Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Paavo Paalanen (1801 - d.)
    Ristiinan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1785-1809 (I Ab:1), jakso 64, sivu 65: Koljola; Kansallisarkisto: / Viitattu 24.8.2019 Ristiinan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1809-1815 (I Ab:2), jaks...
  • Samuel Paalanen (1813 - d.)
    Ristiinan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1809-1815 (I Ab:2), jakso 59, sivu 74-75: Koljola 5 Riutahulicka, Korhola 1 Pukki; Kansallisarkisto: / Viitattu 24.8.2019 Ristiinan seurakunnan arkisto - L...
  • Anna Maria Paalanen (1798 - 1832)
    Ristiinan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1785-1809 (I Ab:1), jakso 64, sivu 65: Koljola; Kansallisarkisto: / Viitattu 24.8.2019 Ristiinan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1809-1815 (I Ab:2), jaks...
  • Konstantin Antinpoika Kaljunen (1882 - 1882)
    Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1881-1886 (I C:12), jakso 52, sivu 103-104; Kansallisarkisto: / Viitattu 24.8.2019 Uudenkirkon seurakunnan (Vii...
  • Maijastiina Antintytär Kaljunen (1877 - d.)
    Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1865-1881 (I C:11), jakso 251: 1877 ; Kansallisarkisto: / Viitattu 24.8.2019 Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin ...

Karelia

The Karelia project covers Olonets Karelia, South Karelia Province of Finland, Karelian Isthmus, Ladoga Karelia, North Karelia Province of Finland, Tikhvin Karelia, Tver Karelia, Valday Karelia and White Sea Karelia.

Olonets Karelia

Olonets Karelia, shortly Olonets (in Finnish Aunuksen Karjala, in Karelian Anuksen Karjala, in Russian Олонецкая Карелия, Olonetskaya Kareliya) is a historical-geographical area in Russia in the present Republic of Karelia between Lake Ladoga and Lake Onega and to the north of Lake Onega. Olonets Karelia was the southern part of the so-called East Karelia, the area inhabited by Karelians and Vepsians behind the former eastern border of Finland. It was considered to include the three western uyezds (counties) of the Olonets Governorate in the Russian Empire, namely the Olonets, Petrozavodsk and Povenets uyezds.

Locality projects of Olonets Karelia: Ostretshino I Olonets I Danilovo I Yalguba I Medvezhyegorsk I Kimasozero I Kondopoga I Kotkozero I Ladva I Lindozero I Lodeinoye Pole I Munozero I Megriga I Myanduselga I Myatusovo I Padany I Petrozavodsk I Petrovskiy Yam I Porosozero I Povenets I Pudozh I Svyatozero I Reboly I Rypushkalitsy I Rimskoye I Rugozero I Sholtozero I Shunga I Shuya I Velikaya Guba I Syamozero I Tivdiya I Tolvuya I Tulomozero I Vazhiny I Veshkelitsa I Vedlozero I Vidlitsa I Vohtozero

South Karelia

South Karelia (in Finnish Etelä-Karjala, in Swedish Södra Karelen, Sydkarelen, in Russian Южная Карелия) is a province in South-Eastern Finland within the jurisdiction of the South Finland Regional Government Office. The Regional Center of South Karelia is Lappeenranta. South Karelia, as its name suggests, is the southernmost part of the old historical Finnish Karelia in the Finnish side of the border. Culturally and historically, the area is part of the old Viipuri Province.

Locality projects of South Karelia: Imatra I Joutseno I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa

Karelian Isthmus

Karelian Isthmus (in Russian Карельский перешеек, Karelski perešejek, in Swedish Karelska näset) is located in the eastern end of Gulf of Finland and south of the Ladoga River, and geographically connects Russia with Finland. Karelian Isthmus was formerly part of Finland and only after the Moscow Armistice Peace Treaty (1944) part of Russia.

Locality projects of Karelian Isthmus: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmi town I Käkisalmi rural municipality I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipuri town I Viipuri rural municipality I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää

Ladoga Karelia

Ladoga Karelia (in Finnish Laatokan Karjala) is a historical area in the ceded Karelia. Nowadays, it can also mean the part of Russian Karelia (in Russian Ладожская Карелия, Ladožskaya Kareliya, Карельское Приладожье, Karelskoye Priladožye or Северное Приладожье, Severnoye Priladožye), that is, the area north of Ladoga, which is bordered on the east by Olonets Karelia, on the southwest by the Leningrad region and on the northwest by Finland. The present-day Ladoga Karelia comprises the municipalities of Lahdenpohja, Pitkäranta and Sortavala, ie the southwestern part of the Republic of Karelia.

Locality projects of Ladoga Karelia: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavala town I Sortavala rural municipality I Suistamo I Suojärvi

North Karelia

North Karelia (in Finnish Pohjois-Karjala, in Swedish Norra Karelen, in Russian Северная Карелия) is a Finnish province located in Eastern Finland. The Regional Center is Joensuu. Other cities include Kitee, Lieksa, Nurmes and Outokumpu. There are a lot of lakes in the province, the largest being Pielinen (area 868 km²) and the highest point is Koli of Lieksa, which reaches 347 meters above sea level.

Locality projects of North Karelia: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kesälahti I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä

Tikhvin Karelia

Tikhvin Karelia (in Finnish Tihvinän Karjala) is a separate Karelian region in the Boksitogorsk district in the southeastern part of the Leningrad region. Tikhvin Karelians live in the region. Tikhvin Karelia included 14 villages at its best. The Karelian villages are located under the Klimovo village administration along the upper reaches of the Chagoda River. During the Tsarist rule, the area inhabited by the Karelians belonged to the Tikhvin uyezd, and before that these lands were owned by the Tikhvin monastery. The Tikhvin Karelians have retained their language and even the few young people in the area are able to speak it.

Locality projects of Tikhvin Karelia: Klimovo

Tver Karelia

Tver Karelia (in Finnish Tverin Karjala, in Russian Тверская Карелия) refers to the Karelian settlements in the Tver region of Russia, 150-200 km northwest of Moscow. The geographical area of Tver Karelia is fragmented. The Tver Karelians live in a rather scattered area, where the majority of population is Russian. According to official census, there are 20,000 Karelians by nationality (2000), but the actual number is estimated to be closer to 100,000. The Karelian language and culture have been preserved in hundreds of villages.

Locality projects of Tver Karelia: Lihoslavlja I Maksatiha I Rameshki I Spirovo I Torzhok I Tver

Valday Karelia

Valday Karelians (in Finnish Valdain karjalaiset, in Russian Валдайские карелы) were a Karelian group living in the present Novgorod region on the Valday Plateau. They were descendants of the inhabitants of Käkisalmi county who fled to Russia in the 17th century. The local Karelian Proper dialect was close to the Tver Karelian language.

Locality projects of Valday Karelia: Ivanteyevo I Yedrovo

White Sea Karelia

White Sea Karelia (in Finnish Vienan Karjala, or Viena, in Karelian as in Finnish, in Russian Беломорская Карелия, Belomorskaya Kareliya) is a historical-geographical area in Russia reaching from the western White Sea to the eastern border of Finland. In the north it is bordered by the Murmansk region, in the south by the Olonets Karelia on the Lake Luvozero - Lake Kimasozero - Lake Nyuk line to the southeast and in the east to the Arkhangelsk region. White Sea Karelia covers the northern part of the Republic of Karelia.

Locality projects of White Sea Karelia: Yushkozero I Kandalaksha I Kem I Keret I Kestenga I Kondokka I Kovda I Kolezhma I Lapino I Nyuhtsha I Olanga I Panozero I Tihtozero I Pongoma I Soroka I Shuyeretskoye I Shuyezero I Tunguda I Uhta I Poduzhemye I Vytshetaibola I Maslozero I Voknavolok

Text: Wikipedia.

Special projects

Main Project and Sister Projects

Suomi ja Karjala is our main project.

Sister projects of Karelia Project include Kainuu, Ostrobothnia, Central Finland, Pirkanmaa and Häme, Savo, Varsinais-Suomi ja Satakunta, Uusimaa and Kymenlaakso and Lapland, Norrbotten and Finnmark.

About the family tree

  • Principle: The main tree consists of information about deceased persons, dating from the time at least of 100 years ago, and newer information. Living persons are not shown in the Internet outside the program, if you don't desire so - but the main tree is shown in public. If you have experience on genealogy, please join our main tree building team.
  • Joining: from outside Geni: In order to join the main tree: (1) register yourself as Geni user in Geni.com, (2) add information, taking into account the Code of Conduct, (3) join suitable regional and locality projects, (4) local information is found from the projects, to help to join your tree to the main tree. You can ask for help for this by email: [geni-suojarvi@googlegroups.com].
  • More photos and stories, and information about possible errors are needed! The goal is as high quality as possible!
  • Privacy: Please respect privacy. In addition, copyrights should be taken into account and suitable referencing used. Please study the The Finnish Genealogy Code of Conduct. It is important to ask permissions from living people (when you live in Finland): http://www.suvut.fi/Sukututkimuksen_kaytannesaannot.pdf (2013)

General naming standard

It is important that a standard name is used at least in one language page of the profile, because Geni is a common family tree database. Otherwise there is a risk that later we have to merge enormous "shadow trees". The standard names vary typically by region and by religion-cultural background of a person.

About standard names: the spelling of Finnish or Karelian first names is standardized as carefully as possible to their Finnish and Karelian general form. Such a procedure brings benefits: avoiding false guesses about popular forms of names, and avoiding formation of double profiles in Geni, and facilitating the creation and use of directories and Geni database. More about this subject (in Finnish): Sirkka Paikkala: Etunimet sukututkimuksessa. Sukutieto 1997:1, s. 19-24. Standard names by region and by religion-cultural background for the Finland and Karelia project are developed by project Finland and Karelia - Normalized first names by region. It is of outmost importance to note that the standard names are different from straightforward "translation to Finnish" of a name. It is also important to note that Swedish-language baptismal names for Swedish-speaking persons have a standard name in Swedish.

Use of language pages of a profile

There two schools of though among the Finnish genealogists: some would like the names to be standardized into Finnish, and some would like them to stay as in the baptismal records. We use a solution, where both schools are taken into account: the names are added in both ways, using Geni's profile language pages. This solution also prevents the creation of double profile branches ("shadow trees").

Known name

If the name used by a person is known, this name is used instead of the standard name.

Different spoken language w.r.t. the baptismal record language

If the person spoke Finnish or Karelian, and the baptismal record is in Swedish or Russian:

  • Insert the name in the Finnish or Finnish-Karelian standard form on the English and/or Finnish and/or Karelian language page
  • Insert the name in Swedish or Russian on the Swedish or Russian language page (the Russian name with Cyrillic alphabet)

Same spoken language w.r.t. the baptismal record language

If the person spoke the same language as the baptismal record is written (Swedish, Russian), the name is not standardized, but there is need write it in the standard form to the English language page.

The language used by a person is not known

If the language used by a person is not known, and he/she is clearly from a region where two or more different languages are very likely to be spoken languages (especially the Ostrobothnian coast), the baptismal name for the Swedish or Russian language is primarily recorded according to the church book language.

Other name forms

Other name forms, such as different name forms present in the church books, can be added to "Known also as" field. The old Finnish female names ending with -tar or -tär can be written here.

No slashes

It is not recommended that different name forms are combined with slash (e.g. Valborg/Valpuri/Wappu/Walborg Kinnunen/Kinnutar/Kinnu) -- this only increases the work load of people carrying out merges in the tree.

Womens' surnames

For women, only birth surnames are written - they kept their original names from their birth to the end of their lives. There are two exceptions to this: (1) women whose surnames are changed to their husbands' surnames (this habit became more common in upper class of the society in the 1800's), and (2) women who died after the beginning of 20th century (and especially after the surname legislation).

Patronyms

Patronym (or matronym in the case of children born outside of marriage) is written normally only to persons who were born before year 1900.

Names in Olonets, White Sea, Tver, Tikhvin and Valdai Karelia

If the person in question was born or lived in Olonets, White Sea, Tver, Tikhvin or Valdai Karelia, the name is in the format:

Firstname Patronym Finnish-Karelian surname-Russian surname. For example, "Arhippa Ivaninpoika Maaninen-Manijev" to the Finnish language page, and "Архип Иванов Маниев" to the Russian language page.

In the Russian patronyms, the form used before the Russian Revolution is used, like Ivanov, Ivanova (Иванов, Иванова), not Ivanovitš, Ivanovna (Иванович, Ивановна).

Literature

Finnish Genealogy: The Finnish Naming System. Leif Mether. Published in the The Finnish American Reporter, August 2000. http://www.genealogia.fi/emi/art/article216e.htm

In Facebook

Facebook Group for Locality Projects:

Olonets, White Sea ana Tver Karelia | Eno | Ilomantsi | Impilahti | Korpiselkä | Liperi | Nurmes | Pielisjärvi | Salmi | Soanlahti | Sortavala | Suistamo | Suojärvi

Support group for people with Karelian roots starting Geni:

Uusien karjalaisjuuristen Geniin liittyjien apu

Karjala

Karjala-projekti kattaa Venäjän Aunuksen Karjalan, Suomen Etelä-Karjalan maakunnan, Luovutetun alueen Karjalankannaksen, Luovutetun alueen Laatokan Karjalan, Suomen Pohjois-Karjalan maakunnan, Venäjän Tihvinän Karjalan, Venäjän Tverin Karjalan, Venäjän Valdain Karjalan ja Venäjän Vienan Karjalan.

Aunuksen Karjala

Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (karjalaksi Anuksen Karjala; venäjäksi Олонецкая Карелия, Olonetskaja Karelija) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella. Aunuksen Karjala oli niin kutsutun Itä-Karjalan eli Suomen entisen itärajan takaisen karjalaisten ja vepsäläisten asuttaman alueen eteläosa. Sen katsottiin käsittävän Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementin kolmen läntisen ujestin (kihlakunnan) alueet eli Aunuksen, Petroskoin ja Poventsan ujestit.

Aunuksen Karjalan paikkakuntaprojektit: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurimäki I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi

Etelä-Karjala

Etelä-Karjala (ruotsiksi Södra Karelen, Sydkarelen, venäjäksi Южная Карелия) on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Etelä-Karjalan maakuntakeskus on Lappeenranta. Etelä-Karjala on nimensä mukaisesti eteläinen osa Suomen puolelle jääneestä osasta vanhaa historiallista Suomen Karjalaa. Kulttuurillisesti ja historiallisesti alue on osaa vanhaa Viipurin lääniä.

Etelä-Karjalan paikkakuntaprojektit: Imatra I Joutseno I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa

Karjalankannas

Karjalankannas (ven. Карельский перешеек, Karelski perešejek, ruots. Karelska näset) sijaitsee Suomenlahden perukoilla ja Laatokan eteläpuolella ja alue yhdistää maantieteellisesti Venäjän Suomeen. Karjalankannas kuului aiemmin Suomeen ja vasta Moskovan välirauhansopimuksesta (1944) alkaen Venäjään.

Karjalankannaksen paikkakuntaprojektit: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää

Laatokan Karjala

Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa. Nykyisin sillä voidaan tarkoittaa myös Venäjän Karjalan osaa (ven. Ладожская Карелия, Ladožskaja Karelija, Карельское Приладожье, Karelskoje Priladožje tai Северное Приладожье, Severnoje Priladožje) eli aluetta Laatokan pohjoispuolella, joka rajoittuu idässä Aunuksen Karjalaan, lounaassa Leningradin alueeseen ja luoteessa Suomeen. Nykymuotoinen Laatokan Karjalan alue käsittää Lahdenpohjan, Pitkärannan ja Sortavalan kuntapiirit eli Karjalan tasavallan lounaisosan

Laatokan Karjalan paikkakuntaprojektit: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi

Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjala (ruots. Norra Karelen, ven. Северная Карелия) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Karjalan paikkakuntaprojektit: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kesälahti I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä

Tihvinän Karjala

Tihvinän Karjala on erillinen karjalaisalue Boksitogorskin piirissä Leningradin alueen kaakkoisosissa. Alueella asuvat tihvinänkarjalaiset. Tihvinän Karjalaan kuului parhaimmillaan 14 kylää. Karjalaiskylät sijaitsevat Tšagodajoen yläjuoksun varrella Klimovon kylähallinnon alaisuudessa. Tsaarinvallan aikana karjalaisten asuttama alue kuului Tihvinän kihlakuntaan ja sitä ennen nämä maat olivat Tihvinän luostarin omistuksessa. Tihvinän karjalaiset ovat säilyttäneet kielensä ja jopa alueen vähälukuinen nuoriso taitaa sitä.

Tihvinän Karjalan paikkakuntaprojekti: Klimovo

Tverin Karjala

Tverin Karjala (ven. Тверская Карелия) tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen. Maantieteellisenä alueena Tverin Karjala on hajanainen. Tverinkarjalaiset asuvat melko hajallaan laajalla alueella, jonka asukkaista enemmistö on venäläisiä. Tverin alueella on virallisen väestökirjanpidon mukaan 20 000 kansallisuudeltaan karjalaista (2000), mutta todellisen lukumäärän arvellaan olevan lähempänä 100 000. Karjalan kieli sekä kulttuuri on säilynyt sadoissa kylissä.

Tverin Karjalan paikkakuntaprojektit: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver

Valdain Karjala

Valdainkarjalaiset (ven. Валдайские карелы) olivat Valdain ylängöllä nykyisellä Novgorodin alueella asunut karjalaisryhmä. Alkuperältään he olivat 1600-luvulla Venäjälle paenneiden Käkisalmen läänin asukkaiden jälkeläisiä. Paikallinen varsinaiskarjalan murre oli lähellä tverinkarjalaisten kielimuotoa.

Valdain Karjalan paikkakuntaprojektit: Ivantejeva I Jedrovo

Vienan Karjala

Vienan Karjala eli Viena (karjalaksi samoin, ven. Беломорская Карелия, Belomorskaja Karelija) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle. Pohjoisessa se rajoittuu Murmanskin alueeseen, etelässä Aunuksen Karjalaan Luva-, Kiimas- ja Nuokkijärven linjalla itäkaakkoon ja idässä Arkangelin alueeseen. Viena käsittää Karjalan tasavallan pohjoisosan.

Vienan Karjalan paikkakuntaprojektit: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Tekstit: Wikipedia.

Erikoisprojekteja

Pääprojekti ja sisarprojektit

Suomi ja Karjala on pääprojektimme.

Karjala-projektin sisarprojekteja ovat Kainuu, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme, Savo, Varsinais-Suomi ja Satakunta, Uusimaa ja Kymenlaakso sekä Lappi, Norrbotten ja Finnmark.

Sukupuusta

  • Periaate: Puu koostuu yli 100 v. vanhoista edesmenneiden tiedoista (runko) ja uudemmista tiedoista. Elävät ihmiset eivät näy Internetissä ohjelman ulkopuolelle, ellei itse sitä halua - mutta runko näkyy. Puuhun voi lisätä itse "laajennetun lähipiirinsä" ihmisiä. Jos sinulla on kokemusta sukututkimuksesta, olet myös tervetullut rungon rakentamiseen.
  • Liittyminen: Genin ulkopuolelta: Jotta sinut voi linkittää runkoon: (1) rekisteröidy Genin käyttäjäksi osoitteessa Geni.com, (2) lisää tietoja ottaen huomioon käytännesäännöt, (3) ilmoittaudu sopiviin alueellisiin ja paikkakuntaprojekteihin, (4) paikallistietämystä löytyy projekteissa, jotta sinun tekemäsi puu voidaan liittää isoon Geni-puuhun. Voit pyytää tässä apua sähköpostilla [geni-suojarvi@googlegroups.com].
  • Lisää valokuvia ja kertomuksia, sekä tietoa mahdollisista virheistä kaivataan! Tavoitteena on mahdollisimman korkealaatuinen puu!
  • Yksityisyydensuoja: Muistathan yksityisyyden kunnioittamisen. Myös tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa esimerkiksi viittauskäytännöllä. Perehdy Suomen sukututkimusseuran sukututkimuksen käytännesääntöihin. On hyvä huomata suostumuksen kysyminen elossa olevilta henkilöiltä. http://www.suvut.fi/Sukututkimuksen_kaytannesaannot.pdf (2013)

Yleinen nimistandardi

Koska Geni on yhteinen sukupuutietokanta, on tärkeää että yhdistämiset tapahtuvat riittävän ajoissa, jotta ei jouduttaisi yhdistämään valtavia tuplaprofiilioksia ("varjopuita"). Siksi käytämme vähintään yhdellä välilehdelle normimuotoa nimille. Norminimimuoto vaihtelee alueittain ja uskonnollis-kulttuurisen taustan mukaan.

Norminimistä: suomen- ja karjalankielisten etunimien kirjoitusasut normaalistetaan mahdollisimman varovaisesti suomen- ja karjalankieliseen yleisasuunsa. Tällainen menettely tuo hyötyjä: vältetään kansanomaisia nimimuotoja koskevat väärät arvaukset, toiseksi vältetään Genissä tuplaprofiilioksien muodostumista ja helpotetaan hakemistojen ja Geni-tietokannan laadintaa ja käyttöä. Enemmän asiasta: Sirkka Paikkala: Etunimet sukututkimuksessa. Sukutieto 1997:1, s. 19-24. Suomi ja Karjala -projektin norminimiä alueellisesti ja uskonnollis-kulttuurisen taustan mukaan jaoteltuina kehittää projekti Suomi ja Karjala - normalisoituja nimiä alueittain. On ensiarvoisen tärkeää huomata, että norminimi on eri asia kuin suoraviivaisesti "suomennettu nimi", ja niinikään on tärkeää huomata, että ruotsinkielisten ruotsinkielisillä kastenimillä on myös ruotsinkielinen norminimi.

Profiilin kielivälilehtien käyttö

Suomalaisten sukututkijoiden keskuudessa on kaksi ryhmittymää, jotka ajattelevat nimimuodoista eri tavalla: toinen suosii suomenkielisiä norminimiä ja toinen suosii kastenimiä. Käytämme ratkaisua, jossa molemmat ryhmittymät on otettu huomioon: nimet tulevat molemmilla tavoilla käyttäen Genin profiilin kielivälilehtiä. Ratkaisulla torjutaan myös varjopuiden syntymistä.

Tunnettu nimi

Jos henkilön käyttämä nimi tunnetaan, käytetään sitä nimimuotoa norminimen sijaan.

Erikielisyys kastemerkintään verrattuna

Jos henkilö on suomen- tai karjalankielinen, ja kastemerkintä on ruotsiksi tai venäjäksi:


  • englannin- ja/tai suomenkieliselle ja/tai varsinaiskarjalankieliselle välilehdelle: nimi suomalaisessa tai suomalaiskarjalaisessa normimuodossa, ja
  • ruotsin- tai venäjänkieliselle välilehdelle kastenimi ruotsiksi tai venäjäksi (venäjänkielinen nimi venäjänkielen aakkosjärjestelmää käyttäen).

Samankielisyys kastemerkintään verrattuna

Jos henkilö on samankielinen kuin kastemerkintä (ruotsi, venäjä), ei nimeä normaalisteta suomeksi, mutta se on tarpeen kirjoittaa normimuodossa englanninkieliselle välilehdelle.

Henkilön käyttämää kieltä ei tunneta

Jos henkilön käyttämää kieltä ei tunneta, ja hän on kotoisin selkeästi seudulta, jossa kaksi tai useampi eri kieltä ovat hyvin todennäköisiä puhuttuja kieliä (erityisesti Pohjanmaan rannikko), kirjataan ensisijaisesti kastenimi ruotsin- tai venäjänkieliselle lehdelle kirkonkirjakielen mukaan.

Muut nimimuodot

Muita nimimuotoja, kuten kirkonkirjoissa esiintyviä eri nimimuotoja, voi lisätä "tunnetaan myös" laatikkoon. Esimerkiksi naisten vanhat nimimuodot, jotka päättyvät -tar/-tär, voi kirjata tähän kohtaan.

Ei vinoviivoja

Erilaisia nimimuotoja ei suositella myöskään yhdistettäviksi vinoviivalla (esim. Valborg/Valpuri/Wappu/Walborg Kinnunen/Kinnutar/Kinnu) -- tämä lisää vain yhdistäjien työtä ja aiheuttaa virheitä vietäessä tietoja GEDCOM-tiedostolla Genistä muihin ohjelmistoihin.

Naisten sukunimet

Naisten sukunimiksi kirjataan vain syntymänimi, sillä naiset pitivät sukunimensä syntymästä hautaan. Poikkeuksia käytäntöön on kaksi: ne naiset, joiden sukunimi on kirkonkirjoissa muutettu miehen sukunimeksi (tapa alkoi ns. ylemmissä yhteiskuntaluokissa 1800-luvulla) ja 1800- ja 1900-luvun vaihteen jälkeen kuolleet naiset (erityisesti sukunimilain voimaantulon jälkeen).

Patronyymit

Patronyymi (tai matronyymi aviottomien lasten tapauksessa) kirjoitetaan tavallisesti vain henkilöille, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1900.

Länsisuomalaiset nimet

Länsisuomalaisen perinteen mukaan käytettiin yleisimmin patronyymejä, ja usein käytettiin myös lisänimeä. Lisänimen ja sukunimen ero on siinä, että lisänimi yleensä vaihtui sekä miehillä että naisilla asuinpaikan mukaan eikä se periytynyt sukunimen tavoin. Tyypillisin lisänimi oli talon nimi, mutta myös kylän tai saaren nimeä on käytetty lisänimenä. Suomen ensimmäinen sukunimilaki tuli voimaan 1920, minkä myötä sukunimi tuli pakolliseksi kaikille ja lisänimet jäivät pois käytöstä.

Lisänimen voi merkitä Genissä sukunimikenttään. Useat peräkkäiset lisänimet kirjoitetaan peräkkäin pilkulla erotettuna. Nimiä ei pidä yhdistää keno- tai tavuviivalla eikä kirjoittaa muutenkaan yhteen. Samoin sotilasnimen voi merkitä sukunimikenttään.

Aunuksen, Vienan, Tverin, Tihvinän tai Valdain Karjalan nimet

Jos henkilö on syntynyt tai asunut Venäjän Aunuksen, Vienan, Tverin, Tihvinän tai Valdain Karjalassa, merkitään nimi muotoon:

Etunimi Patronyymi Suomalais-karjalainen sukunimi-venäl. sukunimi. Esimerkiksi suomenkieliselle välilehdelle "Arhippa Ivaninpoika Maaninen-Manijev" ja venäjänkieliselle välilehdelle "Архип Иванов Маниев".

Venäläisissä patronyymeissä käytetään ennen vallankumousta olevassa ajassa muotoja, jotka silloin olivat käytössä, kuten esimerkiksi ei-ylhäissäätyisellä Ivanov, Ivanova (Иванов, Иванова), ei Ivanovitš, Ivanovna (Иванович, Ивановна).


Facebookissa

Karjalan paikkakuntakohtaiset Facebook-ryhmät:

Aunuksen, Vienan ja Tverin Karjala | Eno | Ilomantsi | Impilahti | Korpiselkä | Liperi | Nurmes | Pielisjärvi | Salmi | Soanlahti | Sortavala | Suistamo | Suojärvi

Tukiryhmä karjalaisjuurisille Geniin liittyjille:

Uusien karjalaisjuuristen Geniin liittyjien apu