
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan? (Vorniolan) kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko Kirvun kappeliseurakunnan kahtia.
Kun sitten eräs Karjalan radan pysäkeistä sijoitettiin sen keskustaan, Inkilään, hävisi vanha Alakuunun nimitys lopulta kokonaan käytännöstä. Sitä nimitettiin myös ennen vanhaan Juoinpääksi (Kuujoen pääksi).
Jänikselän kylän maat ulottuivat aivan Sairalan asemaseudulle saakka ja olivat sekaisin sairalaisten maitten joukossa. Jänikselässä asui 1500-luvulla Jänis-suku, joka samalla vuosisadalla jätti sen. Vuonna 1635, joilloin kylä oli Erik Andersson Trana, till Räisälä rälssiä, oli siellä kaksi tilaa, josta toinen oli autio ja toista viljeli Jaakko Olkinuora. Olkinuora siirtyi noin 1660 pois, minkä jälkeen ei kylässä mainita ketään asuvaksi ennenkuin 1702, jolloin isäntänä oli Tuomas Laurinpoika Laalo. Toinen tila oli edelleen asumattomana. Ennen vuotta 1760 Laalon talo jakaantui veljesten Lauri Laurinpoika Laalo ja Tuomas Laurinpoika Laalo kesken ensin kahdeksi, mutta vuoteen 1818 mennessä niitä oli ennättänyt muodostua kokonaista viisi. Sitä ennen oli Juho Ravantti ja Simo Jantunen muuttaneet kylään.
Jänikselän talot ja viimeiset omistajat
Kuusela, Albin Otranen
Lamminranra, Juho Iivonen
Kolkkala, Juho Kuisma
Lähde Kirvun kirja/Aulikki Ylönen 1954