Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Pohjansaha - Norra Sågen, Merikarvia

Kylä Pohjansaha - Norra Sågen, Merikarvia

Top Surnames

view all

Profiles

  • Selma Aleksandra Erkkilä (1897 - 1983)
    Hiski Aikajanalla syntymä === GEDCOM Note ===<p>Kuolinpaikka: sairaala, Pori, Suomi</p>iti: Its.tyt&auml;r Selma Aleksandra Heikintyt&auml;r 19 ???</p> <p>2. Lapsi: Johan Emil (&auml;p) </p> <p>syntyny...
  • Sointu Viljam Erkinpoika Erkkilä (1901 - 1941)
    This profile should not be changed or connected with any other profiles without consulting the prime manager of this profile! Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta Sotilasarvo: sotamies ...
  • Esko Eerik Viljam Erkkilä (1935 - 2014)
    Syntymä Syntynyt: 8.9.1935 Merikarvia ks. valokuva hautakivestä Asuinpaikat Asuinpaikka: Sointula, Pohjansaha - Norrsågen , Merikarvia - Sastmola (484-407-6-134-8, 484-407-4-31) Viimeinen asu...

Lähde: Pohjansaha / Wikipedia 20.8.2023

Pohjansaha (ruots. Norrsågen) [1] on Merikarvialla sijaitseva kylä. Se sijaitsee Pohjanmaan rantatien varrella Merikarvian ja Porin rajan tuntumassa noin 15 kilometriä kunnan keskustaajaman eteläpuolella.

Alun perin Ahlaisiin kuulunut Pohjansaha on saanut nimensä Uksjoen rannalle vuonna 1756 perustetusta sahasta. Sen ensimmäiset omistajat olivat porilaiset kauppiasveljekset Olof ja Henrik Inberg. Omistajiin kuuluivat vuosien varrella myös muun muassa ruukinpatruuna Berndt Johan Hastfer [5] sekä asessori Jonas Beckman [6], kreivi Samuel af Ugglas [7] ja maaherra Erik af Wetterstedt [8]. Saha jatkoi toimintaansa 1860-luvulle saakka, kunnes Prinsjärven ja Sahajärven kuivaaminen vähensivät Uksjoen virtaamaa. Lisäksi Pohjansahassa oli muun muassa puutavaran lastauspaikka sekä laivaveistämö. [2] Pohjansahan edustalla sijaitsevassa Haminaholman saaressa puolestaan toimi höyrysaha 1800–1900-lukujen vaihteessa. [3]

Suomen sisällissodan aikana helmikuussa 1918 kylässä käytiin Pohjansahan taistelu. [4]

Geni -profiilit:

Lähteet:

  • [1] Waldenström, Stellan: Vittisbofjärds svenska ortnam och bebyggelsehistoria. Björneborg: Svenska kulturfonden i Björneborg, 2009. ISBN 978-952-92598-0-9.
  • [2] Heino, Ulla: Ahlaisten historia, s. 216-217, 225. Pori: Porin kaupunki, 1979. ISBN 951-99220-1-6..
  • [3] Uusi-Seppä, Niina: Satakunnan kulttuuriympäristöt : eilen, tänään, huomenna, s. 274. Pori: Satakunnan Museo, 2012. ISBN 978-952-67018-9-9.
  • [4] Roselius, Aapo: Amatöörien sota : rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918, s. 65–66. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2006. ISBN 952-53549-2-X.

Lähde: Pohjansaha / Wikipedia 20.8.2023

Pohjansaha (ruots. Norrsågen) [1] on Merikarvialla sijaitseva kylä. Se sijaitsee Pohjanmaan rantatien varrella Merikarvian ja Porin rajan tuntumassa noin 15 kilometriä kunnan keskustaajaman eteläpuolella.

Alun perin Ahlaisiin kuulunut Pohjansaha on saanut nimensä Uksjoen rannalle vuonna 1756 perustetusta sahasta. Sen ensimmäiset omistajat olivat porilaiset kauppiasveljekset Olof ja Henrik Inberg. Omistajiin kuuluivat vuosien varrella myös muun muassa ruukinpatruuna Berndt Johan Hastfer [5] sekä asessori Jonas Beckman [6], kreivi Samuel af Ugglas [7] ja maaherra Erik af Wetterstedt [8]. Saha jatkoi toimintaansa 1860-luvulle saakka, kunnes Prinsjärven ja Sahajärven kuivaaminen vähensivät Uksjoen virtaamaa. Lisäksi Pohjansahassa oli muun muassa puutavaran lastauspaikka sekä laivaveistämö. [2] Pohjansahan edustalla sijaitsevassa Haminaholman saaressa puolestaan toimi höyrysaha 1800–1900-lukujen vaihteessa. [3]

Suomen sisällissodan aikana helmikuussa 1918 kylässä käytiin Pohjansahan taistelu. [4]

Geni -profiilit:

Lähteet:

  • [1] Waldenström, Stellan: Vittisbofjärds svenska ortnam och bebyggelsehistoria. Björneborg: Svenska kulturfonden i Björneborg, 2009. ISBN 978-952-92598-0-9.
  • [2] Heino, Ulla: Ahlaisten historia, s. 216-217, 225. Pori: Porin kaupunki, 1979. ISBN 951-99220-1-6..
  • [3] Uusi-Seppä, Niina: Satakunnan kulttuuriympäristöt : eilen, tänään, huomenna, s. 274. Pori: Satakunnan Museo, 2012. ISBN 978-952-67018-9-9.
  • [4] Roselius, Aapo: Amatöörien sota : rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918, s. 65–66. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2006. ISBN 952-53549-2-X.