Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Leipurit, sokerileipurit ja kondiittorit Suomessa - Bakers and confectioners in Finland

view all

Profiles

  • Theodor Siiriäinen (1909 - 1990)
    Suomen passiviraston arkisto - Passinhaltijain kortisto 1904-1918 (Bad:120, Sibakoff-Sikanen), jakso 158: Siirainen; Kansallisarkisto: / Viitattu 3.3.2020
  • Fanni Elisabet Mustonen (1916 - 2002)
  • Väinö Valdemar Kuula (1896 - 1918)
    sotasurmat 1914-1922 tietokanta== Osapuoli: Valkoinen Siviilisääty: naimaton Sotilasjärjestö: Valkoinen armeija Sotilas vai siviili: sotilas Aseenkanto: kyllä Lähteet Siipyy syntyneet 1886-1...
  • Aili Hagar Kuustonen (1918 - 1976)
    Leipuri Avioliittoon kuulutettuja -
  • Eino Armas Juhonpoika Vihervä (1891 - 1928)
    Muutot: Kiihtelysvaaralta Joensuuhun 1914 Joensuusta Tampereelle 1915 Tampereelta Vilppulaan 1916 Vilppulasta Kiuruvedelle 1917 Kiuruvedeltä Kotkaan 1920 Kotkasta Harjavaltaan 1921 Ker...

Tervetuloa leipureiden, sokerileipureiden ja kondiittoreiden ammattiprojektiin!

Projektin tarkoituksena on koota leipurin ammattia harjoittaneiden henkilöiden profiilit yhdeksi kokoelmaksi, niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi.

Projektin toimintaperiaatteista

Jos sinulla on suvussa leipurin ammateissa toimineita, taikka hallinnoit leipureiden Geni-profiileja, tai olet muusta syystä kiinnostunut leipureiden henkilöhistoriasta, liity projektimme jäseneksi valitsemalla Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin. Projektin jäsenenä saat liitettyä hallinnassasi olevat profiilit suoraan projektiin. Kun perustat Geniin uusia leipurin ammattia harjoittaneita henkilöiden profiileja, toivoisimme, että samalla lisäisit ne projektiin. Yksi tapa lisätä profiili projektiin on valita profiilisivulta Toiminnot > Lisää projektiin. Voit hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Haluamme projektissamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Toivomuksena on, että projektiin liitettäviin profiileihin liitettäisiin sellaiset lähdetiedot, joista muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan profiilihenkilön henkilöllisyyden. Kun käyt projektiin tai profiiliin liittyvää keskustelua, muistathan, että keskustelut ovat julkisia. Muista myös yksityisyyden kunnioittaminen. Tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa viittauskäytännöllä.

Leipurin ammatista lyhyesti

Leipurit olivat yksi 1000-luvulta nykyisen Pohjois-Italian, Saksan ja Ranskan alueiden kaupunkeihin syntyneistä ammattikunnista. Leipurien symboliksi tuli jo tuolloin rinkelikuvio. Ruotsiin ammattikuntalaitos alkoi muodostua 1300-luvulla ja käytäntö ulottui vähitellen myös Suomeen. Makeiden hunajakakkujen leipominen oli vuosisatoja luostareiden erioikeus, ja Suomessakin Naantalin luostarin birgittalaisnunnien tiedetään opettaneen piparkakkujen leipomista.

Ruotsissa ammattikuntalaitos yhtenäistettiin vuoden 1720 ammattikuntajärjestyksellä. Sillä säädeltiin käsityön harjoittamista Suomessa puolitoista vuosisataa, aina ammattikuntalaitoksen lakkauttamiseen 1868 asti. Leivonta oli kaupungeissakin pitkälti kotona tehtävää työtä, kuten se on yhä monin paikoin maaseudulla. Niinpä leipurien ammattikunnat olivat suhteellisen myöhäisiä ammatikuntalaitoksen piirissä.
Ammattikuntajärjestyksellä tavaroiden valmistus myytäväksi keskitettiin kaupunkien ammattikunnille. Määrättyä tuotetta sai valmistaa vain kyseisen alan käsityöläismestari, jonka tuli kuulua oman alansa ammattikuntaan. Sellainen tuli perustaa kaupunkiin heti, kun samalla alalla toimi vähintään kolme mestaria.Turkuun leipurien ammattikunta perustettiin 1777. Helsinkiläisleipurit kuuluivat pitkään Turun ammattikuntaan ja välttelivät oman perustamista peläten ylimääräisiä maksuja sekä vaivannäköä. Kilpailun uhatessa kiristyä he päättivät kuitenkin perustaa oman ammattikunnan 1839.

Leipuriksi aikovan piti työskennellä mestarin palveluksessa ensin oppipoikana ja sen jälkeen kisällinä eli ammattityöntekijänä. Ennen vakinaisen työskentelyn aloittamista kisällin tuli lähteä vaellukselle, jonka pituudeksi oli määrätty yleensä 3–5 vuotta. Vaelluksellaan kisälli kartutti ammattitaitoaan ja tutustui eri paikkakuntien valmistusmenetelmiin ja ammattimiehiin. Vaellukselta palattuaan kisälliä pidettiin täysinoppineena ammattimiehenä, ja määrätyn työskentelyjakson jälkeen hän saattoi pyrkiä mestariksi ja samalla ammattikuntansa varsinaiseksi jäseneksi. Ammattikunnan mestarina hän saattoi hakea kaupungin porvarisoikeutta ja perustaa oman leipomon.

Ammattikuntalaitos lakkautettiin vuonna 1868, kun kaupasta ja elinkeinoista säädettiin uusi asetus, jolla pyrittiin toteuttamaan elinkeinovapaus. Lakkautettujen ammattikuntien tilalle piti kuitenkin perustaa erityisiä elinkeinonharjoittajien yhdistyksiä, jotka myönsivät kisällin- ja mestarintodistuksia, mutta joilla ei enää ollut yksinoikeutta ammattien harjoittamiseen

Lähteet:

Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Leipomo Wikipedia, viitattu 28.12.2020.

Leiväntekijät. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888-2018. https://1565685.169.directo.fi/@Bin/6c23e477f580d6c1f663311534a69df..., viitattu 28.12.2020