Follow
Punnuksen keskellä, osittain Peikolan rajalla oli pieni Sokialan kylä, jonka asutus liittyi Punnuksen kyläkeskustaan. Suomelle kuuluessaan Punnus sijaitsi Muolaan koillisosassa Äyräpään ja Valkjärven kuntien rajoilla noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Punnus oli Muolaan suurin kylä.
Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Ylä-Kuusaa, Peippola, Peikola ja Passila, etelässä Telkkälä, Himala sekä Punnusjärven toisella puolella Saustala.Idässä Valkjärven puolella naapurikyliä olivat Marjaniemi, Jutikkala sekä Sarkola ja pohjoisessa Äyräpään kunnan puolella Mälkölä. Lisäksi kylä rajoittui pohjoisessa Vuokseen, jonka toisella puolella oli Vuokselan kunta. Äyräpään vastaisen rajan muodosti Vuokseen laskeva Salmenkaitajoki, etelässä Himalan ja Telkkälän vastaisen rajan muodosti Punnusjärvestä Kirkkojärveen laskeva Punnusjoki ja lännessä Passilan ja Peikolan vastainen raja kulki Punnusjokeen laskevissa Suomenojassa, Myllyojassa ja Rämäsuonojassa.
Punnuksen pohjoisosan kautta kulkivat kantatie 62 Viipurista Metsäpirttiin ja Viipurista Valkjärvelle johtanut Liimatta–Valkjärvi-rata, jonka varressa oli Punnuksen pysäkki. Kantatieltä erkani kylän pohjoisosassa maantie länteen, joka johti Ylä-Kuusaan kautta kantatie 63 ja etelään Punnuksen kyläkeskuksen kautta Lehtokylään johtava maantie. Näiden kahden maantien välillä kylän länsiosassa kulki kylätie. Lisäksi Punnuksesta johti kylätiet länteen Koiralaan ja Punnusjärven itäpuolitse Valkjärven Valkeamatkan kylään.
Punnuksen kylän keskus, johon myös Sokialan kylän asutus liittyi sijaitsi laajalla peltoaukealla Punnusjärven luoteirannalla Lehtokylään johtavan maantien varrella. Vuoksen laskun ja Äyräpään puolella sijainneiden Pölläkkälän tehtaiden läheisyys synnytti huomattavan asutuskeskittymän myös kylän pohjoisosaan Salmenkaitajoen rannalle Puratsimeen, josta asutus jatkui Salmenkaitajoen etelärantaa pitkin Vuoksen rantaan asti.Lähinnä Vuoksea ollutta asutusta nimitettiin Punnusjokisuuksi tai Jokisuuksi. Kyläkeskuksen ja Jokisuun kulmakunnan väliin jäivät vielä Punnuksen pysäkin seutu ja Metsäkylä. Punnuksessa oli noin 120 taloa ja Sokialassa noin 10 taloa. Punnuksessa oli kaksi kansakoulua, Kannaksen Osuusliikkeen myymälä, useita yksityiskauppoja, Punnuksen osuuskassa, nuorisoseurantalo, Lehikoisen mylly ja saha. Vuonna 1936 Punnuksen kylän pinta-ala oli 32,94 neliökilometriä, josta oli peltoa 1 117 hehtaaria, niittyä 44 hehtaaria ja metsää 2 090 hehtaaria. Sokialan kylän pinta-ala oli samana vuonna 2,99 neliökilometriä, josta oli peltoa 132 hehtaaria, niittyä kolme hehtaaria ja metsää 164 hehtaaria. Punnuksen peltopinta-ala oli lisääntynyt huomattavasti Vuoksen laskun myötä 1800-luvun puolivälissä ja vasinkin Punnusjärven laskun myötä, jolloin Punnusjoen ja Punnusjärven rantaniityt saatiin viljelykseen.
Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.
Projekti perustettu 6.1.2019 / Mirja Mappes