Tervetuloa Kristiinankaupunki (ruots. Kristinestad) - sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Kristiinankaupunki (Kristinestad) -paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia Pohjanmaa.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projektit
Paikkakunta Kristiinankaupunki, Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Kristiinankaupunki, Pohjanmaa, Suomi
Porvarit Kristiinankaupunki, kauppa ja käsityö, Suomi Porvarit Kristiinankaupunki, kauppa ja käsityö, Suomi

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Kristiinankaupunki (ruots. Kristinestad) on kaupunki Pohjanmaan maakunnassa.
Kaupunki on kaksikielinen, ja 40,9 % sen asukkaista puhuu äidinkielenään suomea ja 55,1 % ruotsia.
Kristiinankaupunki on Suomen pisin nykyisin käytössä oleva kunnan nimi. Kaupungista käytetään myös lyhempää nimeä Kristiina.

Historia

Kristiinankaupungin alue on ollut alun perin hämäläisten asuttama alue. Vuonna 1303 alueelle Ruotsista tulleet siirtolaiset olivat saaneet luvan asettua "hämäläisten maahan".

Kristiinankaupunki perustettiin vuonna 1649 Lappfjärdin pitäjään Koppöön saarelle, ja myös kaupungin nimeksi tuli Koppöstad. 1. maaliskuuta 1651 nimi muutettiin Kristiinankaupungiksi (ruots. Christinae Stadh). Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi kaupungille nimen senhetkisen kuningattaren Kristiinan mukaan, mutta on hyvin mahdollista, että hän ajatteli myös omaa vaimoaan, kreivitär Kristina Katarina Stenbockia, joka kuoli vuonna 1650. Maanmittaaja Claes Claesson tuli kaupunkiin Pietari Brahen pyynnöstä vuonna 1651 piirtämään asemakaavan renessanssiajan ruutukaavamallin mukaan. Asemakaava on edelleen suurimmalta osin käytössä.

1800-luku oli Kristiinankaupungin kulta-aikaa. Silloin kaupungin kauppalaivasto kuljetti tavaraa kaupungin satamasta ja satamaan. Nykyään tavaraliikenne on vähäisempää, vaikka kaupungilla on tarjota kaksi satamaa vapaa-ajan satamapalveluiden lisäksi.

Kristiinankaupunki sai nykyisen laajuutensa 1. tammikuuta 1973, kun siihen yhdistettiin Lapväärtin (ruots. Lappfjärd), Siipyyn (ruots. Sideby) ja Tiukan (ruots. Tjöck) kunnat.

Kristiinankaupungin idyllinen keskusta mataline puutaloineen ja kapeine kujineen on harvinainen koko Pohjolan mittakaavassa. Kristiinankaupunkia kutsutaan usein Pohjanlahden helmeksi.
Kaupungissa ei ole koko sen 350-vuotisen olemassaolon aikana sattunut yhtään laajaa tulipaloa. Kantakaupungissa sijaitsee myös kapeudestaan tunnettu Kissanpiiskaajankuja.

Nykyään hyvin säilynyt vanhakaupunki toimii seudun kaupan ja huvielämän keskuksena, ja siellä sijaitsee hyvä valikoima erilaisia palveluita. Turismi ja vapaa-ajan asuminen ovat 2000-luvulla käyneet kaupungille yhä merkittävämmäksi.
Kristiinankaupungin ja Karijoen rajalla sijaitsee Susiluolaksi kutsuttava, kalliononkalossa sijaitseva mahdollisesti 120 000 vuotta vanha ihmisen leiriytymispaikka. Kaupunki ja Museovirasto pyrkivät yhdessä kehittämään luolan kulttuurikäyttöä.

Naapurikunnat

Isojoki, Karijoki, Merikarvia, Närpiö ja Teuva.

Kristiinankaupunki - vastaa seuraavia seurakuntia

Kristiinankaupungin kaupunkiseurakunta

15 Pohjanmaa
Lapväärtin kappelina kaupungin perustamisesta vuonna 1649 vuoteen 1897, jolloin seurakunta itsenäistyi. Seurakunta oli yhdistetty kaupunki- ja maaseurakunta, joilla molemmilla oli omat kirkonkirjansa. Vuodesta 1920 seurakuntaa kutsuttiin Kristiinankaupungin ja Tiukan seurakunnaksi. Tiukka, Lapväärtti ja Siipyy liitettiin 1973 Kristiinankaupunkiin, joka jakaantui suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan.

- Kirkko paloi 16/6 1697. Ristiinan kirkon hyväksi kannettiin 7/12 1700 kolehti. Venäläiset ryöstivät kirkon 1714. Kirkonarkiston ja kirkon omaisuuden viemisestä isonvihan aikana Ruotsiin ja sen saapumisesta elok. 1714 Tukholmaan sekä sen harhailusta Västervikiin, Strängnäsiin ja takaisin Tukholmaan 1716, jossa sen hävitti paon aikana kaupungin pormestariksi nimitetty Johan Mathlien. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Täydennys VII. Genos 6(1935). Walter Sjöblom: Kristinestads historia (Kristinestad 1915, ss. 263-64 ja 407)]

Ruotsinkielinen nimi
Kristinestads stadsförsamling

Vanhat nimet
Kristiina

Kristiinankaupungin maaseurakunta

15 Pohjanmaa
Kristiinankaupunki oli Lapväärtin kappelina kaupungin perustamisesta vuonna 1649 vuoteen 1897, jolloin seurakunta itsenäistyi. Seurakunta oli yhdistetty kaupunki- ja maaseurakunta, Kristiinankaupunki-Tiukka, joilla molemmilla oli omat kirkonkirjansa. Tiukka, Lapväärtti ja Siipyy liitettiin 1973 Kristiinankaupunkiin, joka jakaantui suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntiin.

Ruotsinkielinen nimi
Kristinestads landsförsamling

Vanhat nimet
Tjöck, Tiukka

Naapuriseurakunnat
Karijoki, Lapväärtti, Närpiö, Teuva

Kylät suomeksi
Påskmark, Tiukka övre by, Tiukka yttre by

Kylät ruotsiksi
Påskmark, Tjöck övre by, Tjöck yttre by

Kristiinankaupungin suomalainen seurakunta

15 Pohjanmaa
Tiukka, Lapväärtti ja Siipyy liitettiin 1973 Kristiinankaupunkiin, joka jakaantui suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan.

Ruotsinkielinen nimi
Kristiinankaupungin suomalainen seurakunta

Kristiinankaupungin ruotsalainen seurakunta

15 Pohjanmaa
Tiukka, Lapväärtti ja Siipyy liitettiin 1973 Kristiinankaupunkiin, joka jakaantui suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan.

Ruotsinkielinen nimi
Kristinestads svenska församling

Suomen metodistikirkko: Kristiinankaupungin ruotsalainen seurakunta

28 Muut uskonnolliset yhdyskunnat
Ruotsinkielinen nimi
Metodistkyrkan i Finland: Kristinestads svenska församling

Lähde: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiinankaupunki

Paikkakuntaprojekti aloitettu 01.09.2017.

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I