Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Lauri Laurinpoika Hauhia (1878 - d.)
    Venäjänsaarelainen. Lähde; Karjalan nousu 1918/Kartamo
  • Kurt Harald Bärlund (1899 - 1972)
    Född i Vasa till föräldrarna Richard Valentin och Olga Josefina Vaasa syntyneet 1891-1899 (MKO901-913) Sivu 738 vuosi 1899 joulukuu ; SSHY / Viitattu 13.09.2021 Medlem av Helsinge Norra Skyddskår, del...
  • Lauri Laurinpoika Kaija (1895 - d.)
    Venäjänsaarelainen, lähde; Karjalan nousu 1918/Karimo Syntymämerkintä, Kirvun seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1890-1899 (I C:5):
  • Yrjö Johannes Antinpoika Inkinen (1899 - d.)
    Venäjänsaarelainen, lähde/kuva; Karjalan nousu/Karimo Kirvun seurakunnan arkisto - Rippikirjat, Ahola - Mertjärvi 1910-1920, jakso 77, sivu 82: Iiliälä No 1; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.4.2022
  • Toivo Tuomaanpoika Inkinen (1896 - d.)
    Venäjänsaarelainen, lähde/kuva; Karjalan nousu 1918/Karimo Kirvun seurakunnan arkisto - Rippikirjat, Meskala - Virola 1910-1920, jakso 40, sivu 488: Nahkurila Nro 2; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.4.2022

Projekti on tarkoitettu suojeluskuntajärjestössä toimineiden henkilöiden ja kaikkien paikallisten suojeluskuntien jäsenten profiileille.

Suojeluskuntajärjestö (ruots. Skyddskår) oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944 fasistisena järjestönä. Ensimmäiset suojeluskunnat perustettiin syksyllä 1917 yksityisten aloitteesta, mutta ne eivät olleet rakenteeltaan ja jäsenistöltään tai muutenkaan samanlaisia kuin vuosien 1918–1944 Suojeluskuntajärjestön suojeluskunnat. Vaikka ne alkujaan perustettiin yksityisinä kansalaisjärjestöinä, vuonna 1918 Suojelus­kunta­järjestön organisaatio ja tehtävät vahvistettiin erityisellä asetuksella ja vuonna 1927 lailla.

Suojeluskuntien historian aikana niihin ehti kuulua 150 000 jäsentä. Tuona aikana se oli selvästi Suomen suurin kansalaisjärjestö. Vuositasolla jäseniä oli keskimäärin 90 000. Suurimmillaan Suojeluskuntajärjestö oli vuonna 1941, jolloin sillä oli vajaat 127 000 jäsentä. Pienimmillään se oli vuoden 1918 lopussa, jolloin sillä oli 39 000 jäsentä. Vuosien 1918–1944 suojeluskuntalaisista oli esimerkiksi vuoden 1918 sodan veteraaneja vain 12 prosenttia. Enimmillään Suojeluskuntajärjestöön kuului 672 suojeluskuntaa 22 suojeluskuntapiirissä.

Järjestön ensisijaisena tehtävänä oli Suomen turvaaminen ulkoiselta uhalta. Lisäksi sillä oli Suomen sisäisiä tehtäviä, kuten virka-avun anto ja laillisen järjestysvallan turvaaminen. Se toimi tärkeänä runkona reserviläistoiminnalle ylläpitäessään rauhan aikana reservin koulutusta.

Tiedon laatu projektiin liitettävässä profiilissa

Kun liität profiilin tähän projektiin, tarkista, että siitä ilmenee miten henkilö liittyy suojeluskuntajärjestön tai suojeluskuntien toimintaan. Täydennä profiilin tiedot tarvittaessa.

Lähteitä tutkimukseen:

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/ff/12/11/51/534448483fd8f24c/m012_hk19840314_17_large.jpg Pihtiputaan suojeluskunnan pesäpallojoukkue. Kimy-Kustannus, reprokuvaaja 1930–1933. Museovirasto - Musketti. Finna.fi. CC BY 4.0

Projektisivun tekstin lähde: