Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Kimonkylä, Lapinjärvi

view all

Profiles

  • Hannu Matinpoika Hannuksela (1817 - 1880)
    SYNTYMÄ: 14.8.1817 Artjärvi. (Kastettu: 17.8.1817). Artjärvi LK 1802-1822, sivu 2 > Männistö Hannuxela. Artjärvi LK 1823-1837, sivu 7 > Männistö Hannuxela. Artjärvi RK 1833-1844, sivu 7 > Mennistö N:...
  • Helena Eliasdotter Beatila (1832 - d.)
    Artjärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1832-1843, jakso 8: Födde 1832 September-October; Kansallisarkisto: Lapinjärven seurakunnan arkisto - Rippikirja 1845-1854, jakso ...
  • Hilma Emilia Johansdotter Sihvola (1884 - d.)
    Lapinjärvi syntyneet 1861-1889 (MKO60-68) 12.1884 ; SSHY Lapinjärvi lastenkirja 1880-1890 (MKO435-447) Sivu 230 (Kuva 119) Kimoböle (Kimonkylä) nro 1 Sihvola ; SSHY / Viitattu 15.12.2023 Elimäki vi...
  • Elin Aalto (1899 - 1981)
    Lapinjärvi - syntyneet, 1890-1908 (MKO69-78) > Sivu 318 160: sivu ???: 10.1899; / viitattu 10.10.2021 Uudenmaan henkikirja U:332 Henkikirja (1916-1916): Tiedosto 170 Kimoböle LOVIISAN SANOMAT 19...
  • Jalmari Aalto (deceased)
    Kirkollisia uutisia. Avioliittoon vihittiin 11'XII tai. p. Jalmari Aalto ja työnjoht. tyt. Elin Valtonen Kimonkylästä / Loviisan Sanomat, 13.12.1921, nro 94, s. 2: / Kansalliskirjaston digitaaliset ain...

Pääprojekti: Paikkakunta Lapinjärvi - Lappträsk

Kimonkylä Wikiwand: https://www.wikiwand.com/fi/Kimonkyl%C3%A4

Kimonkylä (ruots. Kimoböle) kuuluu Lapinjärven kuntaan ja Uudenmaan maakuntaan. Kyläkeskus sijaitsee Lapinjärven pohjoispäässä.

Tämä kylä-tason Geni-projekti aloitettiin 23.11.2018 kokoamaan Kimonkylän Geni-profiilit

Tämä on alaprojekti ylätasolle Suomi ja Karjala jonka sivulta löydät ohjeet sekä linkkejä muihin projekteihin.

Lue huolellisesti suomalaiset sukututkimuksen käytännesäännöt

Lapinjärven muut kyläprojektit löytyvät Paikkakunta Lapinjärvi - Lappträsk -paikkakuntaprojektista kohdasta kyläprojektit.

__________________

Kimonkylä (ruots. Kimoböle)
Ensi kertoja kirjallisesti mainittaessa kylän nimi on vain Böle. Bölij 1543, Böll 1549, Bölet 1559, mutta vuodesta 1552 alkaen myös Kimoböle: Kijmoböle 1552, Kimoböll 1558. Muoto vaihtelee monin tavoin, esim Kimola 1558, Kimolaby 1561, Kijmmo boleth 1562. Nykyään kylän nimi on suomeksi Kimonkylä ja ruotsiksi Kimoböle /tsjimobööl/. Bölen merkitys on asuinpaikka, talo, muuton määräpaikka (vrt Harsböle). Kimobölen merkitys on (Haapa-)Kimolasta muuttaneiden kylä, sillä Kimonkylä syntyi läheisen Iitin pitäjän Haapa-Kimolan kylän tytärkyläksi. Lähde: Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8. Sivu 71.

Kimonkylällä on yhteyksissä pohjoiseen päin, ja se on kuulunut Artjärveen ja Elimäkeen. 1500-luvun asiakirjoihin merkityistä talonpojista käytettiin ajan tavan mukaan sellaisian nimen muotoja kuin Erik, Oluf, Knut jne, vaikka puheessa käytettiin suomalaisia muotoja. Sihvo, josta Sihvolan talon nimi johtuu, lienee joku kolmesta isännästä, jotka mainitaan 1500-luvun lopulla niminään Siffred Larson (1592), Sigred Olsson (1590) ja Siffred Persson (1592). Tilusten nimet ovat 1700-luvun kartanoissa yleisesti suomenkielisiä, kun taas talonnimet voivat olla vielä 1900-luvun alussa asiakirjoissa suomen- tai ruotsikielisiä esim Kippari eli Skipars (nykyään Lehtola) ja Sahari tai Sågars, sittemmin Yrjölä (nykyään myös Mäkelä). Vanha kylännimi Böle eli kauan sen talon nimenä, joka on nykyään jaettu Rekolan ja Hasun taloksi.
Vanhoja talonnimiä ovat Eskola (Eskosta, 1580 Eskil Mattsson), Hemmilä eli aikaisemmin Hemmings (Hemmingistä, 1539 Erik Henningsson), Kauppila (nimestä Kauppi eli Jaakko , ks Nimikirja), Knaapila, joka johtuu sanasta knaapi (knape), alhaisaatelinen tai asepalveluksessa oleva nuorukainen ja Knuutila (Knuutista 1543 Knut Mattsson). Lähde: Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8. Sivut 71 ja 74.

____________

Kantatilat ja niiden haltijat

Talot listattu vuoden 1909 isojakokartan mukaan. Numerointi menee kuitenkin alkuperäisen numeroinnin mukaan. Isojaon yhteydessä Kippari on määriteltynä Pekkolan alle, joten sitä suuremmat numerot heittävät yhdellä l. Böhle isojakokartassa numerolla 17 ja vanhemmissa numerolla 18.

Kunkin talon alle lisätty ensin Suomen asutuksen yleisluettelon (SAY) mukaisesti talonhaltijat. Mikäli niistä löytyy Geni-profiilit, liitetään ne mukaan. Lopussa henkikirjojen mukaiset talonhaltijat. Talojen nimet välillä puuttuvat tai sekaisin dokumenteissa, joten eivät ehkä kohtaa todellisuutta. Pääasia, että haltijat samasta talosta peräkkäin.

Isojakodokumentin mukaiset nimet 1909 isännillä. Suluissa rippikirjojen ruotsinnokset.

Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8. Sivut 173-174 & 391-392.
Viittaus teokseen * -merkillä.
HUOM. Monet Kimonkylän talot saivat uuden manttaaliluvun 1780-luvulla. Uusi manttaaliluku on ilmoitettu suluissa *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta -teoksessa mainitaan vain sellaiset uudet tilat, joiden koko oli vähintään 20 hehtaarin vaiheilla.

1 Sihvola

Tila n:o 1, Sihvola, oli vuonna 1730 1/6 manttaalin mutta 1780-luvulta lähtien ¼ manttaalin talo. (Monet muutkin kylän talot saivat uuden manttaaliluvun 1780-luvulla. Ne on ilmoitettu suluissa.) Sihvola jaettiin 1760-luvulla kahdeksi ja 1780-luvulla neljäksi tilaksi. 1850-luvulta lähtien Sihvolassa oli kolme taloa, jotka olivat Mäki-Sihvola, Ylä-Sihvola ja Ala-Sihvola *.

Sihvola

Yli-Sihvola

Sihvola 2 (yhdistyy jonkun muun Sihvolan kanssa 1820)

Mäki-Sihvola (Sihvola 4)

2 Pietala (Petala)

Tila n:o 2, 1/6 (¼) manttaalin Pietala, jaettiin kahden veljeksen kesken 1750-luvulla. 1780-luvulla tilasta erotettiin kolmas talo ja 1790-luvulla neljäs. Vuonna 1825 Pietalassa oli jälleen kolme taloa. Kaksi uutta taloa olivat nimeltään Jokela ja Metsälä. 1800-luvun loppupuoliskolla ja 1900-luvun alussa ne olivat yhdistettyinä.
Pietalasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Ahonpää 1. Jokelasta syntyi vuosina 1961-1985 yksi uusi tila Jokelanmetsä *.

Pietala

Jokela (1790-luvulta)

Pietala 3

Pietala 4 (1780-luvulta. Yhdistyy toiseen Pietalaan 1890-luvulla isännän kuollessa)

3 Harrila

Harrilan 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 3 jaettiin 1750-luvulla, ja 1760-luvulla siitä erotettiin kolmas tila. Kaksi uutta taloa olivat nimeltään Myllylä ja Koivisto.
Harrilasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Tupala *.

Harrila

Koivisto

Harrila (Tupala) (1760-luvulta)

Myllylä

  • Anders Vilhelm Henriksson, s.1869 (henkikirjat 1915, 1916)

Niemelä

  • Antti Nieminen, s.1871 (henkikirjat 1915, 1916)

Töyrylä

  • Emil Töyrylä, s.1874 (henkikirjat 1915, 1916)

4 Nuuttila (Knuutila)

Knuutilan 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 4 jaettiin vuonna 1750 jaetuksi, ja 1780-luvulla siitä erotettiin kolmas tila. Uusien talojen nimet olivat Saarela ja Mäkelä.
Knuutila-tilasta syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Kostela ja Niemistö *.

Knuutila

Knuutila 2 (1780-luvulta 1850-luvulle)

Saarela

Mäkelä

5 Peltola (Keisari)

Keisarin 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 5 jaettiin 1760-luvulla kahdeksi ja 1770-luvulla kolmeksi tilaksi. Vuonna 1825 Keisarissa oli enää kaksi taloa, Keisari ja Peltola. 1870-luvulta 1910-luvun loppuun myös nämä talot olivat yhdistettyinä.
Keisari-tilasta syntyi vuosina 1961-1985 kaksi uutta tilaa Suurpalonmetsä ja Keisarinna *.

Keisari 1

Keisari 2

Keisari 3

6 Mattila

Mattilan 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 6 jaettiin 1760-luvulla, jolloin syntyi Aholan talo. Aholasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Ahonpää *.

Mattila

Ahola

7 Hemmilä (Hemming)

Hemmilän 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 7 jaettiin 1770-luvulla, ja näin sai alkunsa Ali-Hemmilä. Hemmilästä syntyi vuosina 1961-1985 yksi uusi tila Aittokorpi.
Ali-Hemmilästä syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Sillanpää ja Palonpelto.
Huomautus: Ali-Hemmilään kuului vuoden 1954 jälkeen vain 0,3 ha maata *.

Ali-Hemmilä

Hemmilä

Hemming 3

8 Takala (Tomula)

Takalan 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 8 jaettiin 1760-luvulla. Vuonna 1790 Takala liitettiin samassa kylässä olevaan Saharin taloon, kun taas uusi tila Ylä-Takala säilyi itsenäisenä. 1800-luvun alussa Ylä-Takala jaettiin, mutta osat yhdistettiin uudestaan vuonna 1825. Takala puolestaan irtautui Saharista vuoden 1830 paikkeilla, kun yksi Saharin pojista (Johan Mattsson s. 7.9.1794) muutti Takalaan ja ryhtyi talon isännäksi *.

Ylä-Takala

Takala

Ala-Takala

9 Kauppila

Kauppilan ¼ manttaalin rälssitila n:o 9 jaettiin 1760-luvulla. Kimonkylässä vuonna 1798 suoritetun isojakotoimituksen yhteydessä Kauppila sai Pekkolan ja Rantalan rälssitilojen kanssa yhteiset tilukset. Kipparin tila liitettiin tällöin Kauppilaan. Vuonna 1817 näiden kolmen rälssitilan tilukset jaettiin ja Kippari erotettiin jälleen Kauppilasta. Sen jälkeen Kauppila säilyi jakamattomana *.

Kauppila 2

10 Pekkola

Pekkolan ½ manttaalin rälssitilalla n:o 10 asui jo 1730-luvulla kaksi isäntää perheineen, Vilppu Yrjönpoika Pekkola ja Matti Niilonpoika Kippari. Vuonna 1750 tila oli virallisestikin jaettu Pekkolan ja Kipparin tiloiksi. Vuosien 1798 ja 1817 välillä Kippari oli tilapäisesti yhdistettynä Kauppilan tilaan.
Pekkolasta syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Kalliorinne ja Virmaoja. Pekkolasta syntyi vuosina 1961-1985 yksi uusi tila Karhu-Pekkola. Kipparista syntyi kaksi uutta tilaan vuosina 1901-1930 Santabekki ja Ristola.
Huomautuksia: a) Santabekistä, Pelto-Rantalasta ja eräistä muista pienehköistä tiloista muodostui uusi perintötila, n:o 29 Rantala (noin 90 ha). b) Rantalasta lohkaistiin vuonna 1973 mm. Uusiaho, ja tämän jälkeen Ristolaan kuului vain 2 hehtaaria maata *.

Pekkola (vuodesta 1862)

Pekkola 2

(11) Kippari (Skippari, Skeppars)

Skippari 2 (1767-1790)

Ristola

Santapekki

12 Ollila (Härkälä)

Ollilan ¼ manttaalin tila n:o 11 jaettiin 1780-luvulla. Uusi talo sai nimekseen Katajala *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta teoksessa Ollila oli tila n:o 11.

Ollila

Katajala

Ollila 2

  • Juho (Johannes Mattsson) Ollila, s.23.5.1858 (henkikirjat 1895, 1900)
  • Viktor Lassila, s.1867 (henkikirjat 1905, 1910, 1915, 1916)

13 Rantala

Rantalan ¼ manttaalin rälssitila n:o 12 pysyi jakamattomana.
Rantasta ayntyi vuosina 1901-1910 neljä uutta tilaa Suuripalo, Ahonpää, Harjaniitty ja Ojala.
Huomautus: Suurpalosta lohkaistiin vuonna 1926 Metsälä *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta teoksessa Rantala oli tila n:o 12.

Rantala (yhdistyy Rantala 2:n kanssa vuoteen 1800 mennessä)

Rantala 2 (1770-luvulta)

14 Ryynälä

Ryynälän 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 13 jaettiin 1760-luvulla, jolloin Ylä-Ryynälä sai alkunsa *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta teoksessa Ryynälä oli tila n:o 13.

Ryynälä

Ylä-Ryynälä

15 Sahari (Sågars)

Saharin 1/6 manttaalin tila n:o 14 jaettiin 1790-luvun lopussa, ja näin syntyi Yrjölän talonpoikaistila. Kun Sahari vuonna 1820 jaettiin jälleen, muodostettiin Ritala *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta teoksessa Sahari oli tila n:o 14.

Sahari

Mäkelä

Yrjölä

16 Eskola

Eskolan 1/6 manttaalin lippumiehenpuustelli n:o 15 pysyi jakamattomana. Puustelli oli seuraavien upseerien halussa melko pitkään: lippumies Johan Adolf Palmgrenin (1728-1739), kersantti Gustaf Blylodin (1749-1781) ja vänrikki Gustav Henrik Jackin (1791-1796) *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta teoksessa Eskola oli tila n:o 15.

17 Knaappila (Nappila, Naappila)

Knaapilan 1/6 manttaalin vääpelinpuustelli n:o 16 säilyi jakamattomana. Sen omistivat mm. vänrikki Karl Gustav von Schöneman (1723-1734), vääpeli Petter Torell (1734-1750), adjutantti Henrik Johan Kuhlefelt (1768-1781) ja luutnantti Karl Mallén (1781-1801).
Knaapilasta syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Latoaho ja Suurpalo *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä – yksi kunta teoksessa Knaapila oli tila n:o 16.

18 Pyöli (Böhle)

Hasu (Böhle) 1/3 manttaalin tila n:o 17 muodostettiin kruunun uudistilaksi 1780-luvun lopussa. Tila pysyi jakamattomana.
Böhlen (Hasun) tilasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Pitkäranta.
Huomautus: Pitkärannasta lohkaistiin vuonna 1980 Pitkäpelto *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä – yksi kunta teoksessa Hasu (Böhle) oli tila n:o 17.

18 Jussila

Jussilan 1/8 manttaalin kruununuudistila n:o 18 sai alkunsa 1800-luvun alussa sen jälkeen kun Kimonkylän metsissä oli toimitettu isojako. Jussilan uudet asukkaat olivat lähtöisin Harrilan tilalta. Viimeistään vuonna 1825 Jussilasta oli erotettu Kyttälän tila. Jussilan omisti vielä vuonna 1865 erään Harrilaan kuuluvan talon isäntä. Jussila oli mainitun tilan kanssa yhdysviljelyksessä *.

Kyttälä

Kalliola

  • Viktor Kalliolas, 1877 (henkikirjat 1915, 1916)

Peltonen

  • Antti Peltonen, s.1870 (henkikirjat 1915, 1916)

Simola

  • Juho Simola, s.1877 (henkikirjat 1915, 1916)

Jussila

  • Anders Henriksson (henkikirjat 1915, 1916)

19 Kukkila

Kukkilan 1/8 manttaalin kruununuudistila n:o 19 syntyi isojaon jälkeen. Se sai asukkaansa Pietalan tilalta. Kukkila mainitaan jaetuksi vuonna 1825, jolloin Niittylän tila oli jo muodostettu *.

Kukkila (Kuckila, Kuckola)

Niittylä

20 Suurila

Suurilan 1/8 manttaalin tila n:o 20 syntyi samaan aikaan kuin tila n:o 18 ja sai asukkaansa Saharin tilalta. Vuonna 1825 talon omisti Juho Matnpoika Sahari ja vuonna 1865 Juho Juhonpoika Takala.
Suurilasta syntyi vuosina 1961-1985 yksi uusi tila Suurpelto *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta -teoksessa tila n:o 18 oli Jussila.

21 Hietala

Hietala 1/8 manttaalin tila n:o 21 syntyi samanaikaisesti tilan n:o 18 kanssa ja sai asukkaansa Keisarin tilalta. Vuonna 1865 Hietalan omisti Kalle Erkinpoika Ollila *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta -teoksessa tila n:o 18 oli Jussila.

Hietala

Rauhala

  • Väinö Harrila (henkikirjat 1915, 1916)

22 Ojala

Ojala (Äijälän) 1/8 manttaalin til n:o 22 syntyi jo 1790-luvun lopussa. Tämänkin tilan omisti vuonna 1865 Kalle Ollila *.

23 Tuomala

Tuomala 1/8 manttaalin tila n:o 23 syntyi samaan aikaan kuin n:o 18 sai asukkaansa Knuutilasta. Tila mainitaan jaetuksi jo vuonna 1809. Toisen puolen omisti 1825 Heikki Knuutila, mutta se yhdistettiin takaisin emätilaan 1800-luvun lopussa *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta -teoksessa tila n:o 18 oli Jussila.

Lähteitä

Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8.

Lappträsk historia : två språk - en kommun. 1995. ISBN 9529069146

Lappträsk socken. 1920. Helsingfors. Allart, Anders.

Lapinjärven veteraanikirja. 1999. Borgå. Lappträsk Krigsveteraner rf - Rintamamiesveteraanit ry. Lapinjärven osasto. ISBN 952-91-1514-8.

Lappträsk veteranbok 1999. Borgå. Lappträsk Krigsveteraner rf - Rintamamiesveteraanit ry. Lapinjärven osasto. ISBN 9529115156