Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Kaisa Matintytär Loukasmäki (1788 - d.)
    Ilmajoki - rippikirja, 1838-1848 (IK411-412 I Aa:12) > 457: sivu ???: Ala Sihto, Loukasmäki Torp; SSHY: / Viitattu 4.10.2019
  • Susanna Philipsdotter Eno (c.1676 - 1754)
    Esaias' Genealogy , 5. + 10 N v. Ilmajoki kastetut; "Moabin äidin kuolema": Susanna Phillipsdotter
  • Helena Simonsdotter (1762 - d.)
    Lappfjärd församlings arkiv - Längder över födda och döpta 1754-1789, jakso 62: 1762; Kansallisarkisto: / Viitattu 3.10.2019
  • Emilia Virtanen (1873 - 1964)
    Karvian rippikirja 1879-1888, sivu 432, Saunaluoma, Hietabacka Karvian rippikirja 1889-1898, sivu 478, Kantin kylä, Hietabacka GEDCOM Note === It is not known why Emilia's surname is Virtanen. === GE...
  • Matts Hansson Hinds (b. - c.1697)

Tervetuloa Lapväärtti (ruots. Lappfjärd) - sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Lapväärtti (ruots. Lappfjärd) - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Lapväärtti (ruots. Lappfjärd) oli Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta, aiemmin pitäjä. Vuonna 1973 Lapväärtti liitettiin osaksi Kristiinankaupunkia. Tuolloin molemmat kunnat kuuluivat hallinnollisesti Vaasan lääniin, ja nykyään (2013) entisen Lapväärtin kunnan alue sijaitsee pääosin Pohjanmaan maakunnassa.

Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 69,7 prosenttia Lapväärtin asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. Siipyy erotettiin Lapväärtistä vuonna 1860. Lapväärtti valittiin ruotsinkielisen Pohjanmaan Vuoden Kyläksi vuonna 2004.

Historia

Lapväärtti mainitaan ensimmäisen kerran Tukholmassa 1. kesäkuuta 1303 päivätyssä kirjeessä, jossa Ruotsin kuningas Birger Maununpoika kirjoittaa virkamiehelleen Nils Anderssonille. Kirjeessä hän käskee antaa talonpojille Michael Lapväärtistä (kirjoitusasuna Lappafärd), Andar Merikarvialta ja Tobbe Tiukasta luvan vapaasti hyödyntää Hämeen metsiä.

Nykyinen kirkko, joka on rakennettu 1848–1851, on yksi Suomen suurimmista maaseudulla sijaitsevista kirkoista. Kirkkosalissa on istumapaikkoja 3 000 hengelle, ja rakennus on kuin pieni katedraali peltojen keskellä.

Närpiön emäseurakuntaan kuulunut kappeli perustettiin 1594, tuli omaksi kirkkoherrakunnaksi 1607. Lapväärtin emäseurakuntaan kuuluneet Kristiinankaupunki, Isojoki, Siipyy ja Karijoki erotettu myöhemmin omiksi kirkkoherrakunnikseen. Kristiinankaupunki perustettiin ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Isonjoen rukouhuone perustettiin 1710, sai kappelin oikeudet 1732 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1855. Siipyystä tuli kappeli 1785 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1860. Karijoki perustettiin saarnahuonekuntana 1811, tuli kappeliksi 1835 ja erotettiin eri kirkkoherrakunnaksi 1862. Lapväärtin kunta liitettiin 1973 Kristiinankaupunkiin.

Pappila paloi nähtävästi alkuvuodesta 1668. Tuomiokirjassa 24-26/2 1668 sanotaan: " prestegårds drengiar och pigor angående Brende- och Elskada, som igenom deras försummelse och wangömmo samt skötlösan skull är skett och prestegården helt och hållet uppbrändt". Kirkko kärsi pahoja vaurioita isonvihan aikana, pappila poltettiin täydellisesti isonvihan aikana. Pappilan ulkohuoneista paloi 13 rakennusta /7 1845, ainoastaan päärakennus, joka oli liekkien kärventämä, sekä varastorakennus ynnä niiden takaiset puodit pelastuivat. Kirkkoherranviraston ilmoituksen mukaan on pappilassa n. 1868-71 sattunut tulipalo mutta todennäköisesti on siinä tuhoutunut ulkorakennuksia (renkitupa, ehkä myös talli ja navetta). Kirkonkokouksia on 1872 pidetty emäseurakunnan kaikissa kappeleissa (Karijoki, Isojoki, Siipyy, Kristiinankaupunki-Tiukka), joissa on päätetty laajoista uudisrakennuksista pappilassa ja erikoisesti kiinnitetty huomiota rakennusten kattoihin, mutta varmaa tietoa palosta ei ole saatu. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Ruotsinkielinen nimi

Lappfjärd

Kylät

Dagsmark, Härkmeri, Lapväärtti (ruots. Lappfjärd), Lålby, Myrkky (ruots. Mörtmark; liitettiin Karijokeen 1927), Peninkylä (ruots. Åback), Uttermossa.

Naapurikunnat

Isojoki, Karijoki, Siipyy, Teuva, Kristiinankaupungin maaseurakunta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapv%C3%A4%C3%A4rtti

http://hiski.genealogia.fi

Paikkakuntaprojekti aloitettu 31.08.2017

Pohjanmaa

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Isokyrö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I Västerbotten, Ruotsi: Bjurholm I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Uumaja I Vindeln I Vännäs