Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Mikael Malmsten (1770 - 1846)
    22.12.1789 Mikael Malmsten 10529. * Turussa (suom. seurak.) 12.9.1770. Vht: turkulainen muurarimestari Mikael Malmsten († 1812) ja Beata Johansdotter. Turun katedraalikoulun oppilas 10.2.1780 (in cl. i...
  • Georg Wolfstedt (c.1716 - 1754)
    Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: kl. 1737 Georg Wolfstedt (myös Wollstedt) Georgius Georgii 6365. * noin 1716. Kotoisin Huittisista. Porin triviaalikoulun oppilas 8.2.1728 – (1733, cl. s...
  • Gabriel Gabrielsson Wallman (c.1691 - 1752)
    Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: kl. 1709 Gabriel Wallman Gabriel Gabrielis, Tavastensis 5083. * Hämeenlinnassa noin 1691. Vht: Hämeenlinnan kirkkoherra Gabriel Wallman 2880 (yo (1680), † ...
  • Eric Cumenius (1748 - 1809)
    16.6.1770 Erik Cumenius 8930. * Perniössä 15.4.1748. Vht: Kumianpään Alastalon talollinen Perniössä Henrik Johansson († 1792) ja Karin Andersdotter. Turun katedraalikoulun oppilas 4.2.1766 (in cl. synt...
  • Thomas Thomasson Heikkilä (1708 - d.)
    Huittisten seurakunta > Huittisten seurakunnan arkisto > Huittisten rippikirjat > Rippikirja 1736-1748 (I Aa1:2) Huittisten seurakunta > Huittisten seurakunnan arkisto > Huittisten rippikirjat > Ripp...

Projekti aloitettu 7.8.2017.

Projekti aloitettu 7.8.2017.

Vanha nimi Vittis.

Projekti aloitettu 7.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Huittisissa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Nyt pääsee liittymään kartan http://ysj.fi/kartta/ kautta paikkakuntaprojekteihin!

  • Kirjaudu Geniin ellet jo ole mukana.
  • Valitse kartalta paikkakunnat, joihin haluat liittyä.
  • Klikkaa ympyrää, näkyy linkki paikkakuntaprojektin sivulle.
  • Valitset Toiminnot>Liity projektiin.
  • Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileita tähän projektiin.

Huittisten paikkakuntaprojekti

Huittisten nimi esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1366, jolloin Suomen laamanni Arvid Kustaanpoika syyskuun 27. päivänä allekirjoitti täällä erään rajankäyntiasiakirjan. Huittinen mainitaan tuolloin jo pitäjänä. Pysyvä asutus paikkakunnalla on kuitenkin paljon vanhempaa. Siitä osoituksena on esimerkiksi se, että Sammussa on jo rautakaudella linnavuorena toiminut Räätikäsvuori, johon väki pakeni vihollisen uhatessa. Huittisten, Köyliön ja Kokemäen yhteisessä rajapisteessä nykyisen valtatie 12:n varrella taas on suuri kivi, jota jo 1400-luvun asiakirjoissa sanotaan ikivanhaksi rajamerkiksi. Pitäjien rajojenkin siis täytyy olla hyvin vanhoja.


Huittisten vanhimmat kiinteään asutukseen viittaavat löydöt ovat 400-luvulta, siis noin 1500 vuotta vanhoja. Metsästysmailla liikkuvia ihmisiä Huittisissa on majaillut paljon kauemminkin, mitä osoittaa mm. Palojoelta löydetty Suomen tunnetuin kivikauden aikainen esine, Huittisten hirvenpääveistos, jonka iäksi on arvioitu yli 7000 vuotta.


Huittisten vanhimpana kylänä pidetään Karhiniemeä, ainoaa Kokemäenjoen pohjoispuolella sijaitsevaa kylää. Karhiniemessä oli myös Huittisten ensimmäinen kirkko jo 1200-luvulla ja sen lähellä Hiidenkalliolla lähde, jossa perimätiedon mukaan ensimmäiset huittislaiset kastettiin kristinuskoon.


Vastapäätä Karhiniemeä, Kokemäenjoen toisella puolella on 36 metriä joenpinnan yläpuolelle nouseva Ripovuori, joka oli muinoin tärkeä kulttipaikka ja jossa oli pronssikautisia rautaröykkiöitä eli hiidenkiukaiden jäännöksiä, jotka kuitenkin tuhoutuivat ennen kuin niistä ehdittiin tehdä argeologisia kaivauksia. Ripovuoreen liittyy tarinoita siellä asuneista jättiläisistä, samoin Pyölönvuoreen, joka on vieläkin korkeampi. http://www.huittinen.fi/tietoa_huittisista/historiaa_taustoja_ja_vaikuttajia

Vanha nimi Vittis

Lähipaikkakuntien projekteja

Satakunta Ahlainen, Eura‎, Eurajoki‎, Harjavalta, Hinnerjoki, Honkajoki‎, Honkilahti, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia‎, Kauvatsa, Keikyä, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki‎, Kullaa, Köyliö, Lappi, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila, Vampula,

Kylät

Hannula, Hirvelä, Huittistenkylä, Hurula, Kaharila, Kannila, Karhiniemi, Korkiakoski, Lauttakylä (Kirkonkylä), Leppäkoski, Loima, Löysälä, Matikkala, Mauriala, Mommola, Naatula, Nanhia, Pöyriälä, Raijala, Raskala, Rieskala, Riesola, Sampu, Sorvola, Suttila

Talot

Huittisten talonhaltijaluettelo Lasse Iso-Iivari 23.4.2006, 19.7.2017 http://users.utu.fi/isoi/talot/huittine.htm

Huittisten seurakunnan historia

Huittinen Vanha seurakunta, mainittuna jo 1414 tai 1418 omana kirkkopitäjänä. Seurakunnasta on aikanaan osia erotettu Punkalaitumen v. 1639 perustettuun kirkkoherrakuntaan, ja vielä 1800-luvulla siihen ovat kuuluneet Kauvatsan ja Vampulan kappelit, edellinen vuoteen 1882 ja jälkimmäinen vuoteen 1896, sekä 1684 perustettu Keikkiön eli Keikyän rukoushuonekunta, mikä erotettiin 1908 omaksi emäseurakunnaksi. Huhtamon rukoushuonekunta kuuluu vielä Huittiseen. - Lauttakylä ja kirkko paloivat 18/5 1665. Piispantarkastuksessa 8/3 1708 todetaan, että pappila on palanut hiljattain. Kirkko ja kappalaisen pappila (Kulma) paloivat 23/6 1752. Ukkostuli murskasi kirkontornin /7 1758. Pappila uudelleen Lauttakylän kera 23/5 1783, jolloin kirkon katto ja torni myös paloivat. Pappila paloi 9/6 1811. http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=100&TYPE=HTML&LANG=FI


Lähteet

  • Lähteenoja, Aina: Suur-Huittisten pitäjän historia (1948) vuoteen 1639
  • Suur-Huittisten historia II: Raimo Viikki: ISBN 951-99019-2-2 – Huittisten, Kauvatsan, Keikyän ja Vampulan kunnat Punkalaitumen eroamisesta kunnallisen itsehallinnon alkuun n. 1639–1860 – Tekstiosassa paljon "Idman-suvun tietoa". Talohaltijaluettelo 1540–n.1860 (Huittinen, Vampula, Keikyä, Kauvatsa)
  • Suur-Huittisten historia III, 1: Raimo Viikki: Jyväskylä 1989: ISBN 952-90-1262-4 – Hajoavan hallintokokonaisuuden kausi: Suur-Huittisten vaiheet kunnallisen itsehallinnon valmisteluajoista vuoteen 1917 asti – Huittinen, Kauvatsa, Keikyä ja Vampula Ns. tekstiosa
  • Suur-Huittisten historia III, 2: Raimo Viikki: Jyväskylä 1989: ISBN 952-90-1263-2 – Väestö, matrikkelit ja tilastot – Liittyy III/1 tekstiosaan: tilastoja ja matrikkelitietoja n. 1850–1939 (–1980)
  • Suur-Huittisten historia IV: Raimo Viikki: Pieksämäki 2000: ISBN 952-91-2873-8 – Pitäjäyhteisö lääkitsee haavansa 1918–1939 – Alkaa vuoden 1918 tapahtumista ja päättyy tavisotaa edeltäneeseen aikaan. Paino historiallisen muutoksen kuvaamisessa
  • Suur-Huittisten historia V: Raimo Viikki: Pieksämäki 2001: ISBN 952-91-287 – Vanha hallintopitäjä hajoaa (1939–noin 1995)
  • Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639: Aina Lähteenoja, Kalevi Virkkala, Sirkka Valjakka: Vammala 1949