Kylä Makslahti (Makslaks), Koivisto, Finland

Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Makslahden (Makslaks) kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019

Viipurinlahden puoleisella rannalla sijaitsivat: Römpötti, Makslahti, Hoikkala, Kurkela, Kiiskilä ja Vatnuori.

Makslahti

Makslahti oli Koiviston kylistä asukasluvultaan suurin, mutta pinta-alaltaan toiseksi suurin kylä. Siellä oli ennen talvisotaa 1557 asukasta ja 315 taloa. Kylän osia olivat: Rousku, Römpötti, Vanha Makslahti, Ilmasti ja Hoikkala. Tämän suuren kylän osista käsitettiin omiksi kylikseen Römpötti sekä Hoikkala. Makslahti sijaitsi Koiviston kunnan Viipurinlahden puoleisella rannalla ja sen rajanaapurina oli pohjoisessa Johannes. Suurin osa taloista oli rakennettu rannan läheisyyteen ja kylä oli noin 8 kilometrin pituinen. Kylän halki ja osittain lähellä rantaa kulki Viipurin - Koiviston maantie. Vähän kauempana kulki rautatie, joka valmistui vuonna 1924. Kylän alueella olivat Makslahden aseman lisäksi Lietteenmäen, Kuusanojan ja Lähteenmäen seisakkeet. 1930-luvun pulavuosina maantie siirrettiin työttömyystöinä rautatien itäpuolelle.

Makslahden pääelinkeinoina voidaan pitää maanviljelystä ja karjanhoitoa.

Maatalouden kehittäminen aloitettiin heti 1920-luvun alussa. Perustettiin Makslahden Sonniosuuskunta, liityttiin Rautasella perustettuun karjantarkastusyhdistykseen ja Maidonmyyntiosuuskuntaan. Suurin osa maidosta lähetettiin junalla Viipuriin Valiolle. Perunaa ja juurikasveja viljeltiin yli oman tarpeen ja niitä markkinoitiin Viipuriin sekä Koiviston torille. Myös vehnän ja rukiin viljely lisääntyi, ja viimeisinä vuosina alettiin tehdä perunan ja sokerijuurikkaan viljelysopimuksia tehtaitten kanssa.

Kylän pohjoisosan suojaista luonnonsatamaa käytettiin vähäisessä määrin lastaus- ja satamapaikkana jo ennen I. maailmansotaa. Rautatieyhteyden valmistuttua vuoden 1924 lopulla kylässä tapahtui raju muutos. Römpötin kylä kasvoi muutamassa vuodessa rauhallisesta noin 30 taloa käsittävästä maalaiskylästä lähes 200 taloa käsittäväksi taajamaksi, joka oli kesäisin vilkas satamapaikka. Römpötistä tuli kylän keskus (ks. Römpötin kylä).

Koiviston pitäjän toinen kansakoulu perustettiin vuonna 1887 Makslahteen. Tuohon aikaan Makslahden koulupiiriin kuuluivat myös Kurkelan ja Rautasen kylät. Koulutalo peruskorjattiin 30-luvun puolivälissä ja silloin aloitti myös alakansakoulu toimintansa. Makslahden nuorisoseura Siemen perustettiin vuonna 1896 ja sillä oli oma nuorisoseurantalo. Kylässä toimivat myös marttayhdistys, maatalouskerho, Lotta Svärd -kyläosasto, pari laulukuoroa sekä erittäin aktiivisesti toimiva suojeluskunta, jolla oli oma ampumarata. Ampuma- ja urheilukilpailuja järjestettiin usein.

Kalastusta ei enää voitu harjoittaa sataman lähistöllä, ja sen vuoksi taloille maksettiin korvauksena sataman haitoista ns. vesirahoja, joita jaettiin kerran vuodessa. Satama toi kylän asukkaille monipuoliset palvelut.

Hoikkala

Hoikkala ja Ilmasti olivat aikojen kuluessa kasvaneet kiinni toisiinsa, niin että rajaa oli vaikea erottaa. Usein puhuttiin vain Hoikkalasta. Joskus myös Lähteenmäki ja Lukkari mainittiin omiksi kylänosikseen. Hoikkalassa oli ennen sotia 52 taloa, joista noin puolessa asui Hoikkala-niminen perhe. Asutus oli keskittynyt pääasiassa rantaa myötäilevän kylätien varteen. Pellot olivat monesti talojen ja rannan välissä.

Sekä juna- että linja-autoyhteydet kauppalaan ja Viipuriin olivat hyvät. Lähteenmäen seisakkeelta pääsi junalla Viipuriin noin tunnissa. Posti tuli sinne ja kukin talo vuorollaan nouti sieltä sanomalehdet ja jakoi ne talojen postilaatikoihin. Vasta talvisodan jälkeen kylään saatiin oma postinkuljettaja, joka jakoi myös arvopostin.

Maanviljelystä ja karjanhoitoa harjoitettiin, tosin tilat olivat melko pieniä. Karja kulki kesäisin vapaana metsissä. Monet taloista kuuluivat Makslahden Seutujen Maidonmyyntiosuuskuntaan, ja maito toimitettiin Römpötille, jossa oli maidon vastaanottoasema. Maataloustuotteita, puutarhamarjoja, sieniä ja metsämarjoja myytiin Römpötillä sekä Koiviston ja Viipurin toreilla. Hevosten kasvatus oli myös tuottoisaa.

Merenkulkuun liittyvät ammatit olivat kylässä hyvin edustettuina. Kalastajat myivät osan saaliistaan kotikylään ja lähikyliin ja osa vietiin Viipuriin. Satama antoi työtä monille kesäaikaan.

Vaikka Hoikkala kuuluin virallisesti Makslahteen, sillä oli paljon yhteistä Kurkelan kylän kanssa. Kylillä oli mm. yhteinen Kurkela-Hoikkalan koulupiiri, jonka kansakoulu oli Hoikkalassa. Kyläläiset kuuluivat myös Kurkelan nuorisoseuraan, ja nuorisoseurantalo sijaitsi Hoikkalassa. Koulupiiri perustettiin vuonna 1903 ja siihen kuuluivat myös Hoikkalan ja Ilmastin kylänosat Makslahden kylästä. Alakansakoulun toiminta alkoi vuonna 1934.

Koulupiirin alueelle perustettiin vuonna 1908 Kurkelan nuorisoseura Jyvä, ja vuonna 1929 sille valmistui suojeluskunnan ja Lotta Svärd -kyläosaston kanssa yhteinen seurantalo Hoikkalaan. Nuorisoseuralla oli 400 nidettä käsittävä kirjasto, se järjesti erilaisia opintopiirejä sekä esitti koko illan kestäviä näytelmiä. Usein annettiin vierailunäytäntöjä myös naapurikylissä. Nuorisoseuralla oli aiemmin oma tanssilava Mäenlammilla, ja siellä poltettiin myös juhannuskokko. Lava purettiin joskus 1930-luvulla.

Talon yhteydessä oli urheilukenttä, ja nuorisoseuran toiminnassa urheilu näytteli suurta osaa. Suojeluskuntatoiminta oli erittäin aktiivista, ja viestihiihdossa saavutettiin jopa Suomen mestaruus. Martat järjestivät erilaisia kotitalouteen liittyviä kursseja. Myös Lotta-järjestössä toimiminen kuului kylien naisten harrastuksiin. Suomen Koivisto-seura ry Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :

1§

Suomi ja Karjala

Uusimaa ja Kymenlaakso

Karjalankannas

Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari