Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all 140

Profiles

  • Liisa Jaakontytär Uusi-Pelli (1749 - d.)
    Pusulan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1677-1749 (1677 - 1715, 1727 - 1741, 1743 - 1749), jakso 28: 1749 kastettuja/ 1748 haudattuja; Kansallisarkisto:
  • Marketta Jaakontytär Uusi-Pelli (1746 - d.)
    Pusulan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1677-1749 (1677 - 1715, 1727 - 1741, 1743 - 1749), jakso 23: 1746,1747 kastettuja; Kansallisarkisto:
  • Christina Jakobsdotter Uusi-Pelli (1745 - d.)
    Pusulan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1710-1772, jakso 34: Ickala Pelli, Usipelli; Kansallisarkisto: Pusulan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1710-1781, jakso 30, sivu 62: Ickala Usipelli, Koc...
  • Aabraham Jaakonpoika Uusi-Pelli (1740 - d.)
    Pusulan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1677-1749 (1677 - 1715, 1727 - 1741, 1743 - 1749), jakso 18: 1740,1741 kastettuja; Kansallisarkisto: Pusulan seurakunnan arkisto -...
  • Juho Jaakonpoika Uusi-Pelli (1739 - d.)
    Pusulan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1677-1749 (1677 - 1715, 1727 - 1741, 1743 - 1749), jakso 120: syntyneet 1739; Kansallisarkisto: Pusulan seurakunnan arkisto - Ripp...

Tämä projekti on keskeneräinen!

Kylä Ikkala, Pusula

Ikkalan historiaa

Muinaisina aikoina metsäinen Pusulan seutu oli ollut lähinnä hämäläisten ja varsinaissuomalaisten eränkäyntialuetta, jolle alkoi siirtyä myös vakituisempaa asutusta. Ruotsinvallan alkuajoista lähtien sitä pyrittiin uudisasuttamaan myös kruunun toimesta. Pusulassakin alkoi kaskiviljelyn aika, joka jatkui paikoittain jopa 1900-luvun alkuun. Näin syntyi kylä myös Ikkalaan.

Tie numero 1224, jota pitkin saavutaan Ikkalaan Vihdistä päin, on kenties jo keskiajalta peräisin oleva tärkeä yhdystie. Ikkalan kautta on päästy niin Lopelle kuin Somerolle. Somerolla tie yhtyi Hämeen härkätiehen ja Lopella ns. Meritiehen. Mm. vuonna 1600 Ikkalan, Viialan ja Uusikylän talonpojat tekivät valituksen Kaarle-herttuan sotaväen läpimarssin aiheuttamista ruoka-, vaate- ja muista menetyksistä.

Ikkalan kylä, joka aikoinaan rakentui muinaisen jokilaakson rinteeseen nauhamaiseksi tienvarsiasutukseksi, muodostaa edelleen hyvin säilyneen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylämiljöön. Aivan keskustassa suurten vaahteroiden ja korkeiden sireeniaitojen takana ovat Kokin, Pellin ja Näkin vanhat talot. Itse tilat olivat olemassa jo 1500-luvulla. Yhtä vanha on Uusikylässä Ylitalon tila, jota saman suvun jäsenet ovat asuneet yhtäjaksoisesti yli 500 vuotta. Sama suku on hallinnut satoja vuosia myös vähän kauempana kylästä sijaitsevaa Pyöliä. Kokki toimi kestikievarina 1600–1700 -luvuilla. Ylitalo ja Pelli olivat rustholleja, jotka varustivat ratsumiehen ruotuväkiarmeijaan. Muita kylän vanhoja tiloja ovat Viiala, Siutila, Metsola ja Tiensuu.

Sotien jälkeen Ikkalan kylä asutti paljon Karjalan evakkoja. Tultaessa 1950-luvulle Ikkalaan saapuivat ensimmäiset kesämökkiläiset. Kunnan ja muutamien alueen yrittäjien yhdessä rakennuttamia rivitaloja alkoi nousta kylän keskustaan 1970-luvulla ja niihin sijoittui yritysten työntekijöitä. Ikkalan asujaimistossa on paljon alkuperäisiä ikkalalaisia ja myös paluumuuttajia. Monista vapaa-ajan asujista on tullut vakituisia asukkaita ja Ikkalaan on muutettu myös pääkaupunkiseudulta muun muassa maaseudun rauhan ja Ikkalan kauniiden maisemien houkuttelemina.

Ikkala on perinteinen maa- ja metsätalousvaltainen kylä. Pellot ovat edelleen viljelykäytössä. Maa- ja metsätalousyrittäjillä on nykyisin tyypillisesti myös jokin liitännäiselinkeino tai työsuhteeseen perustuvaa ansiolähde. Kotieläintalous on Ikkalassa vähäistä. Lähinnä on kyse harrastehevosten ylläpidosta ja rotukoirien jalostuksesta.

Ensimmäisen oman teollisuuslaitoksen, Pellin höyrykonesahan, kylä sai jo vuonna 1912. Se meni konkurssiin, kun laivalastillinen sahan toimittamaa puutavaraa katosi laivoineen jäljettömiin. Aikoinaan kylää palveli silloisen ajan hengen mukaisesti kaksi osuuskauppaa, SOK:n Jyvä ja OTK:n Tuki. Oli myös säästöpankki, posti, meijeri, teurastamo, puhelinkeskus ja kolme kioskia. Muita Ikkalassa toimineita yrityksiä ovat olleet Nurmi Hydraulics Oy, Ikkalan saha, Leino-Kaluste Oy ja Kataisen taimitarha.

Nykyisin Ikkala on

Ikkala on kylä ja taajama Lohjalla. Ikkalan postinumeroalueella 03810 asuu 595 asukasta. Lisäksi Ikkalassa on paljon kesäasukkaita. Kesämökkejä Ikkalassa on 187 (31.12.2017). Ikkalan työpaikkaomavaraisuus on nykyisin pieni. Ikkalasta käydään töissä muun muassa Karkkilassa, Lohjalla, Vihdissä, Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.

Ikkala sijaitsee Karkkilan rajan tuntumassa. Ikkalan postinumeroalueeseen kuuluvat Ikkala, Koivula, Suopelto, Viitaankulma, Alhonpää, Paikkari, Tausta, Palanne, Viiala, Härkämäki, Syrjälä, Pyöli ja Ratinkulma. Vihtiin päin mentäessä Ikkalan kylä ulottuu Taustan risteykseen. Pusulan suunnassa rajana voi pitää tien vasemmalla puolella sijaitsevaa suurta kiveä, Pirunkiveä, jonka luona kummitteli. Näin ainakin muinoin kerrottiin.

Tämä kylä-tason Geni-projekti aloitettiin 16.2.2020 kokoamaan Ikkalan Geni-profiilit ja kylän historiaa.

Pusulan paikkakuntaprojekti

Ikkala kuuluu Lohjan kaupunkiin ja Uudenmaan maakuntaan

Uudenmaan projekti

Tämä on alaprojekti ylätasolle Suomi ja Karjala jonka sivuilta löydät ohjeet sekä linkkejä muihin projekteihin.

Lue huolellisesti suomalaiset sukututkimuksen käytännesäännöt

Lähteitä