Tämä on sukututkimussivusto Genin Kannuksen paikkakuntaprojekti.
Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi.
Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.

Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.

Kannuksen projektit

• Paikkakunta Kannus, Keski-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Kannus, Keski-Pohjanmaa
  
• Siirtolaiset paikkakunnalta Kannus Siirtolaiset paikkakunnalta Kannus
• Papit Kannus, Keski-Pohjanmaa, Suomi Papit Kannus, Keski-Pohjanmaa, Suomi

Tietoa paikkakunnasta

Kannus on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Lähimmät suuret kaupungit ovat Kokkola ja Ylivieska 40 kilometrin etäisyydellä. Kannus sai kaupunginoikeudet vuoden 1986 alussa.

Historia

Näyttäisi siltä, että alue on menettänyt vakituisen asumuksen rautakauden jälkeen ja muuttunut eräalueeksi, missä liikkuivat vain saamelaiset ja heidän verottajansa. Vähitellen erämaille asettui satakuntalaisia ja kainulaisia eli pirkkalaisia erämiehiä, joiden nautintomaihin Keski-Pohjanmaan maat kuuluivat.

1400–luvun alussa Kannus kuului Suur-Pedersören alueeseen. Myöhemmin se liitettiin osaksi Suur-Lohtajaksi.

Myöhäiskeskiajalla Kannus kasvoi Suur-Lohtajan suurimmaksi kyläkunnaksi, jonka kolmisenkymmentä taloa sijaitsi hajallaan Kannusjoen eli nykyisen Lestijoen rannoilla jokisuulta Toholammille asti.

Mahdollisesti vierasta kansallisuutta edusti Kannuskylän asukkaista 1540-luvulla Juho Holsti eli Alli, jonka omistamaa taloa on vaikea samaistaa minkään myöhemmän talon kanssa. Holstin lähinaapureinaan Lestijoen suulla asuivat jo 1540-luvulla veljekset Olli ja Lauri Pietarinpojat, joiden omistamia taloja sanottiin myöhemmin Puolakoiksi (kirjoitettiin sekä Puolacka että Pålack). Todennäköisesti nämä henkilöt olivat kotoisin Puolasta.

Ylikannuksessa eli nykyisen Kannuksen pitäjän alueella asui keskiajan lopulla kymmenkunta perhekuntaa. Kun Ala- ja Ylikannus vuoden 1560 tienoilla ensi kerran merkittiin eri kyliksi, oli kummassakin 19 taloa. Myös Mutkalammen asutus laskettiin 1500-luvulla Alakannukseen.
1600-luvun alussa Mutkalampi erotettiin omaksi kyläkunnaksi, mutta sen säilyminen näinkin kauan Alakannuksen yhteydessä osoittaa, mistä päin sen asuttaminen oli pääasiallisesti tapahtunut.

Vasta 1620-luvulta lähtien ruvettiin verokirjoihin säännöllisesti merkitsemään omaksi kyläksi Kannus erotukseksi Alakannuksesta, joka taas 1640-luvulla sai nimen Hillilä. Lestijokilaaksossa asutustoiminta oli pysähdyksissä 1600-luvun alussa Ylikannusta myöten.
Vuonna 1608 Kannuskylässä, Hillilässä, Välikannuksessa ja Ylikannuksessa oli yhteensä 51 taloa ja 1690 vain yhtä enemmän eli 52 taloa.

Vaikka suuret nälkävuodet epäilemättä vähensivät Kannuksen väkilukua 1600-luvun lopulla huomattavasti, useimmat autioiksi jääneistä taloista saatiin yllättävän pian uudelleen asutuiksi 1700-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.
Pohjanmaan maaherra Reinhold Wilhelm von Essen teki jo alkuvuodesta 1722 matkan lääninsä pohjoisosiin yrittäen päästä selville pahimmista epäkohdista. Tärkeimpiä jälleenrakennuksen tehtävänä pidettiin autiotilojen nopeaa asuttamista. Pahimpana esteenä maaherra Von Essen piti sodasta aiheutunutta miespulaa ja monia perättäisiä katovuosia.
Tavallista paremmin oli isovihan hävityksiltä säästynyt syrjässä sijaitseva Mutkalampi.

Kannuksessa tehtiin 1870-luvulla rajajärjestelyitä, kun Mutkalamminkylästä siirrettiin Himangan Himankakylään Ainalin ja Ojan talot. Aikaisemmin 1860-luvulla oli siirretty Kannuskylä ja Hillilän kylä Himankaan.

Ylikannuksen kylä itsenäistyi Suur-Lohtajasta vuonna 1859. Tällöin myös kunnan nimeksi muodostui Kannus.

1800-luvun lopulla alkanut siirtolaisuus vei myös kannuslaisia Yhdysvaltoihin. Vuosien 1872–1917 välisenä aikana Yhdysvaltoihin muutti 2 555 asukasta. Tunnetuin Yhdysvaltoihin muuttanut kannuslainen oli Oskari Tokoi.

Vuonna 1934 raivonnut suurpalo tuhosi pahoin Kannuksen kirkonkylää.

Kannuksen kirkko

Kannuksen ensimmäinen kirkko lienee valmistunut vuonna 1674, ja se oli käytössä lähes yhdeksän vuosikymmentä.
Pari sukupolvea myöhemmin olevasta riitajutusta käy selville, että kirkon kellotapulin ja kirkkotarhan rakennusmestarina oli ollut oman kylän Lauri Erkinpoika Sämpilä. Hän ei ollut saanut työstään muuta palkkaa kuin kolme ilmaista hautapaikkaa itselleen ja perillisilleen. Itse kirkosta ei liene säilynyt muita tietoja kuin, että siinä oli 46 ikkunaa, joista 34 myytiin huutokaupassa seurakuntalaisille.

Keväällä 1761 kyläläiset päättivät rakentaa uuden kirkon ja vanhan kirkon tarpeisto varattiin uuden kirkon tarpeisiin. Uuden kirkon rakentaminen laitettiin alulle 11. tammikuuta 1790 ja rakennusmestariksi päätettiin valita Matti Honka. Honka rakensi kirkkoa 64 päivää, ensin 29 päivää keväällä 1761 ja sitten syksyllä 35 päivää. Palkakseen Honka sai viisi kuparitalaria päivältä eli yhteensä 320 talaria.

Kannuksen toinen kirkko ehti olla tehtävässään hieman yli viisi vuosikymmentä, kun salama iski siihen ja poltti sen poroksi 31. heinäkuuta 1813. Koska kirkko paloi päiväsaikaan, melkein kaikki sen omaisuus ehdittiin pelastaa.
Heti palon jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uuden kirkon rakentamista. Kirkon rakennusmestarina oli kaustislainen Heikki Kuorikoski, jonka käsialaa lienevät myös kirkon piirustukset. C. Bassin piirustukset eivät täydellisesti vastaa kirkon nykyistä muotoa. Kirkko valmistui 26. syyskuuta 1817.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannus_(kaupunki)

Kannus

Perustettiin Lohtajan kappeliksi 1692, vuodesta 1694 alkaen emäpitäjän kappalainen asui Ylikannuksessa. Oma kirkko oli jo 1674. Määrättiin erotettavaksi eri emäseurakunnaksi 1859 ja sai oman papin 1886. Kappelista siirrettiin 1830-luvulla Himangan kappeliin Kosken, kahden Roukalan, Annanollin, Tapion ja Saarenpään talot, jotka olivat maksaneet vuoroin Lohtajalle, Kannukselle ja Himangalle papin palkkaa. Lisäksi 1860-luvulla Mutkalammin Ojan ja Ainalin talot siirrettiin Himankaan. Lohtajan Marinkaisesta siirrettiin Riipan ja Haapasaaren talot Yliviirteen kylään.

- Isonvihan aikana kirkko vahingoittui pahasti. Kirkko sekä kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 31/7 1813, samana päivänä, jolloin kappalaisen Karl Borgin kuolinkelloja soitettiin. Varkauksia on kirkossa sattunut 10-11/6 1772, 16-17/6 1785, /7 1793 ja 1804. Kannuksen kirkonkylän suurpalossa 11/5 1934, joka syttyi erään kauppiaan vajassa ja jossa noin 1/3 koko kirkonkylän rakennuksista tuhoutui, paloi myös suurin osa seurakunnan virkatalojen rakennuksista, nimittäin kirkkoherran virkatalosta tuparakennus, koulurakennus, navetta, liiterirakennus, aittarakennus, puuhuone ja riihi sekä lukkarin virkatalo kokonaan: asuinrakennus ja talousrakennus, yhteensä 9 rakennusta. jäljelle jäi vain pappilan päärakennus, sauna ja kellari. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]. Kannuksen palossa 11.5.1934 tuli sai alkunsa tapulin viereisestä rakennuksesta, mutta sekä kirkko että tapuli säilyivät. Lampin tien varressa kaikki muut rakennukset paloivat paitsi pappila.
Lähde: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=165&TYPE=HTML...

Kylät

Eskola, Hanhineva, Korpela, Kungas, Jokisalo, Mutkalampi, Märsylä, Nilkkula, Korvenkylä, Välikannus, Ylikannus, Yliviirre

Naapuripaikkakunnat

Himanka, Kälviä, Lohtaja, Rautio, Sievi, Toholampi

Lähteitä

Paikkakuntaprojektiin liitetyissä profiileissa tulisi olla kerrottuna profiilin tietojen alkuperäislähteet. Suositeltavin tapa on käyttää Genin Lähteet-välilehteä jossa siteraataan kustakin dokumentista löytyneet tiedot. Alla on lueteltuna mahdollisia lähteitä Kannuksen osalta. Hiski on hyvä apuväline tietoja etsittäessä, mutta lähteenä käytetään mieluummin sen avulla löytyneitä alkuperäisdokumentteja.

• Hiski
• Kannuksen seurakunnan arkisto Digihakemiston kautta tai suoraan Kansallisarkistossa
• Kannuksen seurakunnan arkisto SSHY:llä, vain jäsenille
• Kannus, Kannuksen sankarihautausmaa, Sotasampo Kannus, Kannuksen sankarihautausmaa, Sotasampo