Projektiin voi liittää Turun Kakolanmäen vankiloissa vankeina olleita sekä vankiloiden henkilökuntaa.

Kakolanmäki on Suomen laajin historiallinen vankila-alue, joka on rakentunut vankila-alueena 1800-luvun keskivaiheilta lähtien. Aina 1800-luvulle asti Kakolanmäki oli kallioinen, puuton ja rakentamaton alue, jonka ympäristössä oli etupäässä kaupunkilaisten viljelypalstoja. Turun kaupungin korttelialue laajeni mäen juurelle saakka vasta vuoden 1827 palon jälkeen.

Alueelle perustettiin kolme eri suljettua laitosta 1900-luvun alkuun mennessä. Näistä ensimmäinen ja myös suurin on saanut alkunsa 1840-luvulla, kun Turkuun perustettava työ- ja ojennuslaitos päätettiin sijoittaa Kakolanmäelle. Ojennuslaitos, vuodesta 1858 rangaistuslaitos (sittemmin kuritushuone ja keskusvankila), sai rinnalleen 1800-luvun lopulla lääninvankilan ja 1900-luvun alkuvuosina vankimielisairaalan.

Kakolanmäellä aloitettiin vartijoiden koulutus 1800-luvun loppupuolella.

Alueen vankilakäyttö loppui 2007.
- - - - - - - - - - - - - - -

Kakola (työ-ja ojennuslaitos, rangaistuslaitos, kuritushuone, keskusvankila, Turun vankila)

Vuonna 1839 keisari Nikolai I määräsi, että Suomeen tulee rakentaa työ- ja ojennushuoneita, joista yksi sijoitettaisiin Turkuun. Laitoksen tarkoituksena oli estää pahanilkisen miesväen kuljeskelemisesta vapaana ja samalla johdatella heidät parannukseen. Rakennuspaikaksi valittiin Kakolanmäki. Paikan puolesta puhui erityisesti se, että rakentamiseen votaisiin käyttää Kakolanmäestä louhittavaa graniittia. Rakennustyö toteutettiin vankityövoimalla.

Työ- ja ojennuslaitos valmistui 1853. Saman vuoden lopulla alkanut Krimin sota toi Turkuun runsaasti venäläisiä sotilaita, jotka päätettiin majoittaa Kakolaan. Ojennuslaitoksessa olleet vangit siirrettiin Hämeenlinnaan, Mikkeliin ja Savonlinnaan. Sotilaat pysyivät Kakolassa vuoteen 1859 asti.

Kasarmiajan jälkeen rakennus uudistettiin rangaistusvankilaksi. Keskeinen ajatus oli rikollisen eristäminen muusta yhteiskunnasta. Vankila-alue rajattiin ja rakennukset yhdistettiin paksulla graniittimuurilla. Ensimmäiset vangit saapuivat Viaporista ja Turun linnasta 1862. Vankimäärä kasvoi alun perin suunnitellusta ja oli pian jo 350. Karkauksia tapahtui paljon, koska rakennus soveltui huonosti vankilaksi.

Vuosikymmenten aikana laitosta laajennettiin useita kertoja. Esimerkiksi uudet amerikkalaisen mallin mukaan rakennetut sellisiivet otettiin käyttöön vuonna 1879 ja nk. Itäselli 1890-luvulla. Alueelle rakennettiin myös useita työpajarakennuksia. Vuonna 1908 Kakolanmäellä käynnistyi siihen mennessä suurin rakennustyömaa. Sitä varten Suomen eri vankiloista lähetettiin kivenhakkuutaitoisia vankeja Turkuun. Tämä viimeinen mäelle rakennettu sellirakennus sai nimekseen Länsiselli. Vuonna 1911 valmistunut massiivinen jugendtyylinen graniittilinna on yksi Turun suurimmista ja vaikuttavimmista rakennuksista edelleen tänä päivänä. Siitä muodostui myös todellinen hurjien poikien koti, sillä vuosikymmenien ajan se toimi pakkolaitosvankilana, jonne lähetettiin kaikki yli kuusinkertaiset rikoksenuusijat kaikkialta Suomesta.

Lääninvankila (Turun tutkintavankila)
Vuonna 1890 valmistui Turun lääninvankilan rakennus kehämuureineen Kakolanmäen itäosaan.
Lääninvankilassa vangit olivat usein ensikertalaisia, sakkovankeja tai tuomiotaan odottavia tutkintavankeja. Turun lääninvankilassa oli 1900-luvun kuluessa n. 200-300 vankipaikkaa, joista osa oli naisvangeille omalla osastollaan. Vankilarakennus on ristinmuotoinen. Rakennuksen eteläinen sakara oli tarkoitettu naisvangeille. Lääninvankilaan kuului aikojen saatossa useita työsiirtoloita, joista merkittävin oli Käyrän työsiirtola Aurassa.

Vankimielisairaala
Vuonna 1908 valmistui korkean kehämuurin ympäröimä vankimielisairaala alueen luoteisosaan. Rakennus otettiin varsinaisesti mielisairaalakäyttöön vuonna 1911; sitä ennen rakennukssessa asuivat uuden Länsisellin rakentajavangit. Sairaalan potilaspaikkojen määrä vaihteli vuosikymmenten aikana hieman yli sadasta joihinkin kymmeniin.

Vartijakoulu
Vuonna 1880 Kakolassa aloitettiin oppisopimuksen kaltaiseen järjestelmään perustuva vartijakoulu. Yhtenä merkittävimmistä muutoksista vartijoiden sekä vankien hyvinvoinnin kannalta voi pitää myös Turusta käsin alkanutta vartijoiden järjestäytymistä. Vuonna 1890 perustettiin Turussa Suomen ensimmäinen vanginvartijoiden paikallisyhdistys, jonka tärkeänä tehtävänä oli parantaa vartijoiden asemaa ja palkkausta.

Kun vartijakoulutus aloitettiin 1800-luvun lopulla, alkuun oli vaatimuksena, että vartija naimaton, hyvämaineinen, luku- ja kirjoitustaitoinen. Katsottiin, ettei perheellinen tulisi toimeen työstä maksettavalla palkalla. Tämä vaatimus kumottiin kuitenkin jo alkuvaiheessa. Hyvämaineisuudesta piti olla luotettavan henkilön lausunto ja aikoinaan myös vartijan isän ammatti kirjattiin vankilan henkilöstöluetteloon.

Turun lääninvankilassa työskenteli jo 1890-luvulla myös naisvartijoita. Muutoin naiset olivat vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä harvinaisuuksia vankilan työntekijöiden joukossa. Sairaanhoito- ja toimistotehtävät olivat naisille sopiviksi katsottuja töitä.

- - - - - - -
Itse vankilarakennusten lisäksi alueella sijaitsee monia muitakin rakennuksia ja arvokkaita puistoja. Entisen rangaistusvankilan johtajan asunto sekä apulaisjohtajan asunto pihapiireineen sijaitsevat Kakolan ja lääninvankilan välisellä alueella. Lääninvankilan johtajan asunto sijaitsee lääninvankilan porttia vastapäätä. Alueen lähistöllä sijaitsee myös henkilökunnalle tarkoitettuja asuinrakennuksia 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta

Kakolanmäen vankila-alue hiljeni syyskuussa 2007, jolloin kaikki toiminta siirtyi Saramäen uuteen vankilaan. Silloin Kakolanmäellä asui alle 300 vankia. Parhaimmillaan mäellä oli 1930-luvulla yli 1300 vankia.

- - - - - - - - - - -

SSHY - Turun keskusvankila tietokannassa: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=11001
SSHY - Turun keskusvankilan srk tietokannassa: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=3000
- - - - - - - - - - -
Lähteet:
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY, Museovirasto: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1848
Kakola, historia: https://kakola.fi/historia/
Trendikorttelin synkkä historia - Kakola osana Suomen vankeinhoidon murrosta 1800-luvulla, Turun yliopisto: https://kulttuurihistoria.wordpress.com/2021/01/15/trendikorttelin-...
Kakolanmäki, Turun Lääninvankila, vankila- ja työhuonerakennus: rakennushistorian selvitys (Senaatti-kiinteistöt 2012): https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3159-2012_Schalin_Kakol...
Kakolan vankila 1853-2007. Harri Hakamäki, Jussi Lehtonen (toim.). Turun yliopisto 2016.
Kakola : Vankilan tarina. Rauno Lahtinen, Anu Salminen. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2018.