Asikkalassa sijaitsevat Vesivehmaan ja Muikkulan kylät kuuluivat ennen vuotta 1848 Hollolan seurakuntaan, mutta olivat jo silloinkin osa Asikkalan hallintopitäjää, joten lisättäessä vesivehmaalaisia ja muikkulalaisia henkilöitä profiileihin kunnaksi tulisi merkitä Asikkala eikä Hollola. Lähdeviitteistä sitten ilmenee, että henkilöt löytyvät Hollolan kirkonkirjoista ennen vuotta 1848.

Tervetuloa yhteistyökumppaniksi!

Asikkala, Vesivehmaa, Muikkula kylät -projektiin ! (Toiminnot > Liity projektiin)

Kun lisäät kylässä asuneen henkilön profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot ovat oikeassa kohdassa, mikä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua (ks. ohje: paikkatiedon tallennus profiiliin).

Suositeltavaa on, että lisäät profiiliin myös lähdetietoja, kts. ohje

Projektin yhteistyökumppanina voit myös täydentää projektisivun kuvausta > Muokkaa. Projekti on aloitettu 6.8.2018, vielä puuttuvat perustasonkin tiedot kylistä, taloista, lähde- ja muusta tausta-aineistosta. Niistä on hyötyä jatkossa kaikille kylien historiaa ja henkilöitä tarkasteleville.

---------------------------------------------------------------------

Vesivehmaa / Vesivehmas / Vehmaa kylä

Vesivehmaa on yksi Asikkalan kylistä Päijät-Hämeessä. Etäisyys Vääksyyn on noin 10 km, Lahteen vajaat 20 km ja Heinolaan noin 30 km.

Vesivehmaa on Asikkalan toiseksi suurin osa heti keskustaajama Vääksyn jälkeen. Sen väkiluku on yli 700.

Vesivehmaan kylän historiasta on kirjoitettu kaksiosainen kirjasarja Vesivehmaan seudun kylien historia I ja II.

Museovirasto on määritellyt Toisen Salpausselän eteläpuoliseen viljelyvyöhykkeeseen sijoittuneen Vesivehmaan kylän valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Vesivehmaa tunnetaan populaarikulttuurissa Usko Kempin sanoittamasta ja Yrjö Saarnion säveltämästä Vesivehmaan jenkasta. Vesivehmaalla sijaitsee myös Jenkkapirtti, vuonna 1969 avattu kesätanssilava, jossa on paljon eloa kesäisin. Lahti-Vesivehmaan lentokenttä sijaitsee Vesivehmaalla ja kentällä toimii Päijät-Hämeen ilmailumuseo.

Talot ja torpat

Vesivehmaa 1: Aapeli
* Simo Iivarinpoika Aapeli & * Lastikka
* Söyrinki Simonpoika Aapeli & * Marketta (1. vaimo) & * Beata (2. vaimo)
* Kalle Söyringinpoika Aapeli & * Sohvi
* Topias Kallenpoika Aapeli (1701-1774) & * Kristiina Matintytär (1704-1789)
* Heikki Topiaksenpoika Aapeli (1746-1792) & * Katariina Tuomaantytär (1751-1834)
* Aatami Heikinpoika Aapeli (1778-1853) & * Eeva Matintytär (1795-1868)
Vesivehmaa 2: Karosela
Vesivehmaa 3: Viikilä
* Kaarlo Kustaa Thurén (1825-1882)
* Karl Maurits Metsäkangas (1870-1948) & * Aurora Metsäkangas (o.s. Iso-Pietilä) (1872-1918)
Vesivehmaa 4: Pietilä/Söyrilä
* Aatami/Adam Söyrilä (1740-1779) & * Maria Matintytär (n. 1741-1817)
* Yrjö Söyrilä (1772-1838) & * Helena Tuomaantytär (1773-1858)
* Antti Pietilä (1794-1892) & * Anna Juhontytär (1797-1864)
* Taavetti Iso-Pietilä (1832-1917) & * Ulriika Antintytär (1830-1912)
* Juho Vihtori Iso-Pietilä (1870-1941) & * Adolfiina Erikintytär (1872-1944)
Vesivehmaa 5: Sihvola
* Juho Sihvola (1694-1766)
* Sipi Sihvola (1724-1784) & * Anna Aatamintytär (1729-1778)
* Matti Sihvola (1757-1824) & * Valpuri Olavintytär (1759-1833)
Vähälä
* Juho Fredrik Vähälä (1821-1889)
Vesivehmaa 6: Kopposela
Vesivehmaa 7: Tullimies
Vesivehmaa 8: Mierola
* Kalle Kustaa Helminen (1853-1934) & * Wilhelmiina Helminen (o.s. Perhe) (1854-1930)
Vesivehmaa 9: Eskola
Takapolvi
* Antti Kustaa (Arvela) (1830-1898) & * Sere Päärilä (Jaakkola) (1851-1926)
* Antti Kustaa Laitinen (1875-1953) & * Matilda Laitinen (o.s. Helminen) (1882-1960)
* Paavo Laitinen (1918-1993)
Vesivehmaa 10: Heikkilä
Vesivehmaa 11: Arvela
Vesivehmaa 12: Aakala
* Yrjö Aakala (1740-1808)
* Adam Aakala (1771-1835) & * Katariina Sipintytär (o.s. Sihvola)
Vesivehmaa 13: Vostila
Vesivehmaa 14: Helkala
* Juho Laurinpoika Helkala (n. 1708-1774) & * Valpuri Yrjöntytär (1704-1773)
* Antti Juhonpoika Helkala (1767-1839) & * Liisa Aatamintytär (o.s. Söyrilä) (1768-1836)
Vesivehmaa 15: Ruukala
Vesivehmaa 16: Päärilä
Vesivehmaa 17: Yrjölä/Vähälä
* Antti Tuomaanpoika Vähälä (n. 1690-1745)
* Tuomas Antinpoika Vähälä (n. 1719-1786) & * Maria Kallentytär (1720-1806)
* Tuomas Tuomaanpoika Vähälä (1753-1832) & * Hebla Erkintytär (1751-1826)
Vesivehmaa: Käsityöläisiä

------------------------------------------------------

Muikkula kylä

... yleistä tietoa kylästä, historiasta...

Talot ja torpat

Muikkula 1: Vasikka/Seppälä
* Vilppu Vasikka (n. 1595- )
* Mauri Vasikka (n. 1615- )
* Heikki Vasikka (n. 1640- ) isäntänä 1666-94
* Jaakko Vasikka (n. 1670-) isäntänä 1697-n. 1713
* Mikko Vasikka (n. 1702-1777) & * Leena Pertuntytär (n. 1704-1762)
* Juho Vasikka (n. 1736-1811) & * Valpuri Sipintytär (1736-1793)
Muikkula 2: Upola
Muikkula 3: Komppula
* Juho Heikinpoika Komppula (1700-1760) & * Kaisa Vilpuntytär, (1698-1761)
* Kustaa Juhonpoika Komppula (1739-1795) & * Maria Yrjöntytär (1751-1821)
* Israel Kustaanpoika Komppula (1772-1846) & * Maria Eliseuksentytär (1777-1860)
* Juho Israelinpoika Komppula (1803-1856) & * Anna Kaisa Kustaantytär (1802-1854)
Niemelä
* Erik Johan Niemelä (1827-1876) & * Eeva Adamintytär Niemelä o.s. Markkola (1831-1904)
* Robert Niemelä (1853-1944) & * Olga Niemelä o.s. Piekkola (1868-1950)
* Hjalmar Niemelä (1898-1960) & * Hilma Niemelä o.s. Kaarela (1904-1973)
Muikkula 4: Anttila
* Yrjö Anttila (1694-1774) & * Valpuri Yrjöntytär o.s. Anttila (-1763)
Ilola
* Mikko Ilola (1739-1818) & * Maria Yrjöntytär (1739-1803)
* Gabriel Ilola (1766-1823) & (2. vmo) * Helena Heikintytär (1773-1826)
* Malakias Ilola (1796-1868) & * Katariina Matintytär (1794-1850)
* Matti Ilola (1818-1897) & (1. vmo) * Heta Kristiina Malakiaantytär (1825-1860)
* Juho Ilola (1855-1920)
Muikkula 5: Markkola
Iso-Markkola
Vähä-Markkola
* Juho Vähä-Markkola (1770-1836) & * Valpuri Antintytär o.s. Anttila (1770-1838)
Muikkula: Käsityöläisiä

------------------------------------------------------

Lähteitä, kirjallisuusviitteitä ym.

• Mäkelä-Alitalo, Anneli: Vesivehmaan seudun kylien historia I, Gummerus 2005.
• Husar, Reijo: Vesivehmaan seudun kylien historia II, Gummerus 2005.