Yleistä Lehikoisista.

Vanhimmat tiedot Lehikoisten suvusta ovat vuoden 1541 maakirjassa Vesulahden pitäjän Mälkölän neljänneksen Lehikkolaa isännöi Pekka Lehikoinen. Kyseessä on myöhempi Juvan Kuosmalan kylän nro 4 Lehkola. Talossa oli kolme vähintään 15-vuotiasta miestä sillä talon jousiveroluku oli kolme. Myöhemmin Lehikoisia esiintyy aikakirjoissa Pielisjärvellä, Juuassa ja Ilomantsissa sekä Karjalan kannaksella Hiitolassa, Ruskealassa, Impilahdella ja Sortavalan ympäristössä.

Sukunimi Lehikoinen on nimenä lehti johdannainen joka tarkoittaa peltojen keskellä olevaa pientä lehtimetsiköä eli lehikkoa. Nimi on kehittynyt 1500-luvulta 1800-luvun loppupuolelle nykyiseksi Lehickon – Lehikoin - Lehikoinen. Lehikoisista muodostui aikaa myöten yksi Pohjois-Karjalan suurista suvuista 1800-luvulla. Lehikoinen nimisiä henkilöitä on nykyisin n. 2850. Juuan Larinsaaren isojaossa syntyneet tilat. No;1 Vanhala no:2 Lautala no:3 Tavallinen no:4 Pyltsy no:5 Kosula no:6 Särkkälä, no:7 Pakarila no:8 Martikkala.

Tilat 1-5 olivat Lehikoisten tiloja. Tilat 6-8 olivat Martikaisten ja Tila 7 oli Pakaristen tila.

Sukupuuhun liittyminen ja sen rakentaminen

Lehikoisten suvun Geni-sukupuu projektista lyhyesti:

PERIAATE: Puu koostuu yli 100 v. vanhoista tiedoista (runko) ja uudemmista tiedoista. Elävät ihmiset eivät näy Internetissä ohjelman ulkopuolelle, ellei itse sitä halua - mutta runko näkyy. Puuhun voi lisätä itse "laajennetun lähipiirinsä" ihmisiä. Muista kysyä eläviltä ihmisiltä lupa heidän lisäämiseksi puuhun. Jos sinulla on kokemusta sukututkimuksesta, olet myös tervetullut rungon rakentamiseen.

LIITTYMINEN: Genin ulkopuolelta: Jotta sinut voi linkittää runkoon kutsulla, laita viestissä (1) vanhempiesi nimet, (2) isovanhempiesi nimet, -syntymäajat ja -paikat, ja (3) email-osoitteesi. Genin sisältä: sukupuiden yhdistämisen kautta.
Lisää valokuvia ja kertomuksia kaivataan!

LAATU: Tässä projektissa haluamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Mahdolliset virheet suositellaan korjaamaan, ja otamme mielellämme vastaan tietoja niistä. Toivomuksena myös on, että projektiin liitettäviin profiileihin liitettäisiin sellaiset lähdetiedot, että muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan kenestä henkilöstä on kysymys (linkki syntymämerkintään, lastenkirjaan, rippikirjoihin tms). Suosittelemme käyttämään alkuperäisiä lähteitä (syntymämerkintä, kuolinmerkintä jne.). Viimeistään ristiriitaisten tietojen tapauksessa tiedot on tarkistettava alkuperäisistä lähteistä. Aluksi aivan jokaisessa profiilissa ei tarvitse olla lähdetietoa, vaan esimerkiksi kaikkien perheenjäsenten henkilötietojen linkkaaminen perheen isän profiiliin riittää. Tavoitteenamme kuitenkin on, että lopulta jokaisessa profiilissa olisi lähdelinkki tai -linkkejä. Tavoitteena on mahdollisimman korkealaatuinen puu!

YKSITYISYYDENSUOJA: Muistathan yksityisyyden kunnioittamisen. Myös tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa esimerkiksi viittauskäytännöllä. Perehdy Suomen sukututkimusseuran sukututkimuksen käytännesääntöihin. On hyvä huomata suostumuksen kysyminen elossa olevilta henkilöiltä. http://www.suvut.fi/Sukututkimuksen_kaytannesaannot.pdf (2013)

NIMISTANDARDI: Toivomus olisi, että suomen- tai englanninkieliseen profiililehteen kirjataan henkilön nimi suomenkielisessä asussa jos henkilö oli suomenkielinen ja ruotsinkieliseen profiililehteen kirjataan henkilön nimi sellaisena kun se on kastetiedoissa. Muita nimi muotoja, kuten kirkonkirjoissa esiintyviä eri nimi muotoja, voi lisätä "tunnetaan myös" laatikkoon. (naisilla esim sukunimi muodot -tar voi kirjata näin). Erilaisia nimimuotoja ei suositella myöskään yhdistettäviksi kenoviivalla Valborg/Valpuri/Wappu/Walborg Väyrynen/Väyrytär - tämä lisää yhdistävien työtä. Naisten sukunimiksi kirjataan vain syntymänimi, sillä naiset pitivät sukunimensä syntymästä hautaan. Poikkeuksia käytäntöön on kaksi: ne naiset, joiden sukunimi on kirkonkirjoissa muutettu miehen sukunimeksi (tapa alkoi ns. ylemmissä yhteiskuntaluokissa 1800-luvulla) ja 1930 jälkeen kuolleet naiset, joiden sukunimet seurakunnat muuttivat aviomiesten sukunimiksi sukunimilain tullessa voimaan.

https://mauripekka.blogspot.com/p/lyhyt-oppimaara-lehikoisten.html?m=1

https://mauripekka.blogspot.com/2020/10/lehikoisten-y-dna-sukututki...

Yleistä Lehikoisista.

Vanhimmat tiedot Lehikoisten suvusta ovat vuoden 1541 maakirjassa Vesulahden pitäjän Mälkölän neljänneksen Lehikkolaa isännöi Pekka Lehikoinen. Kyseessä on myöhempi Juvan Kuosmalan kylän nro 4 Lehkola. Talossa oli kolme vähintään 15-vuotiasta miestä sillä talon jousiveroluku oli kolme. Myöhemmin Lehikoisia esiintyy aikakirjoissa Pielisjärvellä, Juuassa ja Ilomantsissa sekä Karjalan kannaksella Muolaassa, Hiitolassa, Ruskealassa, Impilahdella ja Sortavalan ympäristössä.

Sukunimi Lehikoinen on nimenä lehti johdannainen joka tarkoittaa peltojen keskellä olevaa pientä lehtimetsiköä eli lehikkoa. Nimi on kehittynyt 1500-luvulta 1800-luvun loppupuolelle nykyiseksi Lehickon – Lehikoin - Lehikoinen. Lehikoisista muodostui aikaa myöten yksi Pohjois-Karjalan suurista suvuista 1800-luvulla. Lehikoinen nimisiä henkilöitä on nykyisin n. 2850.

Sukuhaaroista suurin on Juuan Lehikoiset, jotka ovat sukua toisilleen. Juuan Larinsaaren isojaossa syntyneet tilat.
No;1 Vanhala
no:2 Lautala
no:3 Tavallinen
no:4 Pyltsy
no:5 Kosula
no:6 Särkkälä,
no:7 Pakarila
no:8 Martikkala.

Tilat 1-5 olivat Lehikoisten tiloja.
Tilat 6-8 olivat Martikaisten ja
Tila 7 oli Pakaristen tila.

Sukupuuhun liittyminen ja sen rakentaminen

Lehikoisten suvun Geni-sukupuu projektista lyhyesti:

PERIAATE: Puu koostuu yli 100 v. vanhoista tiedoista (runko) ja uudemmista tiedoista. Elävät ihmiset eivät näy Internetissä ohjelman ulkopuolelle, ellei itse sitä halua - mutta runko näkyy. Puuhun voi lisätä itse "laajennetun lähipiirinsä" ihmisiä. Muista kysyä eläviltä ihmisiltä lupa heidän lisäämiseksi puuhun. Jos sinulla on kokemusta sukututkimuksesta, olet myös tervetullut rungon rakentamiseen.

LIITTYMINEN: Genin ulkopuolelta: Jotta sinut voi linkittää runkoon kutsulla, laita viestissä (1) vanhempiesi nimet, (2) isovanhempiesi nimet, -syntymäajat ja -paikat, ja (3) email-osoitteesi. Genin sisältä: sukupuiden yhdistämisen kautta.
Lisää valokuvia ja kertomuksia kaivataan!

LAATU: Tässä projektissa haluamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Mahdolliset virheet suositellaan korjaamaan, ja otamme mielellämme vastaan tietoja niistä. Toivomuksena myös on, että projektiin liitettäviin profiileihin liitettäisiin sellaiset lähdetiedot, että muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan kenestä henkilöstä on kysymys (linkki syntymämerkintään, lastenkirjaan, rippikirjoihin tms). Suosittelemme käyttämään alkuperäisiä lähteitä (syntymämerkintä, kuolinmerkintä jne.). Viimeistään ristiriitaisten tietojen tapauksessa tiedot on tarkistettava alkuperäisistä lähteistä. Aluksi aivan jokaisessa profiilissa ei tarvitse olla lähdetietoa, vaan esimerkiksi kaikkien perheenjäsenten henkilötietojen linkkaaminen perheen isän profiiliin riittää. Tavoitteenamme kuitenkin on, että lopulta jokaisessa profiilissa olisi lähdelinkki tai -linkkejä. Tavoitteena on mahdollisimman korkealaatuinen puu!

YKSITYISYYDENSUOJA: Muistathan yksityisyyden kunnioittamisen. Myös tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa esimerkiksi viittauskäytännöllä. Perehdy Suomen sukututkimusseuran sukututkimuksen käytännesääntöihin. On hyvä huomata suostumuksen kysyminen elossa olevilta henkilöiltä. http://www.suvut.fi/Sukututkimuksen_kaytannesaannot.pdf (2013)

NIMISTANDARDI: Toivomus olisi, että suomen- tai englanninkieliseen profiililehteen kirjataan henkilön nimi suomenkielisessä asussa jos henkilö oli suomenkielinen ja ruotsinkieliseen profiililehteen kirjataan henkilön nimi sellaisena kun se on kastetiedoissa. Muita nimi muotoja, kuten kirkonkirjoissa esiintyviä eri nimi muotoja, voi lisätä "tunnetaan myös" laatikkoon. (naisilla esim sukunimi muodot -tar voi kirjata näin). Erilaisia nimimuotoja ei suositella myöskään yhdistettäviksi kenoviivalla Valborg/Valpuri/Wappu/Walborg Väyrynen/Väyrytär - tämä lisää yhdistävien työtä. Naisten sukunimiksi kirjataan vain syntymänimi, sillä naiset pitivät sukunimensä syntymästä hautaan. Poikkeuksia käytäntöön on kaksi: ne naiset, joiden sukunimi on kirkonkirjoissa muutettu miehen sukunimeksi (tapa alkoi ns. ylemmissä yhteiskuntaluokissa 1800-luvulla) ja 1930 jälkeen kuolleet naiset, joiden sukunimet seurakunnat muuttivat aviomiesten sukunimiksi sukunimilain tullessa voimaan.