi ja on sinä nykyäänkin. / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Savolainen, 02.10.1913, nro 112, s. 4: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1290157?page=4 / Viitattu 25.11.2022