Follow
Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Rautasen kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019
Rautanen oli Koiviston kylistä ainoa, joka ei ollut meren rannalla. Se sijaitsi kunnan koillisosassa, Kuolemajärven pohjoispään ja Närjänjärven ympärillä. Rautasen kyläyhteisö muodostui viidestä kylänosasta: Lemminkylä, Kaipiala, Rautanen, Savonniemi ja Tetriniemi.
Lemminkylä sijaitsi Närjänjärven pohjoispuolella, Kaipiala Närjänjärvestä Kuolemajärveen johtavan Rautasen joen pohjoispuolella, Rautanen oli joen eteläpuolella, Savonniemi Rautasesta etelään Kuolemajärven rannalla ja Tetriniemi oli kylänosista eteläisin Kuolemajärven rannalla. Talot oli suurimmaksi osaksi rakennettu teiden varsille. Rautasella oli vuonna 1939 yli 500 asukasta. Lukumäärä hieman vaihteli kunnalliskodin ja lastenkodin asukkaiden vuoksi.
Rautasella maa oli viljavaa ja rantapellot olivat tasaisia. Kyläläisten pääelinkeino oli maanviljelys ja karjanhoito sekä niihin liittyvät puutarhanhoito ja metsätalous. Puutarhatuotteita vietiin kauppalaan, Makslahteen sekä Viipuriin. 1920-luvulla perustettiin Koiviston Maamiesseuran Rautasen piiri, sonniosuuskunta, tarkastusyhdistys sekä vähän myöhemmin Makslahden Seutujen Maidonmyyntiosuuskunta, jonka toimialueena olivat Rautasen ja Makslahden kylät. Maitoa myytiin Valiolle Viipuriin. Koiviston maatalousnäyttely pidettiin Rautasella vuonna 1929. Rukiin ja vehnän viljelyssä oltiin 30-luvun puolivälistä lähtien omavaraisia, perunaa viljeltiin toreilla myytäväksi sekä myös sopimusviljelynä perunajauhotehtaalle. Metsien hoitoon kiinnitettiin huomiota, ja metsien ojitus ja metsänistutus pääsivät 1930-luvulla hyvään vauhtiin. Myös hevosten kasvatus ja jalostus oli Rautasella huomattavaa. Taloissa oli kantakirjahevosia ja usein käytiin tamma- ja varsanäyttelyissä. Närjänjärven jäällä järjestettiin kilpa-ajoja ja iltajuhlat ohjelmallisine iltamineen pidettiin nuorisoseuran talolla.
Rautasella sijaitsivat Koiviston kunnan maatila, jonka pinta-ala oli 628 hehtaaria , sekä kunnalliskoti ja lastenkoti. Vuonna 1937 valmistui kunnalliskodin yhteyteen myös mielisairasosasto.
Järvissä oli hyvät kalavedet. Kalaa pyydettiin verkoilla ja rysillä, Kuolemajärvestä myös nuotalla. Kesällä monet miehet kävivät lastaustöissä Makslahden satamassa. Posti tuotiin joka arkipäivä Makslahden asemalta joko polkupyörällä tai hevosella. Rautasella oli Makslahden Osuuskaupan sivumyymälä ja Tetriniemessä Humaljoen Osuuskauppa Yrityksen sivumyymälä. Kyläyhteisössä toimivat lisäksi sirkkelisaha, mylly, pärehöylä ja teurastamo. Kylässä oli myös kuorma-autoilija sekä taksiautoilija. Kaksi kertaa viikossa pääsi linja-autolla kauppalaan ja takaisin.
Rautasen kansakoulupiiri perustettiin vuonna 1903 ja alakansakoulu saatiin vuonna 1928. Rautasen nuorisoseura aloitti toimintansa vuonna 1910 ja oma talo valmistui vuonna 1912. Seura järjesti opintokerhoja, urheilukilpailuja sekä esitti iltamissa näytelmiä. Kylässä toimivat myös Martta-yhdistys, laulukuoro ja naisvoimistelijat. Suojeluskunnan ja Lotta-järjestön toiminta oli myös aktiivista. Suomen Koivisto-seura ry
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :
Suomi ja Karjala
Uusimaa ja Kymenlaakso
Karjalankannas
Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari