Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Project Tags

Top Surnames

view all

Profiles

  • Diedrich Fredriksson Blom (b. - 1692)
    Kauppias ja raatimies Nevanlinnassa Handlande och rådman i Nyen
  • Daniel Blom Frisenheim (1679 - 1725)
    Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: Yo Uppsalassa 7.11.1701 Daniel Blohm, aateloituna 1716 Frisenheim Daniel Dieterici, Ingermannus U571. * Nevanlinnassa 1679. Vht: nevanlinnalainen kauppia...

Sivusto on rakenteilla.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Nevanlinnan porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiileitaan.


Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

HUOM! Teksti pitää tarkistaa Nevanlinnan oloihin.

Nevanlinnan kaupungin porvarit

B

Blankenhagen, Antoni Hinrich
Daniel Blom Frisenheim
Diedrich Fredriksson Blom
Boisman, Jacob
Baumgarten, Andreas
Bröker, Jockim
Berend, bröderna

D

Dobbin Carl
Dobbin, Hans Henrik

H

Höfene, Berendt
Huuk(ki), Risto, porvari Nevanlinnasta

L

Laman, Hans Jürgen
Lange, Kristian Didrik
Luhr, Hinrich

R

Ridder, Johan

S

Schlüter, Petter
Schmitt, Jürgen
Schumacher, Matthias
Soldan, Hans Berndt

T

Tunder, Cort

V

Vierschrot, Michael Hinrich

W

Walding, Nicolaus
Wulffert, Werner

Z

Zitting, Samuel



Lähteet:

http://www.genealogia.fi/genos-old/5/5_17.htm

Sivusto on rakenteilla.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Nevanlinnan porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajien profiileja.

Paikkakuntien porvariprojekteja

Porvarit Hamina I Porvarit Hämeelinna I Porvarit Kokkola I Porvarit Kristiina I Porvarit Kurkijoki I Porvarit Käkisalmi I Porvarit Lappeenranta I Porvarit Naantali I Porvarit Nevanlinna I Porvarit Oulu I Porvarit Pietarsaari I Porvarit Pori I Porvarit Porvoo I Porvarit Raahe I Porvarit Rauma I Porvarit Savonlinna I Porvarit Sortavala I Porvarit Tammisaari I Porvarit Turku I Porvarit Uusikaupunki I Porvarit Vaasa I

Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

HUOM! Teksti pitää tarkistaa Nevanlinnan oloihin.

Nevanlinnan kaupungin porvarit

B

Blankenhagen, Antoni Hinrich
Daniel Blom Frisenheim
Diedrich Fredriksson Blom
Boisman, Jacob
Baumgarten, Andreas
Bröker, Jockim
Berend, bröderna

D

Dobbin Carl
Dobbin, Hans Henrik

H

Höfene, Berendt
Huuk(ki), Risto, porvari Nevanlinnasta

L

Laman, Hans Jürgen
Lange, Kristian Didrik
Luhr, Hinrich

R

Ridder, Johan

S

Schlüter, Petter
Schmitt, Jürgen
Schumacher, Matthias
Soldan, Hans Berndt

T

Tunder, Cort

V

Vierschrot, Michael Hinrich

W

Walding, Nicolaus
Wulffert, Werner

Z

Zitting, Samuel



Lähteet:

http://www.genealogia.fi/genos-old/5/5_17.htm

Sidan är under uppbyggnad.

Till detta projekt kan man söka och och lägga till borgare i Nyenskans; köpmän och hantverkare samt deras Geni-profiler.


Borgerskapet i Finland var under svensktiden ett av de fyra stånden. De övriga var adeln, präster och bönder. Borgarna och städerna hade särskilda rättigheter speciellt inom näringsverksamheterna, vilka stärktes ytterligare genom försäkringen som avgavs den 23 februari 1789. Efter Finska kriget och riksdagen i Borgå fortsatte man i Finland enligt den svenska grundlagens parlamentarism. Efter 1809 års riksdag i Borgå sammanträdde riksdagen nästa gång 1860.

Även i Finland var städerna under ståndssamhället av borgarna självstyrda områden, där man lydde under stadslagar. Staden styrdes av ett råd. Det bestod av borgmestaren och rådmän. Rådet hade även domsrätt och den försökte trygga en flytande handel med andra städer ocu utomlands.[2] Borgarnas inflytelserikaste grupp var maktborgarna som idkade utrikeshandel. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

HUOM! Teksti pitää tarkistaa Nevanlinnan oloihin.

Nevanlinnan kaupungin porvarit

B

Blankenhagen, Antoni Hinrich
Daniel Blom Frisenheim
Diedrich Fredriksson Blom
Boisman, Jacob
Baumgarten, Andreas
Bröker, Jockim
Berend, bröderna

D

Dobbin Carl
Dobbin, Hans Henrik

H

Höfene, Berendt
Huuk(ki), Risto, porvari Nevanlinnasta

L

Laman, Hans Jürgen
Lange, Kristian Didrik
Luhr, Hinrich

R

Ridder, Johan

S

Schlüter, Petter
Schmitt, Jürgen
Schumacher, Matthias
Soldan, Hans Berndt

T

Tunder, Cort

V

Vierschrot, Michael Hinrich

W

Walding, Nicolaus
Wulffert, Werner

Z

Zitting, Samuel



Lähteet:

http://www.genealogia.fi/genos-old/5/5_17.htm