Zacharias Påhlsson Talvitie

Is your surname Talvitie?

Research the Talvitie family

Zacharias Påhlsson Talvitie's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Zacharias Påhlsson Talvitie (Peltoniemi)

Finnish: Sakari Paavonpoika Talvitie (Peltoniemi)
Birthdate:
Birthplace: Peltoniemi, Ilmajoki, Finland
Death: after 1652
Ilmajoki, Finland
Immediate Family:

Son of Paavo Matinpoika Peltoniemi and NN Peltoniemi
Husband of N. N. Vilpuntytär
Father of Juho Sakarinpoika Talvitie and Jacob Sakarinpoika Talvitie
Brother of Yrjö Rinta-Nikkola e. Röyskölä e. Peltoniemi; Jacobus Pauli Peldanus and Hans Påhlsson Välkkilä, Peltoniemi

Occupation: talollinen, lautamies, kestikievarin pitäjä.
Managed by: Private User
Last Updated:

About Zacharias Påhlsson Talvitie

Ilmajoen Talvitien talon isäntä, lautamies, kestikievarin pitäjä.

Jaakko / Jouppi Laurinpoika Talvi merkittiin tilan Talvitie isännäksi Peltoniemenkylässä Ilmajoella ainakin vuodesta 1546 vuoteen 1579. Hänet merkittiin kymmenysveroluetteloissa isäntänä vielä vuosina 1586-1587. Vuonna 1548 Jaakko Laurinpoika Talven talo, ja hänen naapurinsa Jaakko Laurinpojan talo merkittiin yhtenä talona veroluetteloon, isännäksi merkittiin Lauri Laurinpoika. Jaakko Joupinpoika merkittiin tilan isäntänä vuosina 1580-1587. Vuonna 1584 Ilmajoen talvikäräjillä Jaakko Jaakonpoika Talvitiestä tuomittiin menettämään henkensä kerettiläisyydesta. Hän kuitenkin pakeni, ja hänen osuutensa hänen isänsä taloudesta ulosmitattiin. Hänet merkittiin kuitenkin veroluetteloihin vielä vuosina 1585-1587. Agnis-leski isännöi tilaa vuosina 1588-1589. Tuomas Matinpoika merkittiin tilan isännäksi vuosina 1590-1619. Hän sai sakot Ilmajoen talvikäräjillä vuonna 1588. Talosta varustettiin ratsumies vuosina 1591-1595 ja 1598-1612, kolme ratsumiestä vuosina 1612-1613, ja drabantti vuosina 1614-1615. Vuonna 1606 taloon yhdistettiin Matti Tuomaanpojan isännöimä talo (Talvitie II). Talo oli veronmaksukyvytön vuonna 1615. Sakari Paavonpoika merkittiin tilan isännäksi vuosina 1620-1634. Vuonna 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa hänen iäkseen merkittiin 38 vuotta, vuoden 1630 luettelossa 43 vuotta. Hänet oli kirjattu Hannu Martinpojan lipustoon ratsumiehen varustajana jo vuosina 1612-1613. Tilalla merkittiin vävy Kreko Klemetinpoika, ikä vuoden 1630 ruotu- ja väenottoluettelossa 24 vuotta. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634, Ilmajoki 2007, s.48)

Jaakko Laurinpoika oli tilan Talvitie isäntä Ilmajoella vuosina 1546-1587. Hänen kuoltua leski Aune isännöi Talvitien tilaa vuosina 1588-1589. Aunen jälkeen Talvitien tilan isännäksi tuli Tuomas Matinpoika, jonka Jaakko Sarvelan mukaan otaksuttiin tulleen Peltoniemestä. Tuomas Matinpoika oli tilan Talvitie isäntä vuosina 1590-1616. Hänen jälkeensä tilan isännäksi tuli ilmeisesti Tuomaan veljenpoika Sakari Paavonpoika Peltoniemi, joka isännöi tilaa vuosina 1619-1652. (Jaakko Sarvela, Täydennyksiä Niilo Liakan teokseen "Ilmajoen Pitäjä", Ilmajoen kunta, Vaasa 1986. Niilo Liakka, Ilmajoen pitäjä, Helsinki 1934, näköispainos Ilmajoen kunta, Vaasa 1986, s. 82)

Sakari Paavonpoika merkittiin tilan Talvitie isännäksi Peltoniemenkylässä Ilmajoella vuosina 1635-1652. Tila oli kestikievarina ainakin vuosina 1640-1655. Juho Sakarinpoika merkittiin tilan isännäksi vuosina 1653-1660. Hänen vaimonsa Saara Mikontytär Ilkasta merkittiin tilalla vuosina 1674-1675, jolloin Juho merkittiin Jaakko Sakarinpojan veljenä. Veli Jaakko Sakarinpoika merkittiin tilan isäntänä vuosina 1663-1675. Hänen vaimonsa Maria Matintytär merkittiin tilalla vuosina 1674-1675. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675. Ilmajoki 2010, s.76)

Sakari Paavonpoika merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1635-1654 isännäksi Talvitien tilalla Peltoniemenkylässä Ilmajoella vuosina 1635-1652. Hän oli tilan Talvitie isäntä Sakari Paavonpoika Peltoniemi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61363

Vuonna 1647 ilmajokelainen Sakari Paavonpoika Talvitie peri lapualaisilta viljakapan savulta palkaksi siitä, että hän oli lapualaisten puolesta rekentanut sillan Hämeenmetsään. Hän oli aikaisemmin kantanut jo kolme kappaa savulta tekemästään työstä. Kyseessä oli vanha Kyrönkankaan eli Hämeenmetsän kesätie, joka kulki maakunnasta etelään, Kauhajoelta Satakunnan rajalle Kyrön skanssille. Tien kunnossapito kuului koko Pohjanmaan eteläiselle kihlakunnalle. Vuonna 1660 lainlukija Kustaa Gabrielinpoika vapautti lapualaiset tienteosta. Kuusi vuotta myöhemmin kreivin hopmanni Juhana Forsman vaati uudelleen lapualaisia osallistumaan Kyröskankaan tien ylläpitoon. Ilmajoen nimismies Valentin Hannunpoika ja Jaakko Sakarinpoika Talvitie sitoutuivat hoitamaan lapualaisten tieosuuden kolmen taalarin maksusta savulta. (Erkki Lehtinen: Asutuskaudelta Suomen sotaan. Lapuan historia I, Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1963, s.199)