Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Reeta Heikintytär Korkala (1785 - 1833)
    Kiiminki Syntynyt / Kastettu 4.1.1785 6.1.1785 Kylä / Talo Isä Tp: Henric Jacobss: Jaara Äiti Anna Margareta Lapsi Anna Margareta Äidin kanssa Haukiputaalle . Kiimingin seurakunnan ar...
  • Heikki Jaakonpoika Jaara (1754 - d.)
    Syntymävuosi rippikirjoissa 1754. Jaakko-veli syntyy myös 1759? Haukipudas Syntynyt / Kastettu 29.4.1759 5.5.1759 Kylä / Talo Nederkiiming Isä bd: Jac: Jac:s: Jaara Äiti Ghirstin Niels dr L...
  • Simon Henriksson Erickilä (1765 - 1823)
    Erickilä 3/8 No 16 Lapinniemi 1809-1824 Puolison isän perukirja Perukirja 30.12.1809 Bonden Johan Erickilä
  • Juho Jooseppi Juhonpoika Hekkala (1875 - 1964)
    Lähteet Kiimingin seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1836-1880 (IC:2), jakso 132: Födde och döpte 1874-1875 heinä-elo-syys-loka; Kansallisarkisto: / Viitattu 25.10.2021
  • Juho Juhonpoika Hekkala (1820 - 1901)
    Kiiminki syntyneet 1783-1836 : Lähteet Kiimingin seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1837-1843 (IAa:6), jakso 101: H; Kansallisarkisto: Kiimingin seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen l...

Tervetuloa Kiimingin sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Kiiminki - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, vaikuttaneiden ja kuolleiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Tietoa paikkakunnasta

Kiiminki (epäv. ruots. Kiminge) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, noin 20 kilometriä Oulusta koilliseen. Oulun kaupunki sekä Kiimingin, Haukiputaan, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyivät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.

Kiimingin projektit

Oulun kaupunki sekä Oulunsalon, Haukiputaan, Kiimingin ja Yli-Iin kunnat yhdistyivät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.
Paikkakunta Oulunsalo, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
Paikkakunta Haukipudas, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
Paikkakunta Kiiminki, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi

Paikkakunta Yli-Ii, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi

Historia

Kiimingin alue on kohonnut vedenpinnan yläpuolelle melko myöhään. Seudulta on silti löytynyt merkkejä merkittävästä kivikautisesta asutuksesta, näistä tärkeimpänä Linnasaaren jätinkirkko. Rautakaudella alueen asuttajia olivat lappalaiset, joita kainulaiset ryhtyivät verottamaan 800-luvulta lähtien. 1200-luvulla lappalaisten verottaminen siirtyi pirkkalaisille. Kiimingin eräalueet houkuttelivat myös karjalaisia, jotka katsoivat alueen kuuluvan eränautintaansa.

Vakinaisesti seudun asuttivat savolaiset. Ensimmäisen tilan raivasi Kiimingin kylään Olli Koppelo, jonka nimi mainitaan Ii pitäjän vuoden 1555 käräjäkirjassa. Uudisasutus kärsi venäläisten ja karjalaisten hävitysretkistä, minkä vuoksi talonpojat muodostivat omat sotajoukkonsa Kiiminki- ja Iijokilaaksojen talollista. Joukon johtoon valittiin Ala- ja Yläkiimingin rajalla asustanut Pekka Vesainen. Kesällä 1589 Vesaisen talonpoikaisjoukko teki kostoretken Vienanmeren rannikolle ja valloitti Kantalahden kaupungin. Voittoisaa sotaretkeä seurasi karjalaisten kostoisku Iijokilaaksoon. Kiimingin taloista poltettiin kahdeksan, muun muassa Vesaisen kotitalo. Kun seutu liitettiin Täyssinän rauhassa 1595 Ruotsiin, asutus alkoi tihentyä. 1770-luvulla asukkaita oli noin 600.

Kiiminkiläiset saivat aluksi elantonsa kalastuksesta, metsästyksestä ja maanviljelyksestä. Tervanpolton kulta-aika alkoi Pohjois-Pohjanmaalla 1721 solmitun Uudenkaupungin rauhan jälkeen. Kiimingissäkin poltettiin tervahautoja ahkerasti. Tervanpolton taannuttua tilalle tulivat metsätyöt. Lisäksi kiiminkiläismiehet ovat olleet kuuluisia puuastioiden valmistajia.

Kiimingin seutu kuului 1400-luvun alussa perustettuun Iin emäseurakuntaan. Vuonna 1691 Kiimingistä tuli Iin rukoushuonekunta. Kun Yläkiimingin kappeli perustettiin vuonna 1765, Kiimingin nimi muuttui Alakiimingiksi. Kappalainen oli yhteinen Kuivaniemen kanssa vuoteen 1752 ja sitten emäseurakunnan papisto hoiti saarnauksen, kunnes 1781 Alakiiminki sai taas oman kappalaisen. Erotettiin vuonna 1858 Kiiminki-nimisenä kirkkoherrakunnaksi, johon liitettiin Ylikiimingin ja Haukiputaan kappelit; jälkimmäinen erosi sittemmin 1873 omaksi kirkkoherrakunnaksi ja edellinen 1909.Kiimingin kirkko rakennettiin Matti Hongan johdolla vuosina 1759–1760. Vuonna 1766 Ala- ja Ylikiimingille asetettiin yhtenäinen kappalainen. Alakiiminki sai kappelin oikeudet 1781 ja omaksi kirkkoherraseurakunnaksi se erotettiin 1858, jolloin se myös sai nykyisen nimensä. Kiimingin seurakuntaan kuuluivat aluksi kappeleina Ylikiiminki ja Haukipudas, mutta Haukipudas itsenäistyi omaksi seurakunnakseen 1873 ja Ylikiiminki 1909.

Vanhat nimet

Kiminge, Alakiiminki, Neder-Kiminge

Naapuriseurakunnat

Haukipudas,
Oulujoki,
Ylikiiminki

Kylät

Alakylä, Hannusperä, Huttula, Jäälinkylä, Kiiminki, Kirkonkylä, Sydänmaa, Ylikylä, Tirinkylä
Kyliä jotka kuuluvat yo. alueisiin: Haipuskylä, Välikylä

Lähteet:
http://hiski.genealogia.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiminki

Paikkakuntaprojekti aloitettu 10.08.2017.

Pohjanmaa

media.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg?hash=b05a22912d73d845dabc6d6ee9767143645966f500ae3e1fd83640a3c75328d0.1726642799

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I