Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Maksima Hilipänpoika Karhunen (c.1887 - 1925)
    Maksimin isä tuli pakolaisena Kontokin Vuokinsalmeen Suomen Kuusamosta. Vuokinsalmi 1. Karhunen Maksima Vus.K. Lapset: Siitari, Triihpo, Onissima, Vasselei, Anni ja Lukki. Siitarin Isä oli, Domna...
  • Greta Sofia Edström (1883 - 1967)
    She was born to a lutheran Finnish family living in the Pummanki fishing village on the Murmansk coast. They were officially residing at Kuusamo parish, Lapland, Finland and subsequently listed at Pets...

Kandalaksha (Russia) locality project

Genealogy project for Kandalaksha and the neighbouring areas.

In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".

Kandalaksha town district projects

Locality projects for the near region

Olonets Karelia: Ostretshino Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok

Finnmark: Alta I Berlevåg I Båtsfjord I Gamvik I Hammerfest I Hasvik I Karasjok I Kautokeino I Kvalsund I Lebesby I Loppa I Måsøy I Nesseby I Nordkapp I Nord-Varanger I Polmak I Porsanger I Sør-Varanger I Sørøysund I Talvik I Tana I Vadsø I Vardø Kola Peninsula: Alakurtti I Apatity I Gadzhiyevo I Kandalaksha I Kildinstroy I Kirovsk I Kola I Kovdor I Lovozero I Mezhdurechye I Molochny I Monchegorsk I Murmansk I Murmashi I Notozero I Olenegorsk I Ostrovnoy I Polyarny I Polyarnye Zori I Pushnoy I Severomorsk I Snezhnogorsk I Teriberka I Tumanny I Tuloma I Umba I Ura-Guba I Varzuga I Vidyayevo I Verkhnetulomsky I Zaozyorsk I Zarechensk I Zelenoborsky Lapland: Alatornio I Enontekiö I Inari I Karunki I Kemi I Kemijärvi I Kemi rural municipality I Kittilä I Kolari I Muonio I Pelkosenniemi I Pello I Posio I Ranua I Rovaniemi I Salla I Savukoski I Simo I Sodankylä I Tervola I Tornio I Turtola I Utsjoki I Ylitornio I Norrbotten: Arjeplog I Arvidsjaur I Boden I Edefors I Gällivare I Haparanda I Hietaniemi I Hortlax I Jokkmokk I Jukkasjärvi I Junosuando I Karesuando I Karl Gustav-Karungi I Kiruna I Korpilombolo I Luleå town I Nederkalix I Nederluleå I Nedertorneå I Norrfjärden I Pajala I Piteå town I Piteå rural municipality I Råneå I Tärendö I Töre I Älvsbyn I Överkalix I Överluleå I Övertorneå I Pechenga: Korzunovo I Nikel I Pechenga I Songelsk I Zapolyarny Troms: Andørja I Astafjord I Balsfjord I Bardu I Berg I Bjarkøy I Dyrøy I Gratangen I Harstad I Helgøy I Hillesøy I Ibestad I Karlsøy I Kvæfjord I Kvænangen I Kåfjord I Lavangen I Lenvik I Lyngen I Malangen I Målselv I Nordreisa I Salangen I Sandtorg I Skjervøy I Skånland I Storfjord I Sørreisa I Torsken I Tranøy I Tromsø I Tromsøysund I Trondenes I Ullsfjorden I Øverbygd

Larger entity

Finland and Karelia Project

Introduction to Kandalaksha

Kantalahden paikkakuntaprojekti

Kantalahden ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Kantalahden osalta kaupunginosaprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Kantalahden kaupunginosaprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Finnmark: Alattio I Etelä-Varanki I Gamvik I Hammerfest I Hasviika I Kaarasjoki I Kappa I Koutokeino I Lappea I Lebespyy I Moseija I Paattivuono I Pohjois-Varanki I Porsanki I Pulmanki I Päärlyvooki I Sørøysund I Talmulahti I Teno I Uuniemi I Valasnuora I Vesisaari I Vuoreija Kuolan niemimaa: Alakurtti I Apatiitti I Gadžijevo I Hiipinä I Kantalahti I Kildinstroi I Koutero I Kuola I Luujärvi I Mežduretšje I Molotšnyi I Montšegorsk I Murmansk I Murmaši I Nuorttijärvi I Olenegorsk I Ostrovnoi I Poljarnyi I Poljarnyje Zori I Pušnoi I Severomorsk I Snežnogorsk I Tumannyi I Turjanperä I Tuuloma I Umpi I Uura I Varzuga I Vidjajevo I Ylä-Tuuloma I Zaozjorsk I Zaretšensk I Zelenoborski Lappi: Alatornio I Enontekiö I Inari I Karunki I Kemi I Kemijärvi I Kemin maaseurakunta I Kittilä I Kolari I Muonio I Pelkosenniemi I Pello I Posio I Ranua I Rovaniemi I Salla I Savukoski I Simo I Sodankylä I Tervola I Tornio I Turtola I Utsjoki I Ylitornio I Norrbotten: Alakainuu I Alaluulaja I Alatornio I Arjeplog I Arvidsjaur I Boden I Edefors I Haaparanta I Hietaniemi I Hurttalahti I Jokimukka I Jukkasjärvi I Junosuvanto I Jällivaara I Kaaresuvanto I Karl Gustav-Karunki I Kiiruna I Korpilompolo I Luulajan kaupunki I Norrfjärden I Pajala I Piitimen kaupunki I Piitimen maalaiskunta I Rauna I Täräntö I Töre I Ylikainuu I Yliluulaja I Ylitornio I Älvsbyn I Petsamo: Korzunovo I Nikkeli I Petsamo I Suonikylä I Zapoljarnyi Tromssa: Andørja I Astafjord I Berg I Bjarkøy I Dyrøy I Gratangen I Harstad I Helgøy I Hillesøy I Ibestad I Kaivuono I Kalsa I Kierua I Kvæfjord I Lavangen I Lenvik I Malankivuono I Moskivuono I Målselv I Naavuono I Omasvuono I Paatsivuono I Perttula I Raisi I Raisivuono I Salangen I Sandtorg I Skånland I Torsken I Tranøy I Tromssa I Tromsøysund I Trondenes I Yykeä I Øverbygd

Suuremmat kokonaisuudet

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Kantalahteen

Kantalahti eli Kannanlahti (ven. Кандала́кша, Kandalakša) on kaupunki, kaupunkikunta ja Kantalahden piirin hallinnollinen keskus Murmanskin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Vienanmeren Kantalahteen laskevan Nivajoen suussa 276 kilometriä Murmanskista etelään. Kaupungissa on 36 100 ja kunnassa 39 300 asukasta (vuonna 2012).

Maantiede ja ilmasto

Kantalahden kaupunkikunnan pinta-ala on 3371,72 neliökilometriä. Se rajoittuu luoteessa Kouteron piiriin, koillisessa Apatiitin ja Poljarnyje Zorin kaupunkipiirikuntiin, idässä Turjan piirin Umban kuntaan, etelässä Kantalahden piirin Zelenoborskin ja Zaretšenskin sekä lännessä Alakurtin kuntiin. Pinta-alasta 75,4 % on metsää ja 9,5 % teollisuusaluetta.

Kunnan alueella virtaavat Niva, Luptše-Savino, Kolvitsa ja Nižnjaja Luvenga -joet. Järviä ovat Luptše, Pinozero ja Kolvitsanjärvi (ven. Kolvitskoje). Vienanmeren Kantalahden pohjoisosassa sijaitsevat saaret kuuluvat vuonna 1932 perustettuun Kantalahden luonnonpuistoon.

Seutu sijaitsee manner- ja meri-ilmaston rajalla. Kesä on lyhyt ja viileä ja talvi pitkä. Helmikuun keskilämpötila on –12,1 ºC ja heinäkuun +14,8 ºC. Vuotuinen sademäärä on 489 millimetriä.[8] Yötön yö kestää kuukauden ja kaamos noin kymmenen päivää.

Asutus

Kantalahden kaupunki koostuu neljästä osasta, joiden nimet ovat Tsentralnyi, Železnodorožnyi, Niva-3 ja Lesozavod. Kaupunkikuntaan kuuluvat lisäksi Beloje Moren ja Nivskin taajamat, Kolvitsan ja Luvengan kylät sekä Pinozeron, Prolivyn ja Rutšjin rautatieasemat. Fedosejevkan kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.

Kaupunkiväestön osuus kunnan asukkaista on 92,0 % (vuonna 2012). Väkiluku vähenee työttömyyden aiheuttaman poismuuton seurauksena.

Historia

Arkeologiset löydöt ja kivistä ladotut jatulintarhat todistavat kivikauden asutuksesta. Keskiaikaiset asiakirjat kertovat seudulla asuneista saamelaisista. Kantalahden kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1526. Se oli huomattava kalastuksen, metsästyksen ja kaupankäynnin keskus, jonne rakennettiin kirkko. Vuonna 1553 perustettiin Kantalahden luostari, joka teki lähetystyötä saamelaisten keskuudessa. Seudun metsästysmaat, kala-apajat ja suolankeittämöt omistanut luostari toimitti vuosittain Venäjälle yli 10 000 puutaa suolaa sekä lisäksi lohta, turskaa ja myöhemmin silliä. Luostari lakkautettiin vuonna 1742. Vuonna 1782 Kantalahden kylässä oli noin 300 asukasta. Vuonna 1796 se liitettiin Kemin kihlakuntaan.

Karjalaisasutuksen reunalla sijainneessa Kantalahdessa asui venäläisten lisäksi myös karjalaisia. 1500-luvun puolivälissä paikkakunnalla käynyt hollantilainen Simon van Salingen kertoo tavanneensa siellä Fjodor Tšudinov -nimisen miehen, joka oli kirjoittanut Karjalan ja Lapin historian sekä kääntänyt karjalaksi Uskontunnustuksen, Isä meidän -rukouksen ja osia Raamatusta. Vuonna 1907 Kantalahden yhteensä 586 asukkaasta 121 oli karjalaisia[22]. 1800-luvun lopussa perustettu Kolvitsan kylä oli lähes kokonaan karjalainen.

Historiansa aikana Kantalahti on joutunut useita kertoja maahantunkeutujien hyökkäysten kohteeksi. Ruotsalaiset ryöstivät ja polttivat Kantalahden vuonna 1590, liettualainen kasakkajoukko hävitti kylän vuonna 1613 ja englantilaiset polttivat sen vuonna 1855. Venäjän kansalaissodan aikana suomalaisten punakaartilaisten ja karjalaisten muodostamat joukot pysäyttivät suomalaisten hyökkäyksen kohti Kantalahtea keväällä 1918. Myöhemmin seutua pitivät hallussaan englantilaiset ja amerikkalaiset joukot.

Muurmannin radan rakentaminen vuosina 1915–1916 toi seudulle paljon uusia asukkaita. Vuonna 1920 Kantalahti liitettiin Karjalan työkansan kommuuniin, josta myöhemmin muodostettiin Karjalan ASNT. Vuonna 1927 kylästä tuli entiset Kantalahden, Koudan ja Knäsön volostit käsittäneen hallintopiirin keskus. Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan Kantalahden piirissä oli 10 200 asukasta, joista 1 400 oli karjalaisia.

1920–1930-luvuilla Kantalahdesta kehittyi huomattava kalastustaajama. Sen satamaa laajennettiin ja Nivajoelle rakennettiin vuosina 1930–1934 Kuolan niemimaan ensimmäinen vesivoimala. Kantalahti sai kaupunginoikeudet huhtikuussa 1938. Saman vuoden toukokuussa Kantalahden piiri siirrettiin Karjalan ASNT:n yhteydestä osaksi Murmanskin aluetta.

Vuosina 1940–1941 paikkakunnalla toimi NKVD:n vankileiri, jonka 14 000 vankia rakensivat muun muassa Kantalahden alumiinitehdasta. Toisen maailmansodan aikana kaupunki oli tärkeä neuvostoarmeijan huoltokeskus. Sodan jälkeen sinne rakennettiin alumiinitehtaan lisäksi konepajateollisuutta, kalasäilyketehdas ja metsäkombinaatti. Vuonna 1954 muodostettu Nivajoen vesivoimalaitosten ketju valmistui 1960-luvun alussa.

Kantalahden piiri lakkautettiin vuonna 1948, mutta perustettiin uudelleen vuonna 1951. Vuonna 1955 siihen liitettiin Karjalais-suomalaisen SNT:n Kiestingin piiriin kuulunut Alakurtin kyläneuvosto. Vuonna 1959 Kantalahdesta tuli Murmanskin aluehallinnon alainen kaupunki ja piirin paikallisneuvostot siirrettiin kaupunkineuvoston alaisuuteen. Vuodesta 1997 lähtien piirin kaikki asutuskeskukset kuuluivat Kantalahden kaupunkiin. Nykyinen kaupunkikunta on muodostettu vuonna 2004.

Liikenne, talous ja palvelut

Kantalahden talous perustuu teollisuuteen sekä rautatie- ja meriliikenteeseen. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat värimetallurgia ja sähköntuotanto.

Kaupungin kautta kulkee Pietarin ja Murmanskin välinen rautatie. Kantalahden asema on rautatiepiirin keskus. Lännessä kaupungin ohittaa Pietarin ja Murmanskin välinen M18-valtatie. Kantalahdesta on linja-autoyhteydet Montšegorskiin, Zaretšenskiin, Umbaan, Zelenoborskiin, Alakurttiin, Kouteroon, Murmanskiin ja Suomen Kemijärvelle. Myös kunnan sisällä on linja-autoliikennettä.

Kantalahden merisatamasta viedään rautamalmia, apatiittia ja nefeliiniä Belomorskiin. Lisäksi sieltä kuljetetaan rahtia Koillisväylää pitkin Dudinkaan ja Tiksiin sekä ulkomaille. Beloje Morjen rautatieaseman lähellä sijaitsevan, rahtimäärältään Vienanmeren suurimpiin kuuluvan Vitinon sataman kautta kulkee öljyä, öljytuotteita ja kaasukondensaattia. Vuonna 2011 Kantalahden sataman kautta kuljetettiin yhteensä 0,9 miljoonaa tonnia ja Vitinon satamasta 4,2 miljoonaa tonnia rahtia. Tärkeimmät teollisuusyritykset ovat Rusal-konserniin kuuluva Kantalahden alumiinitehdas, TGK-1 -energiayhtiön omistamat Nivajoen vesivoimalat, Hlebopjok-yhtiön leipomo sekä kalastusalusten laitteita ja rautatiekalustoa valmistava Kantalahden konepaja.

Kantalahdessa toimii useita keskikouluja, sisäoppilaitos, lasten harrastuskeskus, musiikki- ja taidekoulut sekä ammattikoulu. Terveyspalveluihin kuuluvat piirin keskussairaala ja rautatiesairaala poliklinikkoineen. Kulttuurilaitoksia ovat kirjastot, kulttuurikeskus Niva, Metallurgin kulttuuritalo, elokuvateatteri, historiallinen museo ja Kantalahden luonnonpuiston museo. Kaupungissa on vuonna 1967 rakennettu urheilupalatsi stadioneineen ja jääkiekkokaukaloineen, Lokomotivin stadioni sekä kaksi lasten urheilukoulua. Paikallislehtinä ilmestyvät Den goroda, Vesti Kandalakši ja Niva. Radioasema Jevropa pljusilla ja kahdella TV-kanavalla on paikallisohjelmia.

Matkailu ja nähtävyydet

Pinnanmuodostukseltaan ja maisemiltaan vaihteleva, runsasjokinen ja -järvinen Kantalahden piiri on suosittu matkailukohde, joka houkuttelee erityisesti patikoijia, melojia ja hiihtäjiä. Hiihtokausi on parhaimmillaan maalis-huhtikuussa ja paras aika vaelluksille ja melontaretkille on heinäkuusta syyskuun alkuun.

Kaupungin nähtävyyksiä ovat sen itäpuolella Vienanmeren rannalla sijaitseva jatulintarha (noin 2000 eaa.), Kolvitsan vesiputoukset sekä kaksi museota. Kantalahdessa on vuosien 1918–1920 intervention, toisen maailmansodan aikana menehtyneiden rautatieläisten ja Neuvostoliiton sankarin Aleksandr Spekovin muistomerkit. Krestovajamäellä on laskettelurinne. Seudun rakennusmuistomerkeistä merkittävin on 1700-luvun alussa rakennettu Koudan puinen Pyhän Nikolauksen kirkko kellotapuleineen.

Kantalahdessa toimii 150-paikkainen hotelli Belomorje, 69-paikkainen hotelli Spolohi, hotelli ja parantola Metallurg sekä kaksi lomakylää. Kaupungissa on runsaasti ravintolapalveluja.

[https://fi.wikipedia.org/wiki/Kantalahti_(kaupunki) Wikipedia: Kantalahti]

Проект местности г. Кандалакша (Россия)

Генеалогический проект г. Кандалакша и его окрестностей.

В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице проекта Финляндия и Карелия.

Проекты квартала г. Кандалакша

Местные проекты близлежащих регионов

Хаттуваара Хухус Илая Каконахо Кивилахти Коверо Куолисмаа Кууксенваара Лиусваара Лутиккаваара Мауккула Мекриярви Меласелькя Мёхкё Наарва Онтронваара Остронсаари Путкела Сонкая Тюрянсаари Вуоттониеми

Местные проекты близлежащих регионов

Олонецкая Карелия Остречино I Олонец I Данилово I Ялгуба I Медвежьегорск I Кимасозеро I Кондопога I Коткозеро I Ладва I Линдозеро I Лодейное Поле I Мунозеро I Мегрега I Мяндусельга I Мятусово I Паданы I Петрозаводск I Петровский Ям I Поросозеро I Повенец I Пудожи I Святозеро I Реболы I Рыпушкалицы I Римское I Ругозеро I Шёлтозеро I Шуньга I Шуя I Великая Губа I Сямозеро I Тивдия I Толвуя I Туломозeро I Важины I Вешкелица I Ведлозеро I Видлица I Вохтозеро I Южная Карелия (область Финляндии): Иматра I Йоутсено I Кесялахти I Лаппеэ I Лаппеэнранта I Лауритсала I Леми I Луумяки I Нуйямаа I Париккала I Раутъярви I Руоколахти I Саари I Савитайпале I Симпеле I Тайпалсаари I Уукуниеми I Юлямаа I Карельский перешеек: Антреа I Хейнйоки I Йоханнес I Яаски I Каннельярви I Каукола I Кирву I Кивеннапа I Койвисто I Куолемаярви I Город Кякисалми I Кякисалми сельский муниципалитет I Лавансаари I Метсяпиртти I Муолаа I Рауту I Ряйсяля I Саккола I Сескар I Сяккиярви I Терийоки I Уусикиркко I Вахвиала I Валкярви I Город Выборг I Выборг сельский муниципалитет I Вуоксела I Ладожская Карелия: Харлу I Хийтола I Импилахти I Яккима I Корписелькя I Куркиёки I Лумиваара I Пялкярви I Рускеала I Салми I Соанлахти I Город Сортавала I Сортавала сельский муниципалитет I Суйстамо I Суоярви I Северная Карелия (область Финляндии): Эно I Иломантси I Йоэнсуу I Юука I Кийхтелюсваара I Китеэ I Контиолахти I Куусярви-Оутокумпу I Лиекса I Липери I Нурмес I Пиелисенсуу I Пиелисярви I Полвиярви I Пюхяселькя I Ряаккюля I Тохмаярви I Тууповаара I Валтимо I Вяртсиля I Тихвинская Карелия: Климово I Тверская Карелия: Лихославль I Максатиха I Рамешки I Спирово I Торжок I Тверь I Валдайская Карелия: Ивантеево I Едрово I Беломорская Карелия: Юшкозеро I Кандалакша I Кемь I Кереть I Кестеньга I Кондокка I Ковда I Колежма I Лапино I Нюхча I Оланга I Панозеро I Тихтозеро I Поньгома I Сорока I Шуерецкое I Шуезеро I Тунгуда I Ухта I Подужемье I Вычетайбола I Маслозеро I Вокнаволок

Финнмарк: Алта I Берлевог I Ботсфьорд I Гамвик I Хаммерфест I Хасвик I Карасйок I Кёутукейну I Квалсунн I Лебесбю I Лоппа I Мосёй I Нессебю I Нордкап I Норд-Варангер I Полмак I Порсангер I Сёр-Варангер I Сёрёйсунн I Талвик I Тана I Вадсё I Вардё Кольский полуостров: Алакуртти I Апатиты I Гаджиево I Кандалакша I Кильдинстрой I Кировск I Кола I Ковдор I Ловозеро I Междуречье I Молочный I Мончегорск I Мурманск I Мурмаши I Нотозеро I Оленегорск I Островной I Полярный I Полярные Зори I Пушной I Североморск I Снежногорск I Териберка I Туманный I Тулома I Умба I Ура-Губа I Варзуга I Видяево I Верхнетуломский I Заозёрск I Зареченск I Зеленоборский Лапландия: Алаторнио I Энонтекиё I Инари I Карунки I Кеми I Кемиярви I Кеми сельский муниципалитет I Киттиля I Колари I Муонио I Пелкосенниеми I Пелло I Посио I Рануа I Рованиеми I Салла I Савукоски I Симо I Соданкюля I Тервола I Торнио I Туртола I Утсйоки I Юлиторнио I Норрботтен: Арьеплуг I Арвидсъяур I Буден I Эдефорс I Елливаре I Хапаранда I Хиетаниеми I Хуртлакс I Йокмокк I Юккасъярви I Юносуандо I Каресуандо I Карл Густав-Карунги I Кируна I Корпиломболо I город Лулео I Недеркаликс I Недерлулео I Недерторнео I Норрфярлен I Паяла I город Питео I Питео сельский муниципалитет I Ронео I Тярендё I Тёре I Эльвсбюн I Ёверкаликс I Ёверлулео I Ёверторнео I Печенга: Корзуново I Никель I Печенга I Сонгелск I Заполярный Тромс: Андёрья I Астафьорд I Балсфьорд I Барду I Берг I Бьяркёй I Дюрёй I Гратанген I Харстад I Хельгёй I Хиллесёй I Ибестад I Карлсёй I Квефьорд I Квенанген I Кофьорд I Лаванген I Ленвик I Люнген I Маланген I Молсэльв I Нуррейса I Саланген I Саннторг I Шервёй I Сконланн I Стурфьорд I Сёррейса I Торскен I Транёй I Тромсё I Тромсёйсунн I Тронденес I Улсфьорд I Ёвербюгд

Более крупный объект

Проект Финляндия и Карелия

Введение в г. Кандалакша

Кандала́кша (карел. Kandalakši, Kannanlakši, Kandalahti, фин. Kantalahti, колтта-саамск. Käddluhtt, древнеисл. Handvik) — город (с 1938) на юго-западе Мурманской области России. Административный центр Кандалакшского района и городского поселения Кандалакша.

Население — 32 034 чел. (2017).

География

Город расположен на побережье Кандалакшского залива Белого моря, в устье реки Нива, в 200 км к югу от Мурманска, окружён территорией Зашейковского лесничества.

Ближайшие населённые пункты: Белое море (10 км), Лувеньга (14 км) и Нивский (16 км). В состав города входят отдалённые районы Нива-3, Лупче-Савино и Лесозавод № 6.

В окрестностях Кандалакши — Кандалакшский заповедник (место охраны гнездовых колоний морских птиц островов Белого и Баренцева морей).

Включён в перечень населенных пунктов Мурманской области, подверженных угрозе лесных пожаров.

История

История Кандалакши восходит к XVI, а возможно, как утверждают некоторые историки — к XI или даже IX веку.

В 1478 году Кольский Север как часть Новгородской земли вошёл в состав Московского государства. Впервые Кандалакша упоминается в документах, датированных 1517 годом.

В 1526 году на правобережной стороне поселения трудами Феодорита Кольского была построена церковь Рождества Иоанна Предтечи, в которой приняли христианство первые саамы, жившие близ Кандалакши. Позднее — в 1548 при церкви был основан Кандалакшский (Кокуев) мужской монастырь. В 1554 году царь Иван Грозный дал монастырю жалованную грамоту на окрестные угодья.

Кандалакша, как и другие русские волости Кольского полуострова, располагавшиеся на Терском берегу и на западе полуострова, находилась под управлением наместника Двинской земли, направлявшего сюда двинян, бравших у государства на откуп взимание податей с поморского населения («десятая рыба») и осуществлявших судопроизводство по мелким правонарушениям. Откупа давали двинянам большие возможности для злоупотреблений. В 1568 году Кандалакша и несколько других селений Кольского полуострова пострадали от погрома («Басаргин правёж») Поморья опричными отрядами Басарги Леонтьева, спровоцированного двинскими откупщиками.

Кандалакша на гравюре Н. Н. Каразина В 1570 году во время этих печально известных событий монастырь закончил своё существование. «А запустели те варницы и места дворовые Порьегубские от лета 7078, от лихого поветрия (эпидемии) и от голоду и от Басаргина правёжу».

В ночь 23 мая 1589 года шведские войска практически уничтожили селение. Монастырь и крестьянские дворы были разграблены и сожжены. Оставшиеся в живых отстроили монастырь, но уже в 1591 году шведские и финские отряды снова вторглись в поморские края. 23 мая 1598 года они напали на Кандалакшу и разграбили монастырь

  • 1724 — упразднён Кандалакшский монастырь.
  • С 1785 года — в составе Кандалакшской волости Кемского уезда Олонецкого наместничества.
  • С 1796 года — в составе Архангельской губернии.
  • 1855 г. 6 июня — во время Крымской войны англичане напали на Кандалакшу. Жители отбили нападение врага.
  • 1915 г. — начало строительства пристани в Кандалакше
  • 1916 г. 3 ноября — произведена стыковка пути карельской части дороги с кандалакшской частью Мурманской железной дороги.

Годы СССР

  • 1920 г. — Кандалакша включена в состав Карельской трудовой коммуны.
  • 1927 г. — образован Кандалакшский район в составе Автономной Карельской ССР с центром в селе Кандалакша.
  • 1930 г. — начало строительства Нива ГЭС-2 — первой гидроэлектростанции на Кольском полуострове.
  • 1931 10 февраля — вышел первый номер газеты «Кандалакшский коммунист»
  • 1931 г. — начало строительства механического завода
  • 1934 г. 30 июня — Нива-ГЭС дала промышленный ток.
  • 1935 г. 7 ноября — вступила в эксплуатацию первая очередь электрификации участка железной дороги Кандалакша-Апатиты.
  • 1935 г. — образовано Кандалакшское электровозное депо. Пробный пуск первого электровоза провёл машинист Мурманского депо Г. Г. Ионас.
  • 1936 г. — создано Кандалакшское вагонное депо.
  • 1938 г. 20 апреля — рабочий посёлок Кандалакша преобразован в город.
  • 1938 г. 28 мая — Кандалакша и район выведены из состава Карельской АССР и вошли в состав Мурманской области.
  • 1938 г. — вступил в эксплуатацию первый капитальный причал в порту.
  • 1939 г. 2 июня — начало строительства Кандалакшского алюминиевого завода.
  • 1941 г. июль — в связи с началом Великой Отечественной войны в Кандалакше созданы истребительный батальон под командованием капитана Крячко и полк народного ополчения под командованием И. М. Уверова
  • 1942—1944 г. — жители Кандалакшского района вместе с частями Советской Армии остановили и разгромили в годы Великой Отечественной войны немецко-фашистских захватчиков на кандалакшском направлении.
  • 1948 г. август — образовано строительно-монтажное управление «Кандалакшстрой».

Советская эмблема Кандалакши

  • 1950 г. — вышла на полную мощность Нива ГЭС-3.
  • 1951 г. 28 января — получен первый алюминий на Кандалакшском алюминиевом заводе.
  • 1952 г. декабрь — промышленный ток дала Нива ГЭС-1.
  • 1953 г. — создан каскад Нивских ГЭС.
  • 1956 г. 12 ноября — основан трест «Кандалакштрансстрой».
  • 1971 г. 6 июня — открыт музей истории города.
  • 1971 г. — Кандалакшским городским советом утверждён герб города.
  • 1974 г. — основано предприятие централизованного теплоснабжения «Кандалакшские теплосети».
  • 1984 г. — за подвиги жителей города, рабочих железной дороги и порта в годы Великой Отечественной войны город Кандалакша награждён орденом Отечественной войны I степени.

Россия

В 2008 году был утверждён новый герб города и флаг город.

Wikipedia: Кандалакша