Follow
Tähän projektiin kerätään Tyrvään Kaltsilan kylässä asuneiden henkilöiden profiileita.
Kaltsilankylän asutushistoriaa
.
Historian takaiseen hämäryyteen on verhottu se aika, jolloin ensimäiset erämiehet ja kaskenkaatajat saapuivat silloin kalarikkaan Kotojärven seuduille. Kotojärven vanhin nimitys Rudas- (=Ruta-) järvi viittaa sen rutaeli muta-pohjaan. Joitakin tietoja varhaisemmista asutusvaiheista saamme paikannimistä ja suusta suuhun kulkeutuneesta kansan muistitiedosta, joka usein ulottuu kirjallista historiaa taaemmaksi.
Kun viljelykset Kaltsilassa laajenivat, tiet eri suunnille aukenivat ja muutenkin voimat vahvistuivat, niin muodostui Kaltsilan kyläryhmä nykyisen Rosilan talon seuduille, jossa viime vuosisadan keskivaiheilla olivat kiinteästi vierekkäin Harsun, Prinkan, Rosilan ja Katihännän (Sorvan) talot. Vuosina 1808—1809 „ryssän maahan tullessa” kerrotaan Kaltsilan miesten olleen Lammilla latoja rakentamassa. Useat kait sentään lienevät olleet kaukana pohjolassa taistelevissa sotajoukoissa. Lopuksi vielä kerrottuna mainittakoon, että Sallin talon isännistä kerrotaan menneinä aikoina yhden ruhjoutuneen Pahankosken myllyssä. Lukijalle lienee tunnettu kertomus Pahankosken peikosta, joka ihmisiä myllyssä pelotteli suurella suullaan, mutta kerran sai suuhunsa erään suutarin kiehuvan piki-padan, eikä liene sen koomin näyttäytynyt. Ja toisen saaneen surmansa karhun loukkaassa, Kiimajärven kankailla.
Kaltsila, Uusikylä ja Vanhakylä ovat keskiaikaisia maarekisterikyliä. Kolmen lähekkäin sijoittuneen kylän muodostama hyvin säilynyt kylämaisema on syntynyt isonjaon jälkeen, jolloin talot rakennettiin lähemmäksi peltoja.
Kaltsilan kylä sijaitsee Kotojärven rannalla. Uudenkylän taloja on Kotojärvestä Rautaveteen laskevan laskuojan, Harjastenojan, varrella. Vanhankylän talot jäävät alueen länsiosaan. Kylien maisemakuvalle ovat ominaisia korkeat, havumetsän peittämät mäet ja niiden väliin jäävät järveä kohti loivasti viettävät viljelysmaat, joita metsäsaarekkeet katkovat.
Kantatilat sijaitsevat peltojen yhteydessä mäenkumpareilla ja maiseman muotoja seuraavien paikallisten hiekkateiden varsilla. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt mm. Vanhankylän ja Rosilan ratsutiloilla sekä Sallin ja Punton talonpoikaistiloilla. Kantatilojen pihapiirissa on säilynyt asuinrakennuksia 1800-luvun alkupuolelta ja talousrakennuksia 1700-luvulta. Uudet päärakennukset ovat pääasiassa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kylässä on säilynyt myös jonkin verran vanhoja mökkiläisasumuksia Rosilan ja Vanhankylän tienoilla. Kyläasutukseen liittyy myös perinteisellä paikallaan seisova Rosilan jalkamylly 1820-luvulta.
Historia
Tyrvään pitäjän Kaltsilan kylä asutettiin viimeistään varhaiskeskiajan kuluessa. Kaltsilassa oli 1560-luvulla viisi taloa. Tiivis ryhmäkylä peltoineen sijaitsi Kotojärven (ent. Rudasjärvi) rannalla olevalla matalalla harjanteella. Uudenkylän tiivis kylä sijaitsi Harjastenojan varrella olevalla pienellä mäellä. Kylässä oli 1560-luvulla kuusi taloa. Vanhassakylässä oli neljä taloa 1560-luvulla. Kylien pohjoispuolelle raivattiin 1600-luvulla Tyrväästä Vesilahdelle vievä ns. Narvanmatkantie. Tiivis kylämaisema hajosi isonjaon jälkeen kantatalojen muuttaessa lähemmäksi peltovainioitaan. Kaltsilan taloista Rosila jäi vanhaan kyläkeskustaan.
Kaltsilan kansakoulu valmistui 1910. Vanhankylän päärakennus rakennettiin 1925 (H. Tiitola) ja pirttirakennus 1800-luvun alkupuolella. Rosilan päärakennus valmistui 1898, pirttirakennus 1827 ja vilja-aitta 1779. Sallin päärakennuksen hirsirunko rakennettiin 1877, ulkoasu valmistui 1913 muutoksessa ja aitat rakennettiin 1700-luvulla. Punton tilan päärakennuksen runko valmistui 1800-luvun alussa. Nykyasuun rakennus saatettiin 1914, jolloin rakennettiin myös toinen asuinrakennus. Tilan aitoista kaksi valmistui 1793 ja yksi 1804. Rosilan jalkamyllyä uusittiin 1895 ja 1930.