Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä: Jormua, Kajaani

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Maria Carolina Elfving (1836 - 1886)
    Paltamo RK 1832-41 s211 Ståndspersoner, (muuttanut 25.6.1854 Paltaniemeltä Kajaaniin). oikeanp. sivu rivi.16
  • Serafia Sivonen (1866 - 1924)
    Ei löydy Paltamon syntyneistä 18 2 1866. Onko oikea syntymäaika 18.7.1866: < Heikki ja Serafia Hurskaiselle on syntynyt paljon lapsia. Serafian ensimmäinen lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuol...
  • Marketta Laatikainen (1679 - 1764)
    Marketta on sotilas Juho Kemiläisen vaimo. Heille syntyy ainakin yksi lapsi, Mikko. Paltamo Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi 5.5.1727 14.5.1727 Salmijärfwi Sålld. Johan Kemiläinen Marg. Lat...
  • Juho Kemiläinen (deceased)
    Juho on sotilas. Hänelle ja Marketta Laatikaiselle syntyy ainakin yksi lapsi, Mikko. Paltamo Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi 5.5.1727 14.5.1727 Salmijärfwi Sålld. Johan Kemiläinen Marg. La...
  • Riitta Samulintytär Kaakinen (1726 - 1762)
    Appi Juho ja anoppi Marketta sekä Mikko ja Riitta: Paltamo > rippikirja, 1731-1744 > 160: Jormua Mikko Kemiläinen ja vaimo Riitta Kaakinen ( 1726-27.12.1762) sekä lapset: Paltamo > rippikirja, 1761-1...

Projekti aloitettu 21.8.2018
Projektin kansikuva: Kari Roivainen 2018

Voit liittyä projektiin -> toiminnot -> liity projektiin. Voit lisätä projektiin Jormualla syntyneitä, asuneita tai kuolleita henkilöitä, henkilön profiilissa -> toiminnot -> lisää projektiin.

Allaolevat tilat ovat isojaon jälkeisessä järjestyksessä, Kajaanin maaseurakunnan rippikirja v.1901 - 1910.
SSHY - Kajaani tietokannassa

Jormua

Jormua on Kajaaniin kuuluva kylä Oulujärven itärannalla Pohjajoen laskukohdassa seitsemän kilometriä pitkän Jormuanlahden rantamaisemissa. Kylällä on läpimittaa noin 15 kilometriä. Se jakaantuu kolmeen pääosaan, jotka ovat lahden pohjoispuolinen Saviniemi, länsipuoliset Hannusranta ja Torvelan seutu sekä Pohjajoki. Maarekisterin mukaan Jormuaan kuuluvat myös eteläisempi Kuluntalahden kaupunginosa ja läntinen Salmijärvi. Jormuan pohjoisena naapurina on Paltamoon kuuluva Kontiomäki, lännessä Paltaniemi, idässä Sotkamon Pohjavaara. Etelässä vastassa ovat Kajaanin lähitaajamat. Kylän asukasluku on noin 750 ja kesäasutusta on varsin runsaasti.

Historiaa

Jormuan asutus on Kainuun varhaisimpia edullisesta sijainnin takia. Jo 1570-luvun veroluetteloissa Jormuanlahdella esiintyi viisi sukua: Loikkanen, Miettunen, Pekastinen, Sorjonen ja Tuppurainen. Rappasotanakin tunnettu Pitkä viha (1570-1595) jätti jälkensä seudun kaskiviljelytyyppiseen uudisasutukseen. Kuitenkin 1620-luvulla Jormuanlahden ja Kuluntalahden alueella tavataan 14 veronmaksajaa. Sukunimet Häikiä ja Toppinen jäivät eloon paikannimissä Häikiönmäki ja Toppila. Tilojen nimet ovat vuosisatojen saatossa muuttuneet. Seuraavassa esimerkkinä neljä 1650-luvulla mainittua isäntää sekä tilan nimen muutos nykypäivään mennessä. Tilan myöhempi nimi jälkimmäisenä. Pekka Sivonen (Jormuanniemi-Torvela-Leinola), Juho Virkkunen (Jormuanniemi-Virkkula-Jormua), Matti Milla (Salmijärvi-Hurskala-Juntula, Piipponen), Olavi Toppinen (Salmijärvi-Toppila) .

Jormua kuului Paltamon emäseurakuntaan aina vuoteen 1879 asti, jolloin siitä tuli osa Kajaanin maalaiskuntaa. Kirkonkirjoissa tämä näkyy jormualaisille muuttona Paltamosta, vaikka vain kunnan rajat muuttuivat. Maalaiskunnan lakattua vuonna 1977 Jormuasta tuli osa Kajaanin kaupunkia.

Jormua nykyaikana

Kylällä toimii kuusiluokkainen peruskoulu, jossa on muun muassa pienimuotoinen tieteellinen kirjasto. Paikallinen jalkapalloseura FC Tarmo pyörittää kylällä tanssilavaa. Kesäaikaan on valtatien 5 varrella kioskitoimintaa. Jormuan asema on lakkautettu, mutta toisinaan entisen aseman luona pysähtyy museojunia. Asemarakennus on purettu ja rakennettu toisaalle yksityiskäyttöön.

Elinkeinotoiminta on pienviljelyksen vähentyessä ja liikenteen lisääntyessä hiipunut, mutta se ei ole vaikuttanut väkilukuun, koska Kajaanista on kylälle muuttoliikettä. Aiemmin kylällä on toiminut talkkilouhos. Leveäraiteinen tukkien siirtorata on kulkenut ylempää Kuhmon reitiltä Oulujärveen Jormuan kohdalla ohi Kajaanin koskien. Lähde: Wikipedia