Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Saviniemi, Antrea

« Back to Projects Dashboard

view all 227

Profiles

  • Georg Johan Robertsson Couper (1721 - 1781)
    Vanhan Suomen tilejä - Viipurin läänin maakirja ja väestöluettelo 1723-1723 (9805), jakso 303, sivu 298: Safwinemi; Kansallisarkisto: / Viitattu 12.6.2020 / Georg Jean Antrean seurakunnan arkisto - R...
  • Robert Pettersson Couper (1667 - 1751)
    Vanhan Suomen tilejä - Viipurin läänin maakirja ja väestöluettelo 1723-1723 (9805), jakso 303, sivu 298: Safwinemi; Kansallisarkisto: / Viitattu 12.6.2020 / vaimo Lutzia Sophia von Borghausen Antrean...
  • Lucia Sophia Von Burghausen (1696 - 1780)
    Vanhan Suomen tilejä - Viipurin läänin maakirja ja väestöluettelo 1723-1723 (9805), jakso 303, sivu 298: Safwinemi; Kansallisarkisto: / Viitattu 12.6.2020 / nimi muodossa Lutzia Sophia von Borghausen...
  • Mathilda Augusta Lovisa Starck (1830 - 1868)
    ... g: Antrean seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1851-1860 (I Aa:20, Liikola - Vorniala), jakso 339, sivu 349: Savinniemi 1; Kansallisarkisto: / Viitattu 4.3.2020 Antrean seurakunnan arkisto ...
  • Werner Johan Johansson Starck (1856 - 1921)
    Juva Pastoratet 1880-89 Muutti Antreasta Juvalle 1872, lähde Hiski

Saviniemenkuninkaan kartano
Sijainti: Karjalan kannaksella Antrean pitäjän Saviniemen kylässä, 12 km Antrean asemalta, 50 km Viipurista ja 1 km Jaakonsaaren laiturilta, Vuoksen rannalla.

Saviniemestä muodostui yli puolen sadan kantotalonpojan eli yksjalkaisiksi kutsutun uudisasukkaan muodostama lääni eli ”yksjalkain pitäjä”. Yksjalat ja lampuodit (vuokraviljelijät)kaatoivat kasket ja viljelivät pellot. Kartanon lähellä asuvat alustalaiset ajoivat lannan pellolle, kyntivät pellot ja korjasivat viljan. Kauempana asuvat tekivät kaskia. Saviniemi toimi ikääkuin aikakautensa maanviljelyskouluna, jonka antamat tiedot yksjalkaisten ja lampuotien välityksellä levisivät ympäri kihlakunnan. Yksjalat maksoivat vuotuisten arvioverojen sijasta tiluksien tuottoa vastaavan varsinaisen veron.

Muut varsinaisen Saviniemen alueen tilat ovat olleet: Putila, Raami, Sysimäki, Kivenkorpi ja Päivärinta. Kirjojen mukainen Saviniemen kylä käsittää lisäksi Narmasaaren, Lietsaaren ja Hovinkorven alueet, sekä Urkonsaaren Saimaassa. Nämä Saviniemen osat ovat sijainneet etäällä kartanosta ja ovat käytännössä olleet yhteydessä muiden kylien kanssa. Varsinaisella Saviniemellä tarkoitetaankin sitä Saviniemen kylää, mikä oli pääpaikan, vanhan Saviniemen ympärillä ja mitä käytännössäkin sanottiin Saviniemeksi.

Saviniemen kartano on ollut olemassa luultavasti jo keskiajalla ja sijainnut alunperin Suur-Jääsken alueella, josta myöhemmin on rajankäyntien johdosta lohkaistu mm. Antrean ja Kirvun seurakunnat. Kustaa Vaasan aikana Saviniemen kartano oli vuoroin kruunulla, vuoroin läänitettynä aatelisille. 1535 sai Bertil Jönsinpoika sen läänitykseksi, 1561 Jaakko Henrikinpoika Hästesko ja 1573 Antti Niilonpoika Sabelfana, jonka leski sai sen pitää hallussaan miehensä kuoleman jälkeenkin. 1594 se joutui panttina Eskert Lindorminpojalle.

1645 tuli omistajaksi majuri Jonas Klingebail, jonka lesken, Katarina Verdelet de Fornoyn, toinen puoliso Bertil Dhumb antoi tilan vuokralle. Majuri Klingebailin poika, kapteeni Jonas Klingebail, sai tilan haltuunsa 1673. Tämän sisaren puoliso, everstiluutnantti Volmar Vilhelm von Nandelstadt, vuokrasi sen 1682. Kaarle XI:n reduktion jälkeen oli se sotilasvirkatalona, kunnes joutui Venäjän alaiseksi [Uudenkaupungin rauhassa 1721]. 1800-luvulla olivat omistajina mm. von Zweygberg, Starck, Kannin ja Danielsson suvut. Vuodesta 1909 omistajina mainitaan Juho ja Liisa Kuisma.

Saviniemen kartano liittyy Kannaksen Mykrä-sukuun oleellisesti, sillä sen mailla on sijainnut suvun kantavanhempien asuttama torppa ainakin jo 1720-luvulta asti. Antrean ja Vuoksen muistojulkaisussa (1951) kerrotaan Saviniemestä mm. seuraavaa: ”Kun Karvojan tienhaarasta Vuoksenrantaan päin lähtevä tie ylitti ns. Mykrän joen, oli tultu Saviniemen maille. Mykrän Maltaan läheltä erosi oikealle kunnan ylläpitämä, Kekinniemeen päättyvä tie, jonka varrella varsinainen Saviniemi sijaitsi. Runsaan parin kilometrin päässä tästä tienhaarasta, ikivanhoja vaahteroita, lehtikuusia ja koivuja kasvavalla, Vuoksen lahdesta kohoavalla kummulla sijaitsi Saviniemen vanha, historiallinen kartano, jonka viimeiset omistajat olivat veljekset Matti ja Ilmari Kuisma.”

Mykrien vaikutus Saviniemellä on ollut ilmeisen vahva, mitä todistaa Mykrä-nimen säilyminen Antrean paikannimistössä (Mykräjoki, Mykrälahti, Mykrän ylikäytävä) ja tilannimi Mykrä-Mallat, jonka isännän nimeä on tila sinnikkäästi kantanut aikojen ja olosuhteiden vaihtumisesta huolimatta aina Mykrien alkuhämäriltä luovutetun alueen seurakuntien lakkauttamiseen asti. Antrean rippikirjoissa 1943-50 on Saviniemi n:o 1B nimetty edelleen Mykräksi, vaikka viimeiset maininnat Mykristä Saviniemessä tunnetaan 1800-luvun alusta. Tilan viimeisimpänä suomalaisena isäntänä mainitaan talollinen Matti Matinpoika Mallat. Tästä juontuu siis tilannimi ”Mykrä-Mallat”.

Lähde: Kannaksen Mykrät-sukuseura ry /Jäsenlehti 1/2005
Kaskiselän Jantuset/Toimittanut Jarmo Paikkala, Hämeenlinna 1998