Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys

« Back to Projects Dashboard

Project Tags

view all

Profiles

  • Johan Fredrik Widemark (1856 - 1937)
    Suomen kelloseppä : Suomen kelloseppäin liiton äänenkannattaja, 01.05.1921, nro Näytenumero, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Karl August Wigg (1864 - 1927)
  • Kustaa Bernhard Wuolle, Wennerblom (1876 - 1962)
    Professori, Rautatiehallituksen pääjohtaja ja ministeri.
  • kunnallisneuvos Nestori Leander Juhanpoika Eskola (1866 - 1937)
    Eura - rippikirja, 1888-1897 (AP) > 120: sivu 116: Kirkonkylä, nro 2b Eskola, Soupas; SSHY: / Viitattu 10.6.2019Pöytyä - rippikirja, 1890-1899 (MKO212-226) > 16: sivu 14: Auvainen Mäki Jaakola, Eskola,...
  • Juho Salomo Ahde (Backberg) (1851 - 1927)
    Neljä lapsena sokeritautiin kuollutta poikaa Wäinö Ahde (1883 - 1887) Aarne Ahde (1885 - 1886) Yrjö Ahde (1887 - 1887) Wäinö Ahde (1890 - 1897) Syntymäaika -ja paikka sekä kuolinaika -ja paikka lähteen...

Tähän projektiin voi liittää henkilöitä jotka olivat Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäseniä.

Yhdistyksen alkuperäinen nimi oli Helsingin Käsityö- ja Tehdasyhdistys.
Ruotsiksi yhdistyksen nimi on Hantverks- och Fabriksföreningen i Helsingfors.


Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on perustamisestaan 1868 asti valvonut käsityöläisten etuja ja ammattitaitoa Helsingissä.

1868 tuli voimaan keisarillinen asetus kaupasta ja elinkeinoista. Se sisälsi säädökset mm. ammattikuntien lakkauttamisesta ja ”kauppiasten, vapriikinpitäjäin ja hantvärkkärien” yhdistysten perustamisesta. Tähän asetukseen nojaten päätettiin Helsingin maistraatissa perustaa kaksi yhdistystä, joista toiseen kuuluisivat kauppiaat ja toiseen käsityöläiset ja tehtailijat.

Elinkeinoasetus siirsi mestarin- ja kisällinarvon myöntämisen ammattikunnilta käsityö- ja tehdasyhdistyksille, ja siitä tulikin alkuvaiheessa yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä. Ammattitaidon kohottaminen ja ylläpitäminen on alusta asti ollut keskeinen teema yhdistyksen toiminnassa, ja perinteikkään mestarinarvon hankkimista pidetään edelleen arvossaan.


Konetyön yleistyessä monet käsityöammatit katosivat ja niiden taitajat siirtyivät suurempien yritysten palvelukseen. Elinkeinolainsäädäntö suosi tehtailijoita käsityöläisten kustannuksella 1880-luvulta eteenpäin: Teollisuudenharjoittajat rikastuivat ja käsityöläiset köyhtyivät, mutta yhteinen yhdistys auttoi epäkohtien tasoittamisessa.

Yhdistys oli jo 1800-luvulla voimakkaasti vaikuttamassa kaupungin yhteiskunnalliseen kehitykseen. Se oli aktiivisena aloitteentekijänä mm. elinkeinolain muutoksissa sekä ammattikoulujen perustamisessa Helsinkiin 1900-luvun taitteessa.


Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen valtuutetuista monet ovat myös olleet valtakunnallisia vaikuttajia. Yhdistyksen voimahahmo ja pitkäaikainen puheenjohtaja Viktor von Wright tunnetaan myös Helsingin työväenyhdistyksen perustajana ja lehtimiehenä. Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg toimi pitkään yhdistyksen sihteerinä ennen virkaan astumistaan. Leipurimestari F. E. Ekbergin leipomo, vuorimestari Victor Hartvallin kivennäisvesitehdas sekä Weilin & Göösin Tehdas- ja Kirjakustannusyhtiö lienevät tuttuja vielä tämänkin päivän helsinkiläiselle.

Tunnettuja Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen valtuutettuja ja jäseniä
K. J. Ståhlberg, 1st President of Finland
Julius Tallberg
August Ludvig Hartwall
Karl Gustaf Göös
Theodor Höijer
Lars Eliel Sonck
Vuorineuvos Edvin Leonard Bergroth
Fredrik Wilhelm Grönqvist
Viktor Julius von Wright