Follow
Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Kiurlahden kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019
Piissaari oli pohjoisin Koiviston suurista saarista. Piissaaressa sijaitsivat: Alvatti, Keskisaari, Kiurlahti ja Soukka
Piissaaren eteläosassa, saaren kapeimmalla kohdalla sijaitsi Kiurlahden kylä, jota myös Luotsin kyläksi kutsuttiin. Kiurlahdessa oli ennen sotia 40 asuttua taloa, joista kolmessakymmenessä asui Heino-niminen perhe, ja Heino-nimisistä miehistä oli tuolloin 18 ammatiltaan luotseja. Asukkaita kylässä oli kaikkiaan 133.
Aivan saaren eteläpäässä sijaitsi pieni Soukansaari eli Soukka. Siellä oli yhteensä 10 taloa ja 52 asukasta. Kuudessa talossa asui Soukka-niminen perhe.
Soukan kylän länsipuolella oleva lyhyt kannas oli tuskin 200 metriä leveä. Korkean veden aikana vesi huuhteli Matalasalmen yli. Piissaaren länsipuolella sijaitseva luonnonkaunis ja kasvistoltaan huomattavan runsaslajinen Vasikkasaari kuului vanhastaan Soukan kylän asukkaiden hallintaan. Saaren rauhoittamista luonnonsuojelualueeksi esitettiin jo 1920-luvulla, mutta vasta vuonna 1934 saari pakkolunastettiin luonnonsuojelutarkoituksiin ja annettiin Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan.
Heino-nimisiä asukkaita on asettunut Kiurlahteen jo ainakin 1200-luvulla. Heidän kantaisänsä lienee ollut saksalainen ja tullut saareen aikana, jolloin gotlantilaiset ja saksalaiset kävivät kauppaa Novgorodin kanssa. Kauppamiesten suuret laivat poikkesivat Koivistolle kalaa noutamaan ja siirtämään lastinsa pienempiin aluksiin Nevalle purjehdusta varten. He tarvitsivat luotsia ja saivat sen Kiurlahdesta. Luotsin nimi oli Heino. Nämä Heinot olivat ilmeisesti roomalaiskatolisia, koska heitä kutsuttiin nimellä ”giaur”= pakana, joka ei tunnusta ”oikeaa kreikkalaiskatolista uskoa”. Tästä arvellaan Kiurlahden saaneen nimensä.
Kerrotaan, että 1700-luvulla silloinen Ruotsin kuningas määräsi osan kylän miehistä kruunun luotseiksi ja virka periytyi sitten isältä pojalle.
Luotsit hoitivat kesäisin virkaansa ja monet osallistuivat talvisin kalastukseen.
Maanviljelys oli hyvin pienimuotoista, kasvatettiin perunaa ja vähän ruista. 1930-luvulla maatalouskerhotoiminta tuli kyliin ja alettiin kasvattaa juureksia, vihanneksia ja mansikoita. Kiurlahdessa oli Keskisaaren Osuusliikkeen sivumyymälä sekä yksityinen sekatavarakauppa. Lyhyen aikaa siellä toimi myös kalansavustamo. Kun sen toiminta loppui, savustamosta tehtiin nuorison tanssipaikka. Rakennus paloi ennen talvisotaa.
Kiurlahteen perustettiin kansakoulu vuonna 1906, mutta oppilaspulan takia se suljettiin vuonna 1937. Kiurlahden ja Soukan lapset kuljetettiin sulien vesien aikana moottoriveneellä ja talvella hevosella Tiurinsaareen Vanhankylän kouluun.
Kiurlahden rannassa oli talkoo- ja työttömyystöinä rakennettu laivalaituri, jossa s/s Tähti poikkesi tarvittaessa.
Nuorisoseura Reimari toimi Kiurlahdessa vuodesta 1912 lähtien, mutta 1930-luvulla sen toiminta hiipui. Koiviston nuorisoseura piti Kiurlahdessa lukutupaa. Kylän vanhempi väki piti illanistujaisia, joissa yksi luki ja toiset kuuntelivat. Tilaisuudessa oli yleensä kahvitarjoilu. Teksti lainattu: Suomen Koivisto-seura ry
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :
Suomi ja Karjala
Uusimaa ja Kymenlaakso
Karjalankannas
Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari